Öljyhamppua luonnehditaan suomalaiseksi superruuaksi, joka monipuolistaa kotimaisten kasvipohjaisten raaka-aineiden valikoimaa. Öljyhampun viljelyalaan toivotaan reipasta kasvua ja erityisesti luomutuottajia tarvitaan lisää.
Kuluttajatuotteita hampunsiemenistä jalostavan Murtolan Hamppufarmin vetäjä Ville Virtanen kylvi ensi kertaa öljyhamppua vuonna 2013. Tilalla oli entuudestaan kokemusta muutamista erikoiskasveista, mutta rinnalle etsittiin uusia kasvivaihtoehtoja, mieluiten sellaisia, joita voisi jatkojalostaa tilalla.
Samanaikaisesti Turun ammattikorkeakoulussa oli meneillään projekti, jossa vanhoille perinnekasveille, kuten hampulle, haettiin uusia käyttötapoja. Virtanen liittyi hankkeeseen ja lähti kokeilemaan öljyhampun viljelyä. Yhtenä ajatuksena oli yhdistää sitä hunajatuotannon kanssa.
”Hamppu on kuitenkin tuulipölytteinen kasvi eikä näin ollen tarvitse pörriäisiä, joten se ajatus kuivui kokoon”, Virtanen tokaisee.
Kolmen hehtaarin viljelykokeilu ei ollut kaikilta osin menestys, ongelmia oli eritoten puinnin kanssa. Satoa kuitenkin kertyi kohtuullisesti ja Virtanen ryhtyi miettimään, mitä öljyhampun siemenistä voisi valmistaa ja minne niitä voisi myydä. Jalostukseen soveltuvat tilat olivat jo valmiina, sillä Virtasen puoliso oli kouluttautunut mehiläistarhuriksi. Hunajan linkousta ja hunajatuotteiden pakkaamista varten oli rakennettu elintarvikehuoneisto.
Ensimmäistä satoa pakattiin pusseihin kokonaisena ja rouhittuna, myös öljyn puristamista kokeiltiin. Hampputuotteet kävivät hyvin kaupaksi, mikä innosti Virtasen pariskuntaa syventymään tuotekehitykseen ja sittemmin palkkaamaan kehitystyöstä vastaavan henkilön.
Tuotteiden hyvän menekin vuoksi seuraavana keväänä Murtolan tilan pelloille kylvettiin öljyhamppua 15 hehtaaria ja kolme vuotta myöhemmin tehtiin viljelysopimuksia myös muiden viljelijöiden kanssa. Viime vuonna sopimuksia oli 25 tilan kanssa.
Murtolan Hamppufarmin yksi suosikkituote on hamppusnacks. Useita uusia tuotteita on lähtökuopissa markkinoille, Ville Virtanen kertoo.
Kylvö matalalle
Öljyhamppu sopii Virtasen mukaan viljelijöille, jotka haluavat viedä omaa maatalouttaan eteenpäin ja etsiä uusia ratkaisuja tuotantoon. Sen viljely ei ole erityisen vaativaa, etenkin jos on kokemusta piensiemenkasveista kuten rypsistä ja rapsista.
”Viljely ei vaadi erityisiä koneinvestointeja, ja tuotantopanoskustannukset koostuvat kylvösiemenestä ja lannoituksesta. Puinti- ja kuivauskulut jäävät viljaa alemmiksi, sillä puinti käy nopeasti, samoin kuivaus”, Virtanen tietää. Hehtaarituotossa hän on päässyt perusviljoja parempaan katetuottoon.
Öljyhamppu viihtyy multavilla ja hikevillä mailla. Savipitoisilla mailla menestymisen ehtona on, että maan rakenne on erinomaisessa kunnossa, koska hamppu ei siedä seisovaa vettä. Maassa pitää olla myös humusta tarpeeksi ja mururakenteen kunnossa.
”Jos pelto on kynnetty syksyllä, se kannattaa tasausäestää varhain keväällä, jotta kosteus ei karkaa pintakerroksista”, Virtanen neuvoo.
Öljyhamppu kylvetään matalalle, 1–2 sentin syvyyteen, 12 sentin rivivälillä ja tavallisesti 20–30 kiloa hehtaarille. Työ luonnistaa tavanomaisella kylvökoneella, jos siinä piensiemenasetukset, tai muilla piensiementen kylvöön tarkoitetuilla laitteilla.
Typpilannoitusta tarvitaan vähemmän kuin viljoilla, 70–90 kiloa hehtaarille maan rakenteen mukaan.
”Luomussa esimerkiksi apila esikasvina ja lannoitteena sianliete ovat toimiva yhdistelmä”, Virtanen sanoo.
Öljyhamppu ei ole kylmänarka, vaan se kestää jopa useita pakkasasteita. Kriittisimmät vaiheet ovat itäminen, jota kuivuus voi hankaloittaa ja taimivaihe kylminä keväinä.
”Taimettumisen jälkeen kasvi voi juroa jopa pari viikkoa odottaen säiden lämpenemistä. Jos kevät on lämmin, kasvuun lähtö tapahtuu nopeasti. Hamppu venyy pituutta jopa kymmenen senttiä vuorokaudessa ja varjostaa rikkakasvit alleen. Jos juromisvaihe kestää pitkään, rikkakasvit ehtivät saada etumatkaa, minkä vuoksi niistä on usein haittaa koko kasvukauden ajan.”
Öljyhamppu kukkii tavallisesti heinäkuun alussa, kasvinsuojeluaineita ei käytetä.
Kasvi venyy tavallisesti miehenmittaiseksi, joskus jopa 2,5-metriseksi. Siemenet valmistuvat puintikuntoon yleensä syyskuun lopulla eli silloin kun siemenet alkavat ruskettua ja peippolintuihin kuuluvia hemppoja alkaa parveilla hamppulohkojen yllä.
Puinti sujuu, kunhan terät ovat iskussa ja malttaa pitää pöydän riittävän korkealla.
Puidaan pöytä ylhäällä
”Ensimmäisenä vuonna yritimme puida öljyhamppua kuten viljaa matalaan sänkeen sillä seurauksella, että hampunvarret takertuivat puimuriin ja koko puimuri meinasi syttyä palamaan. Kun oivalsimme, että se pitää puida mahdollisimman korkealta, työ alkoi sujua kuin vettä vain”, Virtanen kertoo.
Kun terät ovat kunnossa, puinti on joutuisaa. Päivässä ehtii korjaamaan hyvinkin 10–15 hehtaaria. Kuivuriin sato pitäisi saada saman päivän lukuun, sillä öljypitoiset, osin vielä vihreät siemenet alkavat lämmetä nopeasti.
Virtasen mukaan puhalluskärryt ovat hyvä vaihtoehto ja lisälämmittimen kanssa siemenet voi vaikka kuivata kärryssä. Kuivaus onnistuu myös kylmäilmakuivurissa lisälämpöä käyttäen. Lämminilmakuivurissa öljyhamppu kuivataan miedolla lämmöllä, alle 50 asteessa.
Kylvö- ja puintiala kannattaa suunnitella niin, että se sopii oman kuivurin satseihin mahdollisimman hyvin.
Jos kasvusto on tiheä ja pitkä, puinnin jälkeen sängen voi murskata kesantomurskaimella. Virtasen kokemusten mukaan lautasmuokkainkin pilkkoo varret riittävästi niin, etteivät ne kiusaa seuraavan kevään kylvöillä.
”Joskus olen pelkästään kyntänyt pitkän sängen peltoon ja varret ovat maatuneet hyvin talven aikana.”
Hampun varret sisältävät kuitua, mutta harvan kasvuston vuoksi saanto jää niin vähäiseksi, ettei keruu kannata. Kun maasta jotakin otetaan, pitää sinne myös jotakin palauttaa.
”Öljyhamppu on kelpo esikasvi, sillä sen typpivaikutus on noin 15 kiloa hehtaaria kohti. Pitkäjuurisena ja maata avaavana kasvina se toimii erinomaisesti myös maanparannuskasvina.”
Öljyhampun viljelyyn Virtanen suosittelee viiden vuoden viljelykiertoa. Luomuviljelijänä hän noudattaa rytmiä apila, öljyhamppu, herne, viljakasvit. Muut öljykasvit eivät sovi samaan viljelykiertoon hampun kanssa kasvitautiriskin vuoksi.
Jos taimettumisen jälkeen kevätsää on lämmin, öljyhampun juromisvaihe jää lyhyeksi ja se ampaisee kasvuun. Silloin rikkakasviteivät pärjää kilpailussa.
Yhteistyöllä eteenpäin
Öljyhampun arvo piilee sen ravinteikkaassa, proteiini- ja öljypitoisessa siemenessä. Öljyhampun ennustetaan kasvavan yhdeksi merkittäväksi kotimaiseksi kasvipohjaiseksi raaka-aineeksi.
Kasvia viljelyttävät ja jalostavat toimijat, Murtolan Hamppufarmi Oy ja Trans Farm Oy ovat yhdistäneet voimansa perustamalla öljyhampputuotteiden myyntiin ja markkinointiin erikoistuneen yhteisyrityksen, FoodFarm Oy:n. Yhteistyöllä panostetaan hamppuöljyn ja hamppuproteiinin valmistukseen teollisessa mittakaavassa.
Murtolan Hamppufarmi keskittyy kuluttajatuotteisiin ja Trans Farm puolestaan viljelyttämiseen. Molemmat prosessoivat satoa eri raaka-ainejakeiksi. Myynti teollisille asiakkaille ja tukuille on keskitetty FoodFarmiin.
”Meillä on tähän asti ollut omia sopimusviljelijöitä, mutta tästä kasvukaudesta alkaen viljelysopimukset on keskitetty Trans Farmille. Uusia sopimusviljelijöitä innostetaan mukaan ja erityisesti toivotaan lisää luomuviljelijöitä. Luomutuotannon viljelykierrossa öljyhamppu on hyvä vaihtoehto”, itsekin luomuviljelijä Virtanen kertoo.
Viime vuosina Suomessa öljyhampun viljelyala on ollut noin 800 hehtaaria. Tulevalle kasvukaudelle Trans Farmilla tähyillään 1 500 hehtaarin viljelyalaa.
Maata kuohkeuttava kasvi
Öljyhamppu on yksivuotinen, paalujuurinen putkilokasvi. Finola-öljyhamppulajike on jalostettu Suomessa ja kasvaa hyvin pohjoisissa oloissamme. Se ei sisällä huumaavia yhdisteitä. Öljyhamppu on luontaisesti gluteeniton ja sopii gluteenittomaan viljelykiertoon.
Tavanomaiset viljatilan koneet ja laitteet sopivat hampun viljelyyn.
Hamppu tarvitsee typpeä 70–90 kiloa hehtaarille maan rakenteen mukaan. Kasvinsuojeluruiskutuksia ei tehdä. Merkittäviä tuhohyönteisiä ei ole, kasvitaudeista hampulla sateisina vuosina ilmenee usein hometauteja. Pahkahomeriski tulee huomioida viljelykierrossa.
Lämpimään ja kosteaan maahan kylvettävä öljyhamppu taimettuu nopeasti ja kukkii heinäkuun alussa. Kasvukauden aikana kasvusto venyy noin 1,5–2 metrin mittaan.
Öljyhamppu puidaan syyskuun loppupuolella ja satoa saadaan 500–1 200 kiloa hehtaarilta. Laatuvaatimukset täyttävästä hampusta maksetaan noin euro kilolta, tuki on sama kuin rypsillä.
Trans Farm tekee Finola-öljyhampun kylvösiemen- ja elintarvikesopimuksia satokaudelle 2021. Kylvösiemensopimuksilla minimiala on 10 hehtaaria ja elintarvikesopimuksilla 5 hehtaaria.
Lisätietoa öljyhampputuotteista www.foodfarm.fi ja www.hamppufarmi.fi sekä sopimusviljelystä www.transfarm.fi.
