Kuusamolaisella Ahon tilalla sukupolvenvaihdos aloitettiin vuokraamalla tila nuoren isännän vanhemmilta. Suomessa koko tilan vuokraaminen on melko harvinaista.
Elämä voi saada yllätyskäänteen yhdestä tapaamisesta. Sen sai kokea myös Henri Kantola seitsemisen vuotta sitten viettäessään iltaa paikallisessa. Hän ei tainnut arvata, mitä seuraisi, kun hän tapasi Annika-nimisen tytön ja jatkoi tämän kanssa pitseriaan iltapalalle.
Sitten Henri esitti Annikalle kysymyksen: ”Mitä teet työksesi?” Annikan “lypsän lehmiä” -vastaus teki suuren vaikutuksen, sillä Henri oli aina pitänyt eläinten kanssa työskentelystä, ja kotona oli lypsykarjatila. Annika on koulutukseltaan eläintenhoitaja ja työskenteli tuolloin maatalouslomittajana.
Siitä alkaen pari on pitänyt yhtä, ja tällä hetkellä he hoitavat vuokraamaansa lypsykarjatilaa Vuotungissa, noin kolmenkymmenen kilometrin päässä Kuusamon keskustasta.
– Sukupolvenvaihdosta on suunniteltu jo muutamia vuosia, mutta marraskuussa 2020 päätettiin tehdä asialle jotain. Näin aluksi päädyimme vuokraamaan kotitilani, ja siitä on enää lyhyt matka sukupolvenvaihdokseen, Henri Kantola kertoo.
Vuokrasopimukseen kuuluvat pellot, koneet ja tuotantotilat. Eläimet on ostettu. Vakuutukset ovat vuokralaisten nimissä ja EU-tuet tulevat heille.
– Minulla on kone- ja metallialan koulutus, jota voin myös hyödyntää tässä työssä. Maatila on iso kokonaisuus, ja juuri työn monipuolisuus kiinnosti.
Kantola oli työskennellyt kotitilallaan vuodesta 2014. Vanhemmat toivoivat hänen valitsevan jonkin muun ammatin, mutta niin ei kuitenkaan käynyt. Äidin terveyden heikentyessä Henri hoiti lypsyn ja isä ruokinnan.
Annikan mukaan tulo toi paljon uutta tietoa ja monipuolisempaa kokemusta karjanhoidosta.
Nuorenparin astuessa ruoriin lehmiä oli 16 plus nuorkarja. Sen jälkeen lypsykarja on tuplaantunut ja koko eläinmäärä melkein kolminkertaistunut. Vasikkakasvattamossa kasvavat sekä omat että lähitilan vasikat puolivuotiaaksi tai teuraaksi asti.
Peltoa on vuokrapeltoineen noin 50 hehtaaria. Metsät ovat vanhempien nimissä.
– Lehmät ovat pääsääntöisesti holsteineja ja ayrshireja. Meillä on parsinavetta, jossa on viisi lypsy-yksikköä. Kiskot, lypsy- ja pesulaitteisto on ostettu 2018 käytettynä Keminmaasta. Ilmanvaihtoa parantamaan tehtiin säädettävät kennoikkunat. Vanha navetta on kunnostettu pikkuvasikoille ja vanhasta laakasiilosta tehtiin nuorkarjalle ryhmäpihatto, Henri Kantola listaa.
Astutusiässä olevien hiehojen kanssa asustelee oma sonni. Se on osoittautunut hyväksi ja toimivaksi ratkaisuksi.
Myös konekantaa on päivitetty.
– Alusta alkaen on ollut selvää, että tuotantoa kehitetään. Uudistuksia tehdään, mutta tarkkaan harkiten.
Vuotungin kylä on Kuusamon vanhimpia asuinpaikkoja. Alueella on tyypillistä koillismaalaista viljelysmaisemaa ja runsaasti perinteistä rakennuskantaa. Vakituisesti Vuotungissa asuu toista sataa asukasta, ja parhaista päivistä väki on vähentynyt huomattavasti. Suurimmat muuttotappiovuodet osuivat 60- ja 70-luvuille, jolloin monet nuoret suuntasivat töihin Ruotsiin leveämmän leivän toivossa.
Nykyään kylätalossa on vireää toimintaa viidestä kuuteen iltaan viikossa.
Oman leimansa alueelle tuo runsas karhukanta, joka on seurausta runsaasta ravinnosta ja Venäjän rajan läheisyydestä. Useat kyläläiset ovat kohdanneet karhun lähimaastossa tai ainakin nähneet karhun jälkiä. Karjatilalliset ja poromiehet eivät ole lisääntyneestä karhukannasta mielissään. Asia on vain hyväksyttävä, sillä karhujen kuvaus- ja ruokintapaikat tuovat alueelle runsaasti turisteja.
Henri ja Annika Kantola viihtyvät Vuotungissa hyvin, ja harvemmin sieltä tulee edes kirkonkylälle ajeltua, sillä elämä on niin työntäyteistä.
Kantolat ostivat pari vuotta sitten omakotitalon muutaman kilometrin päästä kotitilalta. Se remontoitiin ja sisätilat uudistettiin. Kun nuoripari alkoi isännöidä tilaa, nähtiin parhaaksi vaihtaa taloja. Nyt nuoret asuvat tilan päärakennusta ja vanhempi pari asuu omakotitalossa.
– Isällä on vielä tilalla omana yritystoimintana klapintekoa ja liuskekivien valmistusta. Isästä on iso apu tilan hoidossa.
Henri ja Annika ovat Ahon tilan kolmas isäntäpari. Tulevaisuus näyttää hyvältä ja nuorena jaksaa tehdä pitkää päivää.
– Tunteja ei lasketa ja 20 000 askelta päivässä tulee ihan helposti. Minulla on kotihallissa myös kuntosalivälineet, jossa voi hoitaa kuntoa, Henri kuittaa.
Omaan viihtyvyyteen on satsattu. Pihalla on grillikatoksen lisäksi poreamme.
– Harrastan puutarhanhoitoa ja tykkään kasvattaa sekä hyöty- että koristekasveja. Toiveissa on vielä berninpaimenkoira Monalle kaveri, joka toisena vahtina ilmoittaisi pihalle tulijoista ja muista kulkijoista. Nyt haukunta alkaa myös silloin, jos lehmät tai nuorkarja pääsevät karkaamaan aitauksesta, Annika lisää.
Ylä-Leskelän tilalla vietettiin uuden pihaton valmistujaisia vuoden 2023 marraskuussa. Täyttö alkoi vauhdikkaasti, ja kaikki lehmäpaikat olivat käytössä jo toukokuussa 2024. Hiekkaparret ja hyvät oltavat kirittivät päivämaidot pienen notkahduksen jälkeen uusiin lukemiin.
Pellervo-lehti ja siitä myöhemmin eriytetty Maatilan Pellervo on toiminut keskeisenä julkaisuna ja tiedonlähteenä suomalaisen maatalouden ja osuustoiminnan kehityksessä. Lehden 125-vuotinen historia kietoutuu vahvasti yhteen maatalouden merkittävien vaiheiden kanssa.
Keinotekoisia raaka-aineita korvaavalle kuituhampulle haetaan nyt markkinoita. Kuituhamppua kolme vuotta viljellyt Jyrki Siira on todennut sen erinomaiseksi maanparannuskasviksi. – Koska viljelykiertoon tarvitaan syväjuurisia kasveja, mieluummin valitsen sellaisen kasvin, josta maksetaan kuin sellaisen, joka murskataan peltoon.
Maaltamuuton siemen kylvettiin 1970-luvulla, kun ylituotantoa ryhdyttiin purkamaan urakalla ja öljykriisi nostatti polttonesteiden hintoja. Monesta tuvasta sammutettiin valot. 1990-luvulla lama-aika kuritti ja EU-aika lähestyi.
Toivon tilalla kello käy eri tahtiin kuin muilla. Esimerkiksi kylvöjä tehdään keväästä syksyyn viljelyriskien tasaamiseksi. Tilan isäntä Olli-Pekka Ruponen on kyseenalaistanut perinteiset viljelytavat ja kehittänyt tilalleen ja nykyolosuhteisiin sopivan oman viljelyjärjestelmän.
Maatilojen kokonaistulovirta oli 7,1 miljardia euroa vuonna 2024. Maatalouden myyntitulot laskivat kolme prosenttia edellisvuodesta, kun taas metsänmyyntitulot nousivat, samoin tulotuet maksatussiirtymien vuoksi. Myös sivuansiotuloissa oli pientä nousua. Kaikkiaan kokonaistulovirta kasvoi prosentin vuodesta 2023.
Poliitikot ja etujärjestöt puhuvat paljon marginaaliverosta. Vaikuttaako marginaalivero maatilayrityksen verosuunnitteluun? Puretaanpa myös muutama marginaaliveroa koskeva myytti.
Raivaussahaostoksilla perehdytään runkoputken pituuteen, tärinänvaimennukseen, moottoritehoon ja kulmavaihteeseen. Iso merkitys työssä jaksamiselle on myös valjailla.
Lähes jokaisella maatilalla on elinkaarensa aikana tarve ulkopuoliselle rahoitukselle. Velka voi olla tehokas työkalu, joka mahdollistaa kasvun ja uudistumisen, kunhan sitä käytetään harkiten ja tavoitteellisesti.
Suomen ensimmäinen tilaviinimyymälä avattiin vuonna 1995 Kuopion Vaajasalon saareen. Hallmanin perhe on kehittänyt marjaviinejä yli 30 vuoden ajan − ja yhtä kauan navigoinut tiukassa alkoholilainsäädännössä.
