”Valintoja pitää tehdä”

Ilmaston lämpeneminen muuttaa Suomea syys­kasvien maaksi. Syyskasvit ovat näyttäneet kyntensä kuivina kesinä.

Mäntsäläläinen maatalous­yrittäjä Ilari Sundberg, 37, on ennakkoluuloton kokei­lija. Uuden oppiminen ja hyvä taloudellinen tulos kiinnostavat. Hän kokeilee rohkeasti uusia kasvilajeja ja viljelymenetelmiä.

– Valintoja pitää tehdä, jos haluaa viljellä kannattavasti. Etenkin peltojen kasvukuntoon on panostettava. Syyskasveilla saadaan monipuolistettua viljelyä ja parannettua maan rakennetta, Sundberg vakuuttaa.

Tällä hetkellä Sundbergilla on syyskasveja ennätyksellisen paljon. 160 hehtaarin viljelyalasta 80 prosenttia on talvehtivilla kasveilla. Luvussa ovat mukana 47 hehtaarin siemen­tuotantonurmet ja 16 hehtaarin kumina-ala.

– Totuus on, että ilmasto lämpenee ja kesien kuivuusjaksot yleistyvät. Näihin muutoksiin on sopeuduttava ottamalla käyttöön uusia kasvi­lajeja, Sundberg näkee.

– Viime kasvukausi oli hyvä esimerkki siitä, kuinka tehokkaasti syyskasvit käyttävät kevätkosteuden hyväkseen. Keskikesän kuivuutta nekään eivät voittaneet ja syyskasvienkin sato jäi kauas satopotentiaalista.

Syinä syyspainotteiseen lajivalintaan Sund­bergilla on parempien satojen lisäksi peltotöiden tasaisempi jakautuminen ja maan kevyempi käsittely.

Kaikessa viljelyssään Sundberg pyrkii mahdollisimman vähäiseen muokkaukseen. Hän muokkaa tilan hiesusavipellot pääasiassa kultivaattorilla ja lautasmuokkaimella. Kyntöaura on vain harvoin käytössä. Kylvö tapahtuu neljämetrisellä suorakylvökoneella.

– Syyskasveja kylväessä kannattaa kuitenkin aina varautua siihen, että kasvuston joutuu hankalan talven jälkeen rikkomaan. Varasuunnitelma pitää olla aina, Sundberg muistuttaa.

Cortes-syysrapsin siemen oli kuivuudesta huolimatta isokokoista. Näitä siemeniä on tarkoitus käyttää tämän vuoden kylvöissä.

Syysrapsi vaatii tarkkuutta

Syysrapsia Sundberg viljeli ensimmäisen kerran kymmenisen vuotta sitten ja sitä on ollut kasvamassa kuutena vuonna. Kolmena vuonna viljely on onnistunut ja kolmena mennyt penkin alle. Mäntsälässä ollaan syysrapsin talvehtimisen rajaseuduilla.

– Viime kesänä sain Cortes-syysrapsista kolmen tonnin hehtaarisadon. Kesän kuivuus näkyi satomäärässä. Normaalioloissa syysrapsista pitäisi saada neljä tonnia hehtaarilta. Ruotsissa satoa saadaan jopa viisi tonnia hehtaarilta, Sundberg tietää.

Cortes on populaatiolajike. Hybridilajikkeista voisi tavoitella vieläkin parempaa satoa. Cortesin siemen oli puitaessa kohtuullisen kokoista ja Sundberg otti sadosta kylvösiemeneksi kolmen vuoden tarpeen.

Syysrapsin onnistumisen ykkösasiana Sund­berg pitää riittävän aikaista kylvöä. Elokuun puolenvälin jälkeiseen aikaan kylvö ei saa missään tapauksessa jäädä. Ihanneaika olisi heinäkuun lopussa tai elokuun ensimmäisinä päivinä. Esikasvi pitääkin valita aikaista kylvöä silmällä pitäen.

– Aikaiset syysvehnät ja syysohrat sopivat esikasveiksi, ja luonnollisesti myös lopetettava nurmi. Viljojen jälkeen kultivoin pellon ja kylvän rapsin suorakylvökoneella siten, että siemenet jäävät varsin lähelle pintaa, jotta ne itävät nopeasti. Muokkauksen jälkeen ei voi viivytellä, jottei kosteus karkaa.

Typpeä ja etanatorjuntaa

Syysrapsia Sundberg pitää varsinaisena typpisyöppönä. Typpilannoitukseen hän on miettinyt uutta konstia, muttei ole ottanut sitä vielä käyttöön.

– Rehevästi kasvava persianapilan puhdaskasvusto toisi peltoon hyvin typpeä ennen syysöljykasveja. Puna- tai valkoapilaa aion jatkossa käyttää viljojen aluskasvina.

Kylvölannoituksena Sundberg antaa syysrapsille 50 kiloa typpeä ja suunnilleen saman verran kaliumia.

– Kaliumia kannattaa antaa reilusti, sillä se vaikuttaa kasvien vedenhallintaan.

Syksyllä rapsi saa vielä kaksi hivenainelannoitusta. Keväällä Sundberg antaa syysrapsille kaksi typpi- ja kaksi hivenlannoitusta.

Syysöljykasveille suositellaan hajakylvöä, jotta kasveilla olisi keväällä paremmin tilaa haaroittua. Rivikylvössä riviväliksi suositellaan 12,5 senttiä väljempää riviväliä.

– Hajakylvö ei mielestäni toimi syysöljykasveilla, sillä siemen pitäisi saada alkukehityksen varmistamiseksi mahdollisimman lähelle lannoiteraetta. Itse käytän syysöljy­kasveilla 12,5 sentin riviväliä ja kolmanneksen suositeltua suurempaa siemenmäärää. Suurempi siemenmäärä johtuu siitä, että kylvö­alusta on äestyksen pois jättämisen takia karkea eivätkä kaikki siemenet oletettavasti idä, Sundberg järkeilee.

Talvien lisäksi syysrapsisatoon ovat iskeneet etanat.

– Etanasyötti on pakko levittää syksyllä vähintään kerran, joskus kaksikin. Nykyisin levitän neljä kiloa etanasyöttiä hehtaarille ja seuraan, tarvitaanko toinenkin levitys.

MTK:n öljy- ja valkuaiskasviverkoston tuoreena puheenjohtajana Ilari Sundberg on öljykasvisektorin kehittäjän paikalla. Luottamustehtävässään hän aikoo edistää viljelijälle käyttökelpoisen tutkimustiedon levittämistä.

Syysrapsin lisäksi Sundberg näkee syysrypsinkin varteen otettavana kasvilajina Suomessa. Sitä kannattaa kokeilla niillä seuduilla, joilla viljellään kevätrypsiä. Syysrypsi on syysrapsia talvenkestävämpi ja sen voi kylvää myöhemmin elokuussa.

– Neonikotinoidien käyttökielto edistää syysöljykasvien viljelyä. Kevätöljykasveilla on huomattavasti suurempi rapsikuoriaisriski kuin syysmuodoilla. Syysrypsien ja -rapsien osalta pitää kuitenkin tarkkailla rapsikärsäkkään ja litusääsken mahdollista yleistymistä, Sundberg muistuttaa.

– Syysöljykasveille pitää antaa reilusti kaliumia, sillä se parantaa kasvien vedenhallintaa, Ilari Sundberg painottaa. Jos kasvustot ovat keväällä hyvät, ei lannoituksesta kannata pihistellä tänäkään vuonna.

Vinkkejä vehnälle

Syysvehnä on Etelä-Suomen viljelijöille tuttu kasvi. Syysvehnä menestyy ja tuottaa usein hyvän sadon, mutta ongelmana ovat olleet syysvehnän matalat valkuaispitoisuudet. Iso osa syysvehnästä meneekin eläinten rehuksi leipävehnää huonommalla hinnalla.

Ilari Sundberg on saanut omalla lannoitustaktiikallaan nostettua syysvehnän valkuaispitoisuutta.

– Annan syysvehnälle viimeisen typpilannoituksen, kun tähkä on jo kokonaan esillä. Levitän silloin 20–30 kiloa korkean rikkipitoisuuden omaavaa typpi­lannoitetta rakeina kasvustoon. Tällä lannoituksella on ollut myönteinen vaikutus valkuaispitoisuuteen, Sundberg kertoo.

Typpilannoitteen Sundberg jakaa useampaan erään. Viime vuonna ensimmäinen lannoituskerta oli 8. huhtikuuta. Toinen lannoituskerta oli, kun vehnä alkoi kasvattaa kortta.

Syysvehnälajikkeena Sundbergilla on viime vuosina ollut Skagen. Kyseistä lajiketta hän pitää sadontuottokyvyltään vakaana. Viime vuonna hän sai Skagenista 4 000 kilon hehtaarisadon.

– Olisi hyvä, jos syysvehnistä saataisiin paremmin myllyteollisuudelle kelpaavia lajikkeita. Oikeilla lajikkeilla pystytään varmasti tuottamaan leivontaan sopivaa syysvehnää.

Rukiista Sundberg käyttää hybridilajikkeita. Tällä hetkellä KWS Trebiano -ruista kasvaa 13 hehtaarilla. Rukiilla on iso hintariski, joten ruista Sundberg viljelee aina harkiten.

Syysohraa ja -härkäpapua

Syysohraa Sundberg kokeili ensimmäisen kerran viitisen vuotta sitten. Kaikki kokemukset eivät ole olleet hyviä.

– Ensimmäisinä vuosina syysohrakasvustoista jouduttiin keväällä rikkomaan suurin osa. Silloin lajikkeena oli Matros. Viime vuonna alkoi taas poltella syysohran kanssa, Sundberg hymyilee.

Nyt syysohraa on talvehtimassa kahdella hehtaarilla. Kyseisen Kosmos-ohran Sundberg kylvi 6. syyskuuta.

– Kylvö meni hieman myöhäiseksi. Riittävän aikainen kylvö on ratkaisevaa syysohran ja muidenkin syysviljojen onnistumiselle. 

Härkäpavustakin on tarjolla syysmuotoisia lajikkeita. Ilari Sundberg osti viime vuonna pienen erän Augusta-syyshärkäpavun siementä ja sitä kasvaa kuuden aarin alalle.

– Kylvin härkäpavun syyskuun ensimmäisenä päivänä. Kasvuun lähtö oli hidas, mutta härkäpapu ehti ennen talvea kuitenkin nelilehtiasteelle. Olinkin syksyn kehitykseen tyytyväinen. Keväällä näkee, kuinka kävi.

Sundberg uskoo härkäpavusta löytyvän Suomeen sopivat syyslajikkeet. Ruotsissa ja Saksassa laji on jo talvehtinut. Sundberg on kokeillut aikaisemmin myös syyshernettä. Siitäkin löytyy noin 20 asteen pakkasia kestäviä lajikkeita. Herne ja härkäpapu ovat silti talvenkestävyydeltään hyvin riskipitoisia lajeja.

Syyskuun ensimmäisenä päivänä kylvetty syyshärkäpapu Augusta ehti nelilehtiasteelle ennen talvea.

Talous edellä

Sundberg laskee katteet kasvikohtaisesti. ­Parhaaseen tulokseen hän on yleensä päässyt heinän siementuotannolla. Syysrapsi toi viime vuonna toiseksi parhaan katteen, vaikka hinta olikin etukäteen kiinnitetty 450 euroon tonnilta.

Sundberg on ottanut kasvivalikoimaansa myös kuminan ja öljyhampun. Niiden viljelyn kannattavuudesta hänellä ei ole vielä käytännön kokemuksia.

Viljelijöiden edunvalvoja haluaa nostaa esille vielä ison trendin, jota ei yhdenkään viljelijän ole syytä unohtaa, ja johon sopeutumista syyskasvien viljely helpottaa.

– Maatalouden on päästävä mahdollisimman pian eroon riippuvuudesta fossiilisiin polttoaineisiin ja tuotettava ruokaa uusiutuvilla tuotantopanoksilla. Mahdollisimman vähäinen muokkaus sekä alus- ja välikasvien käyttö viherlannoituksena ovat askeleita tähän suuntaan. Yhteiskunnan tasolla on tarpeen lisätä ymmärtämystä ruuantuotannon vivahteista ja niiden myötä ruuan hinnasta, Sundberg linjaa. n

Ilari Sundbergin pelloista 80 prosenttia on talvehtivilla kasveilla. Tällä aukealla kasvaa syys­vehnää ja syys­härkä­papua.

– Syysöljykasveille pitää antaa reilusti kaliumia, sillä se parantaa kasvien veden­hallintaa, Ilari Sundberg painottaa. Jos kasvustot ovat keväällä hyvät, ei lannoituksesta kannata pihistellä tänäkään vuonna.