Siipikarjaa käsittelevissä artikkeleissa keskitytään kananmunantuotantoon, broilereiden kasvatukseen sekä siipikarjan hoidon parhaisiin käytäntöihin. Osiosta saa tietoa tuotannon tehokkuuden lisäämisestä ja lintujen hyvinvoinnin ylläpidosta.
Lapuan Hellanmaassa broilertilaa pyörittävä Jussi Kangas on toisen polven kanayrittäjä, joka hakee lisää tuotantotehokkuutta nyt pellolta ja energiatekniikasta.
Julkisessa keskustelussa ruuan hintakehitys on kestoaihe. Viime aikoina erityisesti hintojen nousu ja ruokakorin kallistuminen ovat herättäneet huomiota ja vaikuttaneet myös kuluttajien valintoihin. Asiaa on tutkittu muun muassa PTT:n huhtikuussa julkaisemassa raportissa, jossa tarkasteltiin ruuan hinnan nousun yhteyttä ostokäyttäytymiseen vuosina 2022–2023. Raportissa kuluttajat arvioivat, että he olivat ostaneet enemmän kaupan omia merkkituotteita, vaihtaneet eri valmistajan tuotteisiin
Vuonna 2012 Jussi Oittisella oli menossa kuudes vuosi broileritilan isäntänä. Uusiutuvat energianlähteet olivat jo silloin arkea tilan energiahuollossa. Tuulivoiman ja biopolttoaineiden lisäksi käytössä on nyt aurinkovoimaa, ja lihantuotannon määrä on kasvanut puolella miljoonalla kilolla.
Oma rehustus on ratkaisevassa asemassa kananmunien tuotannossa Paunolan munitustilalla Juvalla. Ruokinta vaikuttaa munien makuun ja vaahtoutuvuuteen, jotka ovat tärkeitä leivonnassa. Tuoreus antaa viime silauksen, söipä munat missä muodossa hyvänsä.
Palkitun kalkkunatilan peruskiviä ovat sukutilan perinteet, lintujen hyvinvointi, oma energiantuotanto ja jatkuva uuden oppiminen. Tiedätkö, miten ketsuppipullon korkki liittyy kalkkunankasvatukseen?
Uudella kuminaöljyinnovaatiolla voidaan merkittävässä määrin korvata antibiootteja ja parantaa tuotantoeläinten terveyttä. Antibioottisella kuminaöljyllä uskotaan olevan hyvät kaupallistamisen mahdollisuudet.
Mustolan Kanalan kanat munivat 2 000 munaa vuorokaudessa. Markkinoinnin onnistuminen on tärkeää, muuten munat jäävät myymättä.
Hemmanet-maatilalla on heittäydytty rohkeasti uuteen. Tila kasvattaa ainoana Suomessa laidunkalkkunoita sekä viljelee siirtonurmea. Ideat on napattu ulkomailta, ja niiden pohjalta on kehitetty pohjoisiin olosuhteisiin toimivat tuotantomallit.
Loukon tilan kanalassa kaakattaa vuoroin emonuorikoita ja vuoroin broilereita. Vaikka kahden erilaisen linturyhmän kasvattaminen on vaativaa, Petter Sandelinin mielestä se on kiinnostavaa ja onnistuessaan palkitsevaa.
Tanskalaisen Dava Foodsin kanssa nelisen vuotta sitten liittoutunut Munakunta haluaa jatkossa pitää itseään paremmin esillä. Työtä hoitamaan on palkattu oma toimitusjohtaja.
NC-koneistajakoulutuksen käynyt Jari Saarikoski työskenteli pitkään koneyrittäjänä, kunnes vaihtoi kymmenkunta vuotta sitten työmaansa broileremojen kasvatukseen. Nyt siitosmunia tuotetaan neljässä hallissa 28 000 emon voimin.
Kannisen kanalan munat ovat tunnettuja ympäri Savonmaan. Isännän tarkastamista, käsinpakatuista onnellisten kanojen munista on loihdittu vetävä brändi.
