Toistaiseksi palvelusta löytyy lähes reaaliajassa tietoa ohran, kauran, vehnän ja rukiin suomalaisista hinnoista. Kattavuutta on tarkoitus nikkaroida lisää sekä maantieteellisesti että listattujen tuotteiden osalta.
Farmfacts.info skannaa yli tusinan suomalaisen toimijan hinnastot ja päivittää hintatiedot verkkosivulle maksimissaan tunnin viiveellä.
– Lisäksi palvelusta löytyy basis-hintoja, jotka usein tuntuvat olevan vähän enemmän kiven alla, sivuston perustanut yrittäjä Juho Riuttamäki kertoo.
Idea Farmfacts-palveluun syntyi, kun Riuttamäki seurasi maanviljelijöiden pikaviestiryhmässä kiivasta keskustelua viljojen hinnoista:
– Kaverit kävivät viime talvena joka päivä katsomassa hintoja monilta eri sivuilta ja raportoivat niitä ryhmään. Että nyt Hankkija Turku nosti eurolla ohran hintaa. Ja nyt kauran hinta laski pörssissä. Chat GPT julkaistiin samoihin aikoihin kaikkien saataville ja mietin, että ei voi olla kauhean vaikea koodata palvelua, joka kävisi lukemassa nuo hinnat yhteen paikkaan. En osaa koodata, mutta tunnin parin kokeilun jälkeen sain Chat GPT:stä ulos toimivan ohjelman, jonka sitten mainostoimisto Huima työsti sivustoksi.
Farmfacts.infossa kaikki hinnat näkyvät siis yhdessä selainikkunassa. Palvelu tarjoaa myös jonkin verran historiatietoa hintojen kehityksestä jokaisen toimijan kohdalta. Toteutuksen johtoajatuksena on ollut mahdollisimman yksinkertainen ja toimiva käyttöliittymä.
– Sivusto on otettu tosi mukavasti vastaan. Kerran olen sitä maanviljelyaiheisessa Facebook-ryhmässä mainostanut. Käyttäjäkunta on vakiintunut niin, että Google Analyticsin mukaan kävijöitä on päivässä 20–100, Riuttamäki paljastaa.
Riuttamäen ajatukset palvelun laajentamisesta ovat isoja. Samalla konseptilla ja koodilla pystyisi keräämään verkosta yhteen muidenkin tuotteiden ja vaikkapa maataloudessa tarvittavien tarvikkeiden hintoja.
– Haluaisin myös laajentaa palvelua muihin maihin ja koko maailmaan. On vaikea löytää vaikkapa viljelijälle maksettavia hintoja muissa maissa. Esimerkiksi Saksassa tuottajalle maksetaan possusta enemmän kuin Suomessa, vaikka lainsäädäntö on löysempää. Tällaisten tietojen vertaaminen olisi tosi mielenkiintoista.
Tällä hetkellä laajentumisen tiellä ovat ajanpuute ja se, ettei sivusto nykyisellään tuota mitään. Riuttamäki kuitenkin lupaa, että jollakin aikataululla palvelun kattavuus paranee.
Miten saada tutkittu tieto ja uudet toimintamallit nopeasti yrittäjien käyttöön ja toisaalta yrittäjien tarpeet tutkijoiden käyttöön? Siinä on haaste, johon AgriHubi pyrkii vastaamaan. Toimintaa koordinoi Susanna Lahnamäki-Kivelä.
Maatilan riskejä on hallittu perinteisesti vahinkovakuutuksilla. Kaikki riskejä ei voi poistaa vakuutuksilla, vaan niihin pitää varautua muilla tavoin.
Droonin avulla saa nopeasti ja helposti hyvän kuvan peltojen tai kasvustojen tilanteesta. Muut kuin kuvantamissovellukset antavat vielä odottaa itseään.
Ajoautomatiikan käyttö peltoviljelyssä tarkentaa tuotantopanosten käyttöä. Se tuo positiivista ja toivottua kehitystä maatilan talouteen ja ympäristöön sekä ihmistyön määrään ja laatuun. Siihen liittyy myös haasteita.
Iso-Hiiden Kartanon marjatilalla on kehitetty itsepoimintaa jo 45 vuoden ajan. Asiakkaiden houkutteluun vaaditaan paljon muutakin kuin makoisia marjoja.
Takavuosina vääräleuat neuvoivat kotivävyn tai miniän paikkoja etsiskeleviä puolison valinnassa: "Mieluusti iäkkäiden vanhempien ainokainen, eikä sillä maatilalla ole muuten niin väliä, kunhan on runsaasti hakkuukypsää takametsää." Metsän merkitys maatilalla onkin perinteisesti ollut suuri. Metsästä saadaan lisätuloja, polttopuuta tai haketta, usein myös rakennusmateriaalia. Suomessa ei liene kovin montaa maatilaa, johon ei kuuluisi metsää. Metsän taloudellinen merkitys
Strategia on maatilan kompassi – se auttaa tekemään arjen päätöksiä, jotka vievät kohti tulevaisuuden tavoitteita. Hyvä suunnitelma tuo suuntaa, selkeyttä ja varmuutta myös maatilan metsäomaisuuden hoitoon ja hallintaan.
Kotimainen kasvinjalostus tuottaa oloihimme sopivia lajikkeita, mikä on yhä tärkeämpää ilmaston muuttuessa. Se on myös huoltovarmuuden ja kilpailukyvyn perusta, alleviivaa Borealin toimitusjohtaja Karri Kunnas.
Kotitilani pellot ja metsät sijaitsevat molemmin puolin Turku–Toijala-rataa. Vuosien mittaan on tullut selväksi, kumpi naapuruksista – rata vai tila – on David, kumpi Goljat. Radan ylittävän kylätien varteen on vuosikymmenien mittaan kasvanut kylä taloineen: muinaisen Varsinais-Suomen Seutukaavaliiton nimeämä poikkeuksellisen ehjänä säilynyt nauhakylä, varjeltava kulttuurikohde. Ratoja hallinnoineet, nimiä ja sijaintipaikkojaan vaihtaneet virastot ovat vuosien kuluessa pyrkineet
Belgialainen hedelmänviljelijä sanoo kuivuuden, lisääntyneen sääntelyn ja hallinnollisen taakan muuttaneen viljelyn arkea. Maanviljelijän työ on silti mieluista.
