Tänä ja ensi vuonna otetaan selvää, missä kunnossa ovat yksityis­teiden sillat ja rummut. Valtakunnallisen kunto­tarkastus­urakan tavoitteena on kannustaa tiekuntia perus­korjaus­toimiin nyt, kun valtion­avustusta voi saada aiempaa enemmän.

Yksityisteillä on merkittävä rooli muun muassa maa- ja metsätalouden, puuhuollon sekä vakituisen asutuksen turvaamisessa. Sähköistä tietojärjestelmää yksityisteiden kunnosta ei ole aiemmin ollut. Suomen metsäkeskuksessa tämä puute on erityisasiantuntija Timo Piston mukaan tiedostettu jo pitkään. Vauhtia toteutukseen pani Ukrainan sota ja sen myötä raaka- ja energiapuutoimitusten loppuminen Venäjältä.

– Viime vuonna alkaneessa TIESIT-hankkeessa selvitetään valtakunnallisesti yksityistieinfran kuntoa ja investointitarpeita. Osana hanketta kartoitetaan energiapuu­terminaalien nykytilanne ja mietitään kehittämisratkaisuja, Pisto kertoo.

Yksityistieverkostosta on valittu huolto­varmuuden ja elinkeinoelämän kannalta keskeisimmät tiet, joita on noin 200 000 kilometrin verran. Siltoja on noin 6 500.

Hankkeen siltakartoitusta vetää projekti­päällikkö Hannu Ulvinen Metsäkeskuksesta.

– Työssä mitataan muun muassa sillan hyötyleveys sekä kerätään tietoa sillan kunnosta ja ominaisuuksista. Kaikki sillat ja sen keskeiset osat dokumentoidaan. Kartoitus on visuaalinen eikä tässä vaiheessa tehdä kantavuusmittauksia, Ulvinen selvittää.

Metsäkeskus toteuttaa kartoitusta yhdessä alan palveluntuottajien kanssa. Tiedot kirjataan sähköiseen järjestelmään ja tiekuntia tiedotetaan niiden hallinnoimien siltojen kunnosta.

– Jos havaitaan puutteita, tiekuntia evästetään tarkemmista tarkastuksista ja rahoitusmahdollisuuksista. Lisäksi neuvotaan, miten asiassa kannattaa edetä, Ulvinen jatkaa.

 

Kattava tieto kunnosta

Alueellinen siltojen havainnointi aloitettiin Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa tänä vuonna huhtikuussa, ja kierros jatkuu ensi vuoteen. Osana TIESIT-hanketta Lounais-Suomessa kartoitetaan noin 700 siltaa.

– Jokainen silta merkitään tietoineen digitaaliseen sovellukseen kunto­arvion kera, kertoo projektipäällikkö Petri Lähteen­mäki Suomen metsäkeskuksesta.

Lisäksi kartoitetaan tiestön kuntoa satunnaisotannalla. Kuntoarvioinnissa mitataan ajoradan leveyttä sekä tarkastellaan tien kuivatusta ja kantavuutta. Lisäksi havainnoidaan tien yleistä kuntoa eli missä määrin esiintyy urapainumia, maannousemakiviä ja kuoppia. Huomiota kiinnitetään myös ojien kuntoon sekä tien­varren pusikoihin.

ProAgrian ja Metsäkeskuksen erillisessä hankkeessa parannetaan yksityisteiden osakkaiden tietämystä tienpidosta ja pyritään lisäämään perusparannusten määrää. ProAgriasta mukana on vesien hallintaan ja salaojasuunnitteluun perehtynyt asiakkuuspäällikkö Jukka Kontulainen.

– Yksityisteillä on merkittävä rooli myös huoltovarmuuden varmistajana, joten siitäkin syystä teiden ja siltojen pitää olla kunnossa. ProAgrialla on entuudestaan hyvät kontaktit asiakasrajapintaan, hän kertoo.

Yksityistiestön kuntoa arvioidaan liikennevalomallilla luokitellen hyvä, tyydyttävä, huono. Kohde merkitään vihreällä, jos kaikki on kunnossa. Oranssi muistuttaa, että tilannetta on seurattava ja valmistauduttava korjaamiseen 10 vuoden aika­ikkunalla. Punainen taas merkitsee, että tien rakenteissa tai kantavuudessa on pahoja puutteita, jotka vaativat lähes välitöntä korjausta.

Yksityistiestöllä on paheneva korjaus­vaje. Teiden ja siltojen korjaaminen on kallista puuhaa, joten usein siihen ryhdytään vasta pakon edessä. Hankkeita jarruttaa Lähteenmäen mukaan myös pula osaavista tekijöistä.

Kuntoarvioinnissa mitataan ajoradan leveyttä sekä tarkastellaan tien kuivatusta ja kantavuutta. Lisäksi havainnoidaan urapainumia, maannousemakiviä ja kuoppia, Jukka Kontulainen ja Petri Lähteenmäki kertovat.

Avustuksilla vauhtia

ELY-keskuksien myöntämät valtionavustukset yksityisteille nousivat vuoden 2023 alusta. Tien peruskorjaukseen suunnattava tuki kohosi aiemmasta 50 prosentista 70 prosenttiin. Siltojen korjaamiseen saatava avustus on peräti 85 prosenttia aiemman 70 prosentin sijaan. Avustuksista annettu asetus on voimassa vuoden 2025 loppuun asti.

Vaikka kyseessä olisi melko pienen vesistön ylitys, uuden sillan rakentaminen maksaa usein 100 000–200 000 euroa.

– Monet kunnat avustavat siltaprojekteissa. Tiekunnan osuus kokonaiskustannuksista voi jäädä vain kymmenesosaan. Silti satsaus voi olla pienelle tiekunnalle raskas. Kannattaa muistaa, että kunnostettu tai uudelleen rakennettu silta palvelee vuosikymmeniä eteenpäin, Lähteenmäki korostaa.

Tien perusparannusurakka tai sillan kunnostus eivät hoidu hetkessä.

– Nyt kun valtionrahaa on tavallista enemmän jaossa, tiekuntien kannattaa panna töpinäksi ja kiirehtiä päätöksiään mahdollisesta perusparantamisesta. Hankkeen toteuttaminen ottaa oman aikansa ja kokouspäätökset saavat lainvoimaisuuden vasta kolmen kuukauden valitusajan umpeuduttua.

 

Asiantuntijat avuksi

Lähteenmäki neuvoo tiekuntia turvautumaan asiantuntijoihin hankkeen suunnittelussa ja tiekokouksien valmisteluissa.

– He tietävät marssijärjestyksen, mitä asioita kokouksissa tulee käsitellä ja missä järjestyksessä. Näin eivät hankkeet suotta pitkity muotoseikkojen takia ja varmistetaan jo alusta lähtien hankkeen tukikelpoisuus, hän muistuttaa.

Asiantuntijoina voivat toimia tieisännöitsijät tai yksityistiesektorin muut toimijat kuten metsänhoitoyhdistykset.

Yksityisteiden valtionavustuksia kohdennetaan ensisijaisesti yksityisteiden siltojen ja suurten rumpujen kunnostukseen. Lisäksi avustetaan liikenneturvallisuuden kannalta tärkeitä kohteita. Avustusta voi saada myös luonnonolosuhteiden aiheuttamiin korjauskohteisiin.

Myös tien kantavuuden parantamiseen voi saada avustusta. Tällöin vaaditaan korjattavalle tienosalle tehtyä kantavuudenmittausta.

Vuosittaista, normaalia kunnossapitoa ei avusteta kuten lanausta, suolausta tai sorastusta, eikä myöskään ojienperkuuta tai vesakoiden poistoa.

Yksityistieavustukset pähkinänkuoressa

● ELY-keskuksien myöntämät valtionavustukset yksityisteille: tien peruskorjauksen tuki 70 %, sillat 85 %.
● Uutta asetusta sovelletaan automaattisesti myös vuonna 2022 saapuneisiin, vireillä oleviin avustushakemuksiin, joissa tiekunta ei ole vielä tehnyt vastaanottoilmoitusta.
● Avustusehdot: Yksityistielle on perustettu tiekunta. Tiekuntaa ja yksityistietä koskevien tietojen pitää olla ajan tasalla Yksityistierekisterissä sekä tie- ja katuverkon Digiroad-tietojärjestelmässä.
● Perusparannettavalla tiellä ei tarvitse olla vakituista asutusta. ELY-keskus avustaa vain yli 10 000 euron hankkeita.
● Kemera-järjestelmän muuttuessa ensi vuonna Metkaksi tukiprosentit nousevat vastaaviksi kuin ELY-keskuksen avustukset yli 500 metrin perusparannuskohteille.
● Lisätietoa ELY-keskuksen, Traficomin ja Suomen tieyhdistyksen sivuilta.

Jaa artikkeli