Ranua tunnetaan erityisesti hillastaan. Arktisena hillakylänä itseään markkinoiva kunta viettää tänä vuonna satavuotisjuhliaan ja nostaa esille hillan mahdollisuuksia ruoka- ja hyvinvointituotteissa sekä matkailussa.
Ei ole mikään ihme, että kaikista Suomen kunnista juuri Ranua eteläisessä Lapissa on profiloitunut arktiseksi hillakyläksi. Kunnan pinta-alasta noin 60 prosenttia on suomaata: rämeitä, avosoita ja korpia. Hilloja riittää, varsinkin parempina vuosina.
Eksoottisen marjan ovat löytäneet myös ulkomaiset matkailutoimittajat. Ranua sai ennennäkemätöntä kansainvälistä julkisuutta, kun siitä julkaistiin viime syksynä juttu maailman suurimman matkaopaskirjoja julkaisevan yrityksen Lonely Planetin nettisivustolla.
Viime kesänä Ranualla vieraillut toimittaja kirjoitti vaikuttuneena Lapin kullasta, joka valaisee soita keskiyön auringon loisteessa. Tähän pakettiin kuuluvat myös upottava suo, sääsket, avara taivas, hiljaisuus, puhdas ilma ja hillaherkut.
Lisäksi Lonely Planet valitsi Suomen vielä tämän vuoden kolmanneksi kiinnostavimmaksi matkailumaaksi heti Kanadan ja Kolumbian jälkeen.
”Arktinen hillakylä on meillä nyt kärkiteemana, jota viedään eteenpäin. Hillan lisäksi siihen liittyvät puhdas luonto metsineen sekä erilaiset luonnontuotteet marjoista ja sieniin”, toteaa Ranuan kehittämispäällikkö Riikka Tuomivaara, 50.
”Luonnon raaka-aineet jalostetaan meillä jatkossa monipuolisesti, jotta saamme nuorille työmahdollisuuksia.”
Marjat ovat olleet aina tärkeitä Lapin asukkaille. Hilla on ollut arvossaan erityisesti hienon makunsa, säilyvyytensä ja terveellisyytensä vuoksi. Appelsiiniin verrattuna siinä on moninkertainen määrä A- ja C-vitamiinia.
Viime aikoina tutkijoiden huomio on kääntynyt myös hillanlehtiin. Fermentoidut hillanlehdet sopivat hyvin käytettäväksi teeaineksina. Lehdet sisältävät hillan tapaan erilaisia terveyttä edistäviä aineita. Lisäksi lehdissä on kasvisteroleja ja -estrogeenia sekä elimistöä puhdistavia ainesosia.
Upsalan yliopiston professori Johannes Schefferus kirjoitti jo vuonna 1673 maineikkaassa Lapponica-teoksessaan lakasta; se oli lappalaisten suuresti arvostama herkku ja tehokas lääke keripukkiin.
Hilla on taloudellisesti tärkein keruutuote Lapin alueella. Sen poimijatulot olivat vuonna 2015 Lapissa 1,2 miljoonaa euroa.
Noin 95 prosenttia Suomesta lähtevästä marjasta viedään kuitenkin pakastettuna ulkomaille, missä se usein jalostetaan tuotteiksi. Riikka Tuomivaara toivoisi tähän muutosta. Suomessa on laadukkaita raaka-aineita, mutta niistä pitäisi osata kehittää uusia tuotteita.
Terveystuotteiden merkitys maailmanmarkkinoilla on kasvanut koko ajan. Bioaktiivisten raaka-aineiden maailmanmarkkinan on arvioitu nousevan 34 miljardiin dollariin vuoteen 2018 mennessä.
”Suomessa on jo nyt maailman suurin luomukeruualue, joka muodostaa 30 prosenttia maailman kaikesta luomukeruualasta. Ranualla on 3,7 prosenttia maailman luomusertifioiduista alueista”, muistuttaa Tuomivaara.
Eksoottista hillaa ei tunneta kovin hyvin pohjoismaiden ulkopuolella. Hilla on taiga-alueen marja, jota tavataan Skandinavian lisäksi Venäjällä, Yhdysvaltain luoteisosissa ja Kanadassa, jossa intiaanit käyttävät sitä.
Metsätilan sukupolvenvaihdoksen suunnitteluun kannattaa käyttää aikaa ja asiantuntijan apua. Vaihtoehtoja vertailemalla ja omalle tilalle parhaiten sopivalla ratkaisulla voi saavuttaa merkittäviä veroetuja.
Silmälle sopiva ja virkistyskäyttöä palveleva metsä päätehakkuun jälkeenkin. Tämä oli metsänomistaja Kaisa Vasama-Kakon toive ja tavoite, kun puunkorjuu rakkaasta kotimetsästä kävi ajankohtaiseksi.
Harvennushakkuu moottorisahalla on kannattavaa työtä omatoimiselle metsänomistajalle. Erityisesti silloin, kun saantona on kuitua ja energiapuuta.
Metsäsijoittaja Harri Suutari tekee harvennushakkuut omalla korjuukalustolla. Tavoitteena on kasvattaa kuiturungot tukeiksi.
