Tässä osiossa on kattavasti artikkeleita karjanhoidon ja kotieläintuotannon käytännöistä. Jutuissa käsitellään muun muassa eläinten hyvinvointia, terveydenhoitoa, ruokintaa sekä eri eläintuotannon osa-alueita ja tuotantosuuntia, kuten maidon- ja lihantuotantoa. Tavoitteena on tarjota käytännön ratkaisuja ja vinkkejä, joiden avulla tehostetaan maatilan eläintuotantoa ja ylläpidetään karjan hyvinvointia.
Päivi ja Jouni Kaustisen uusi navetta on ollut käytössä neljä kuukautta. Päivi kertoo juttusarjan viidennessä osassa, kuinka ensimmäiset kuukaudet uudessa navetassa ovat sujuneet ja miten valitut ratkaisut ovat toimineet. Ja miten kustannusarvio toteutui.
Lehmien ruuansulatuksen metaanipäästöjä alentavasta 3-nitroksipropanolista (3-NOP) on tehty useita tutkimuksia maailmalla ja nyt myös Suomessa. Päästöt vähenevät, mutta käytön turvallisuus aiheuttaa huolta myös meillä.
Iso maitotuotos ei aina takaa parasta taloudellista tulosta. Ayrshire vei laajassa kannattavuusvertailussa voiton holsteinista pienempien tuotantokulujensa ansiosta.
Kun pellon kunto, ravinteet ja säilörehun laatu ovat hallinnassa, näkyy lopputulos korkeassa maitotuotoksessa. Maitotaipale Oy panostaa peltoviljelyyn.
Sairas emakko tarvitsee rauhaa, pehmeän makuupaikan ja helpon pääsyn syömään ja juomaan. Sairaskarsina tarjoaa siihen optimaaliset olosuhteet.
Vammasta tai sairaudesta toipuminen vaatii emakon elimistöltä paljon energiaa. Hyvät olosuhteet helpottavat potilaan oloa ja nopeuttavat paranemista.
Kiimantarkkailu on tahtotila, joka laitetaan on-asentoon karjanhoitajan jokaisen työvuoron alussa. Mihin kannattaa kiinnittää huomiota ja millaisia vaiheita lehmän kiimakierrossa ja hormonitoiminnassa on?
Onnistunut lähiruokapäivä muutama vuosi sitten muutti janakkalalaisen luomutilan elämän tyystin. Kokemus välittömästä yhteydestä asiakkaisiin innosti siirtämään toimintaa suoramyynnin suuntaan Hämeen Härkä -brändin alla.
Iso-Myllylän tilalla Kalajoella lypsylehmiä on laidunnettu aina. Asta ja Tomi Myllylä vaalivat tilan 11. isäntäparina perinteitä, ja lehmät pääsevät myös talvisin ulkoilemaan. Tilat voivat saada laiduntamisesta korvausta, ja laidunnusjärjestelmissä on valinnan varaa.
Kananmunantuottajat Heikki ja Lauri Tapio kasvattavat jatkossa nuorikkonsa itse, koska he haluavat varmistaa, että muna pysyy hyvälaatuisena 80 viikkoa kestävän munituksen ajan. Oma kasvatus myös helpottaa tuotannon ajoittamista ja pienentää tautiriskejä.
Luonnonvarakeskus (Luke) on rakentanut Jokioisille tutkimusnavetan, jossa maidontuotantoa tarkastellaan kokonaisvaltaisena järjestelmänä. Toisiinsa kytkeytyvät niin eläimet, rehut ja älyteknologia kuin lanta, biokaasu ja peltokin.
Olen ollut maitotilallinen kohta 15 vuotta, mieheni jo 19 vuotta. Viimeiset kymmenen vuotta olemme kehittäneet tilaamme kohti uutta navettaa. Se on ollut koko ajan selviö, sillä parsinavettojen aikakausi ei tule jatkumaan meidän eläkeikäämme asti. Strategia on ollut, että mennään täysiä eteenpäin, koska kumpikaan ei ole halunnut luopua lehmistä ja maidontuotannosta missään vaiheessa. Kymmenen vuoden aikana
