Liharotusonnien käytöstä lypsykarjakäytössä on saatavilla korkealaatuisia indeksitietoja. Pohjoismaiset jalostusarvostelut kertovat, minkä isäsonnin vasikat syntyvät ongelmitta ja kasvavat hyviin teurastuloksiin.
Pohjoismainen jalostusarvoyhdistys NAV laskee neljä kertaa vuodessa indeksejä niille liharotuisille isäsonneille, joita on käytetty lypsykarjalle. Datan poiminta ja indeksien laskenta tapahtuu pohjoismaisella tasolla. Tämä johtaa lähes poikkeuksetta siihen, että lypsykarjalle käytettävä liharotuinen sonni saa arvostelunsa nopeasti ja arvostelujen luotettavuus nousee hyvälle tai jopa erinomaiselle tasolle.
Liharotusonnien arvosteluja lypsykarjakäytössä kutsutaan NBDI:ksi, joka on lyhennelmä nordic beef x dairy -indeksistä. Indekseihin pääsee tutustumaan NAVin näytöllä, joka löytyy osoitteesta https:// nordic.mloy.fi/NAVBeef/.
Sonninäytön tiedonhaussa pitää valita vasemmasta yläreunasta lihanaudan kasvatuskauden pituus, joka on Suomessa pitkä. Vaihtoehtona on myös lyhyt, joka kuvaa paremmin sonnien toimintaa Tanskan kaltaisessa mallissa.
Indeksien tulkinnassa tulee huomata muutama tärkeä seikka, joista merkittävin on se, että NAV toteuttaa NBDI-laskennan yli roturajojen. Tämä mahdollistaa sen, että rotujen vertailu indeksien avulla on mahdollista ja myös hyvin hyödyllistä. Viemällä kursorin indeksin nimen kohdalle aukeaa tietolaatikko, jossa kerrotaan lisätietoa indeksistä.
Liharodun käyttö lypsykarjoissa on yleistymässä, millä voidaan myös parantaa suomalaisen naudanlihantuotannon ympäristöystävällisyyttä. Sopiva liharodun käyttöaste on karjakohtainen juttu, yhtä ja ainoaa vastausta ei ole.
Faballa on käytössä tanskalaisten tutkijoiden kehittämä SimHerdBeef-ohjelma, joka arvioi liharodun käytön taloudellista optimia. Siihen vaikuttaa muun muassa karjan hedelmällisyys- ja terveystilanne. SimHerd-ohjelma ottaa huomioon useita tilan tunnuslukuja ja analysoi niiden perusteella useita erilaisia liharodun käytön vaihtoehtoja. Lisäksi lasketaan sukupuolilajitellun siemenen käytön vaikutusta taloudelliseen tulokseen ja mahdollisuuksiin käyttää liharotua.
Yleensä sukupuolilajitellun siemenen käyttö mahdollistaa runsaamman liharodun käytön. Tähän mennessä tehdyissä laskelmissa liharodun käytön optimi on vaihdellut nollasta 70 prosenttiin riippuen sukupuolilajitellun siemenen käytön tasosta. SimHerdBeef-analyyseja tekevät Faban eläinaineksen asiantuntijat.
Naudan käyttäytymistä eri tilanteissa ohjaavat vaistot, opittu käyttäytyminen, pelko ja aggressio. Kasvissyöjänä nauta kuuluu saaliseläimiin, ja pelko on ehto saaliseläimen hengissä säilymiselle. Nauta näkee hyvin hämärässä, kuulee ja maistaa paremmin kuin ihminen. Se tunnistaa hoitajansa hajun perusteella, samoin kuin paikan, jossa on aiemmin tapahtunut jotain pelottavaa.
Eläintautitilanne on Suomessa säilynyt melko hyvänä, sillä koko tuotantoketju on sitoutunut tekemään toimia tautien vastustamiseksi.
Genetiikka, perinnöllisyystiede, yhdistettynä monipuoliseen digitaalisesti tallennettuun eläinkohtaiseen tietoon tuo aivan uusia mahdollisuuksia parantaa lypsylehmien tuottavuutta. Sitä hyödyntää jo maitotilayrittäjä Juho Lammi.
Juvalta maailmalle ponnistanut keinosiemennyssonni VR Wehmais Vimo Vehmaa eli VR Vehmaa valittiin VikingGeneticsin Hall of Fameen eli kunniagalleriaan. Sinne on yltänyt kaikkiaan viisi suomalaista sonnia.
