Kulunut vaalikausi toi myönteisiä muutoksia maa- ja metsätalouden verotukseen. Yrittäjävähennys pienensi pienyrittäjien ja maatilojen verotettavaa tuloa viidellä prosentilla. Osakeyhtiöittävän maatilan varainsiirtoverovapaus madalsi kynnystä siirtyä yhtiömuotoon.

Neljä kautta eduskunnassa toiminut kansanedustaja, veroasiantuntija Esko Kiviranta kuvaa kulunutta vaalikautta todella hektiseksi.

”Esimerkiksi sähköpostien määrästä näkyy, että paljon asioita on käsitelty. Sähköpostia on tullut 4–5-kertaisesti verrattuna aikaisempiin kausiin. Tämä on ollut todella hektinen kausi.”

Maa- ja metsätalouden verotukseen viime vuodet ovat tuoneet myönteisiä muutoksia ja joitakin uhkia on saatu torjutuksi. Moni asia ratkaistiin jo neljä vuotta sitten hallitusohjelmaa laadittaessa.

Kiviranta pääsi hallitusohjelmaneuvotteluissa toivomaansa talous- ja verotyöryhmään. Hänen kädenjälkensä näkyy hallitusohjelman veroratkaisuissa.

Kun asiantuntija pääsee tällaisiin neuvotteluihin mukaan, siellä on oikeasti mahdollista vaikuttaa. Hallituskiima on niin kova, että monilla substanssi jää taka-alalle ja moni asia tulee hyväksytyksi vähän huomaamattakin. Asiantuntijalle tämä on hyvä areena, koska kaikki eivät ole asiantuntijoita ja jos vielä osaa kirjoittaa niin siitä on etua.

”Hallitusohjelmaan saatiin historiallisen paljon maa- ja metsätaloutta koskevia asioita verotuksen alueelta. Näin ei aina ole. Monet hallitukset ovat tehneet ohjelmansa niin, ettei sieltä löydy hakemallakaan mitään maa- ja metsätalouden verotukseen viittaavaa.”

Yrittäjävähennys laajeni maatalouteen

”Yrittäjävähennys esimerkiksi. Keskusta oli tehnyt kotityöt hallitusneuvotteluihin eli kirjoittanut vaatimuksensa. Yrittäjävähennys tuli nimenomaan keskustalta. Se saatiin ulotetuksi myös metsätalouteen ja tämän koen omaksi saavutuksekseni.”

Yrittäjävähennyksen ansiosta maa- ja metsätalouden tuloista tehdään viiden prosentin yrittäjävähennys. Kun vain 95 prosenttia tuloista verotetaan, se tarkoittaa koko tulolle 30 ja 34 prosentin sijaan 28,5 ja 32,3 prosentin pääomaveroa. Sama koskee henkilöyhtiömuotoisia yrittäjiä sekä porotaloutta. Myös silloin kun maatalouden tulo verotetaan ansiotulona, yrittäjävähennys pienentää verotettavaa tuloa viidellä prosentilla.

Toinen merkittävä muutos on kiinteän omaisuuden varainsiirtoverovapaus osakeyhtiöittämisen yhteydessä. Maatilojen lisäksi se koskee myös liiketoimintaa ja ammatinharjoittamista. Myös metsätalous kirjoitettiin tähän mukaan. Osakeyhtiölle ei kuitenkaan kannata ostaa metsää, koska osakeyhtiöt eivät voi tehdä metsävähennystä.

”Tämä muutos koskee kaikkia, mutta se on erityisen tärkeä maatiloille. Maatilojen yhtiöittämisessä kiinteistöjen merkitys on suuri ja varainsiirtoveroa on jouduttu maksamaan suuria summia. Maapohjasta maksettua varainsiirtoveroa ei ole saanut myöskään vähennetyksi verotettavasta tulosta. On oikein, ettei yritysmuodon muutokseen perheyhtiöissä kohdistu ylimääräistä transaktiokustannusta.”

SPV-huojennus ja MVL säilyivät

Kiviranta on joutunut myös tyytymään toisten suosimiin ratkaisuihin. Metsälahjavähennyksen sijaan hän olisi pitänyt parempana metsävähennyksen nostamista. Metsän arvosta suurin osa tulee ostettavasta puustosta. Metsävähennys on ostettavan puuston hankintameno.

”Monimutkaisen metsälahjavähennyksen sijaan olisi ollut parempi, että metsävähennys olisi nostettu 90–95 prosenttiin. Se olisi käytännössä vastannut toteutumaa metsätilakaupoissa, joissa maapohjan arvo on verrattain pieni ja puuston osuus suuri. Toivottavasti seuraavissa hallitusohjelmaneuvotteluissa päästäisiin kehittämään myös metsävähennystä.”

Viime vuosien aikana kaksi maa- ja metsätaloudelle tärkeää ja säilyttämisen arvoista asiaa on ollut uhattuna. Maatilojen ja yritysten sukupolvenvaihdoshuojennus oli uhattuna, kun pykälää haluttiin muuttaa alaikäisten perillisten kohtelun tasa-arvoistamiseksi. Vihervasemmisto olisi kuitenkin halunnut viedä koko sukupolvenvaihdoshuojennuspykälän perustuslakivaliokunnan tutkittavaksi, jolloin huojennukset olisivat voineet heiketä tuntuvasti. Tämän estämiseksi hallituksen oli pakko vetää koko esitys pois.

Toinen säilytetty asia on maatalouden tuloverolaki MVL. Sitä oltiin poistamassa samalla kun tulolähdejakoa uudistettiin.

”MVL päätettiin säilyttää sellaisenaan. Se on hyvä laki, parempi kuin elinkeinoverolaki EVL. Maatalouden tuloverolaissa on käytössä esimerkiksi tärkeä kassaperiaate ja liikeverotusta paremmat rakennusten poisto-oikeudet sekä investointivarauksenakin toimiva tasausvaraus. Tässä yhteydessä ei ollut mitään syytä luopua MVL:stä, koska mitään ei olisi saatu vastineeksi.”

Miten maa- ja metsätalouden verotusta voisi parantaa?

Varsinainen ongelma alalla ei ole verotus vaan tulonmuodostus, mutta silti: pienistä tuloista veronmaksukykyä ei juuri ole.

”Kovin paljon parannettavaa en keksi, mutta tasausvarauksen euromääräisen ylärajan poisto, osakeyhtiölle neutraalin kohtelun takia metsävähennysoikeus ja metsävähennyksen nosto kaikilla 60:sta 95 prosenttiin. Näitä ajan ensi kaudella, jos siihen on mahdollisuus. Pidän kyllä vaarana, että maa- ja metsätalouden kannalta tulee vain kielteisiä muutoksia, jos keskusta ei ole mukana hallituksessa. Yrittäjävähennyksen nostoa viidestä prosentista kymmeneen pidän myös perusteltuna.”

EU:n leikkaukset pitää kompensoida

Verotus ei ole kuitenkaan ainoa maa- ja metsätalouden asia, mistä uusi eduskunta pääsee päättämään. EU-tuet ovat todennäköisesti putoamassa. Sitä on Kivirannan mielestä kompensoitava seuraavalla tukikaudella luonnonhaittakorvauksella. Myöskään ympäristökorvauksen ehdot eivät saa olla kohtuuttomia. On tärkeää, että kaikki voivat liittyä.

”Meidän maataloudelle suurin yksittäinen kysymys on, paljonko saadaan maksaa kansallisista rahoista kompensoimaan vajeet, jotka ovat EU:n ratkaisuissa. Nautakarjatiloille ja isoimmille kasvinviljelytiloille tukikatot olisivat paha juttu. Luonnonhaittakorvauksilla pitää pelata eikä ympäristökorvauksen rajoituksia saa lisätä.”

Silloin tällöin pohditaan myös pitäisikö koko maan olla yhtä tukialuetta. EU:n Cap-tuki määräytyy alueittain historiallisten satojen mukaan, joten tasaaminen koskisi lähinnä kansallisia tukia.

”Se voisi olla ihan selvittämisen arvoinen asia. Lappia ja Kainuuta lukuun ottamatta luonnonolosuhteet ei niin kauheasti poikkea eri osissa maata. Kansallisten maataloustukien yhtenäistämisestä siinä olisi kysymys.”

Ympäristökorvausta koskevasta asiasta Kiviranta on eri mieltä puolueensa kanssa. 2020 oltaisiin leikkaamassa ympäristökorvauksesta 50–60 euroa hehtaarilta.

”Tämä olisi pitänyt jättää seuraaviin hallitusneuvotteluihin. Ministeri Jari Leppä on kuitenkin jo tehnyt muutosesityksen Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaan.”

Markkinoilta ei saada helposti rahaa

Pääministerin asettama selvitysmies Reijo Karhinen on etsinyt ratkaisuja maatalouden tulonmuodostusongelmaan.

Löytyykö selvityksessä keinoja tilanteen parantamiseksi?

Juttua tehtäessä lopullista raporttia ei ole vielä saatu. Ensivaikutelma on, että suuria ratkaisuja ei olisi tulossa. ”Tähän mennessä on puhuttu lähinnä sopimattomien kauppatapojen siistimisestä ja julkisesta varoituksesta sopimattomasti toimiville. Minusta vaikuttaa hyvin vaikealta, että markkinataloudessa voitaisiin pakkotoimin vaikuttaa tuotteiden hintoihin. Ainoa mahdollisuus on, että kauppa tekee parannuksen omasta tahdostaan”, Kiviranta sanoo.

Yhtä kaikki, Reijo Karhinen on saanut pääministeriltä tehtävän muuttaa maatalouden 0,4 miljardin euron nettotulo 0,9 miljardiksi eli yli kaksinkertaiseksi. Tehtävä ei ole mikään läpihuutojuttu.

”Tällä hetkellä maatalouden tulovirrasta 1,7 miljardia euroa on tukia ja 2,2 miljardia euroa myyntituloja markkinoilta. Noin 3,5 miljardin euron kustannusten jälkeen maataloustuloksi jää 0,4 miljardia euroa. Karhisen tavoite on lisätä tuloja 0,5 miljardilla eli varsin merkittävästi. Odotan mielenkiinnolla miten tämä tehdään.”

Usein viljelijät itse sanovat, että rahat on saatava markkinoilta eikä elinkeinoa ja toimintaa voida tukien varaan rakentaa. Edellä mainittujen lukujen ja markkinatalouden näkökulmasta tämä on lähinnä kaunis ajatus.

”Tosiasia on, että tukien varaan tämä rakentuu ja pitkään. Markkinoilta mitään ei saada helpolla; korvaava tuontia tulee EU:n sisämarkkinoilta saman tien jos hinnat täällä nousevat. S- ja K-ryhmät ei maksa helpolla mitään ylimääräistä.”

Jaa artikkeli