Clearfield-rypsit ja -rapsit voi ruiskuttaa niille räätälöidyllä torjunta-aineella, joka tuhoaa öljykasvien viljelylle haitallisia rikkakasveja.
Maatalouden Suomi–Ruotsi-maaottelu on varsinkin takavuosina edennyt siten, että uudet asiat rantautuvat ensin Ruotsiin ja sitten Suomeen. Öljykasvien Clearfield-viljelyssä Suomi ehti kuitenkin ensin. Täällä se on ollut mahdollista jo vuosien ajan, mutta Ruotsissa se esiteltiin vasta viime kesänä.
Clearfield-konseptissa on erityistä se, että Clearfield-lajikkeinen kasvi kestää tiettyjä rikkakasvien torjunta-aineita. Suomessa Clearfield-siemeniä myydään rypsistä ja rapsista. Ne tunnistaa CL-merkinnästä lajikenimessä.
Tavanomaisiin lajikkeisiin nähden niiden etuna on se, että niitä voi viljellä myös lohkoilla, joilla esiintyy öljykasvin viljelyä haittaavia rikkoja. Niitä ovat esimerkiksi pihatähtimö, pillike, peippi ja tatar. Kun ongelmarikat pystyy torjumaan, korjattu sato on puhtaampaa.
CL-lajikkeiden jalostus on tehty takaisinristeytysmenetelmällä, joten kyse ei ole geenimuuntelusta.
Suomessa Tukesin kasvinsuojeluainerekisteristä löytyy kaksi imatsamoksia sisältävää BASF:in Clearfield-herbisidiä: Clamox ja Cleravo. Imatsamoksia ja kvinmerakkia sisältävä Cleravo on näistä kahdesta uudempi tuote Suomen markkinoilla.
Cleravo on laajatehoinen herbisidi kevät- ja syysrapsille ja -rypsille. Se tehoaa muokkausmenetelmästä riippumatta sekä leveälehtisiin että heinämäisiin rikkoihin. Tyypillisiä torjunnan kohteita ovat ristikukkaiset rikkakasvit, edellisen vuoden jääntivilja sekä hukkakaura. Juolavehnä jää käsittelyn ansiosta kitukasvuiseksi.
Cleravo vaikuttaa rikkakasveihin niiden lehtien kautta. Kivennäismailla sillä on myös jonkin verran maavaikutusta. Syksyn ruiskutuksessa siitä voivat hyötyä varsinkin matarasta kärsivät syysrapsilohkot. Syysrapsille voi tehdä myös kevätkäsittelyn. Vuodenajasta riippumatta ruiskutus tehdään 2–8-lehtiasteella.
Lajikkeet tärkeitä viljelykirjanpidossa
Clearfield-menetelmän hyvät puolet voivat kääntyä sitä itseään vastaan, ellei viljelijä ole tarkkana. Täystuhon saa aikaan, jos ruiskuttaa Clearfield-herbisidillä muun kuin CL-siemenellä kylvetyn öljykasvipellon.
Vielä vuosia myöhemmin on hyvä muistaa, millä lohkoilla on viljellyt CL-lajikkeita, jotta osaa valita toimivat torjunta-aineet. Jääntirypsiä ja -rapsia voi nousta maasta vielä vuosien jälkeen. Clearfield-lajikkeinen jääntikasvusto kestää perinteisiä gramma-aineita. Fenoksihapot, kuten MCPA ja Trio, nujertavat kuitenkin CL-jalosteet. Jos pellossa ei ole säilytettävää viljelykasvustoa, vaihtoehtoina ovat myös glyfosaatti tai mekaaninen muokkaus.
Clearfield-kasvinsuojeluaineiden teho perustuu siihen, että ne toimivat ALS-inhibiittoreina, eli estävät rikkakasveissa asetolaktaasisyntetaasi -entsyymin toiminnan. Kun rikkakasvit eivät pysty muodostamaan niille tärkeitä aminohappoja, niiden kasvu heikentyy, ja lopulta ne kuolevat.
Imatsamoksin lisäksi muita ALS-estäjiä ovat sulfonyyliureat ja triazolopyramidiimit.
Nämä kolme edellä mainittua tehoainetta on luokiteltu HRAC-jaottelussa (Herbicide Resistance Action Committee) luokkaan B. Luken mukaan suurin mahdollisuus kestävien rikkakasvikantojen kehittymiselle on luokissa A ja B.
Pihatähtimö eli vesiheinä on ensimmäinen rikkakasvi, jolle on Suomessa muodostunut vastustuskykyä gramma-aineita eli sulfonyyliureoiden tehoaineita vastaan. Jos lohkolla on sulfonyyliurearesistenssiä, Luke suosittaa valitsemaan vähintään viiden vuoden ajan sellaisia rikkakasvintorjunta-aineita, jotka kuuluvat toiseen HRAC-ryhmään.
Keinotekoisia raaka-aineita korvaavalle kuituhampulle haetaan nyt markkinoita. Kuituhamppua kolme vuotta viljellyt Jyrki Siira on todennut sen erinomaiseksi maanparannuskasviksi. – Koska viljelykiertoon tarvitaan syväjuurisia kasveja, mieluummin valitsen sellaisen kasvin, josta maksetaan kuin sellaisen, joka murskataan peltoon.
Viljojen lajikeseokset eivät ole vielä yleistyneet Suomessa, vaikka niinkin lähellä kuin Tanskassa suuri osa syysvehnän viljelyalasta kylvetään seoksilla. Seosviljely saattaa parantaa tautikestävyyttä tai syysviljojen talvehtimista. Junttilan Tila kokeilee viljalajikeseosten viljelyä omalla koekentällään.
Tansania on yksi Afrikan vakaimmista valtioista ja samalla yksi maanosan nousevista maatalouden kasvumaista. Maatalous on talouden kivijalka ja myös suurin yksittäinen työllistäjä. Epävarmuustekijöitäkin on.
Neuvonnallisissa torjuntakokeissa saatiin uutta tietoa eri rikkakasvien torjunta-aineiden tehokkuudesta rikkakananhirssiä ja viherpantaheinää vastaan.
Simulan tila Oy on viime vuodet kasvanut vauhdilla kahden isäntäperheen voimin. Kaksi päätuotantosuuntaa, kananmunantuotanto ja perunanviljely, ovat tilan tukipilareita. Suuren tilan pyörittämisessä suunnitelmallisuus ja toimiva työnjohto ovat avainasemassa.
Maatalouden tukijärjestelmään kuuluva sosiaalinen ehdollisuus kannustaa kiinnittämään huomiota maatilan työntekijöiden hyvinvointiin ja työturvallisuuteen. Samalla se tukee maatalousyrittäjän omaa hyvinvointia ja työturvallisuutta.
Vanhojen opiskelukavereiden tapaamisissa riittää edelleen puhetta, naurua ja päivittelyä siitä, millaista kohtelua kukin sai osakseen harjoittelutilalla. Useilla tiloilla harjureiden kohtelu oli erittäin hyvää, mutta joillakin suorastaan ala-arvoista. Asialla on näköjään merkitystä, kun se nousee esille hupaisiksikin muuttuneina tarinoina vielä vuosikymmenten kuluttua. Harjoittelutila on monelle maatalousalalle pyrkivälle nuorelle ensimmäinen "oikea" työpaikka, jossa opitaan työelämässä tarvittavia taitoja.
Yhä useammassa maatalousyrityksessä työskentelee palkattua työvoimaa. Luonnonvarakeskuksen (Luke) tilaston mukaan 7 800 maatilalla työskenteli yhteensä 34 000 työntekijää vuonna 2023. Mitä työntekijän palkkaaminen vaatii maatalousyrittäjältä? Miten työntekijöitä johdetaan?
Yhä enemmän tietoverkoista riippuvat maatalouden järjestelmät altistuvat jatkuvasti kyberrikollisten hyökkäysyrityksille. Tekniikan mukanaan tuomat kyberriskit pienenevät verrattain yksinkertaisilla teoilla.
Säästöpuuryhmien poltolla saadaan metsiin paloympäristöjä niitä tarvitseville lajeille. Pienikin kulotus on iso kädenojennus monimuotoisuudelle, sillä savun innoittamana alueelle hakeutuu harvinaiseksi käyneitä paloriippuvaisia lajeja pitkienkin matkojen takaa.
