Artikkeleissa käsitellään metsänhoidon parhaita käytäntöjä, joiden avulla voi edistää metsän kasvua ja terveyttä. Osiosta saa tietoa metsän harvennuksesta, taimikon hoidosta ja muista metsän kasvatusvaiheista, jotka auttavat ylläpitämään metsän tuottavuutta pitkällä aikavälillä.
Suometsässä Hyytiälän metsäaseman lähellä tutkitaan vanhojen ojitusalueiden uudistumista ja taimettumisen edistämistä. Karut turvekankaat vaativat vastaojitetuista suokohteista poikkeavaa tietoa.
Kuivuus kurittaa kasvinviljelijää, mutta murehduttaa myös metsänomistajaa. Kivennäismaiden vesitalouteen ei juuri voi vaikuttaa. Sen sijaan ojitetuilla turvekankailla vedenpintaa on mahdollista nostaa ja siten turvata puuston kasvu muuttuvassa ilmastossa.
Tekoäly tarjoaa uusia välineitä metsänhoidon työkalupakkiin. Laajan metsädatan hyödyntäminen tekoälyä käyttäen on askel kohti täsmämetsätaloutta.
Ilmaston lämpeneminen on parantanut suomalaisen maa- ja metsätalouden kilpailukykyä, sanoo Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja Petteri Taalas. Sama kehitys jatkuu, mutta sään ääri-ilmiöihin pitää varautua.
Ojitetut suometsät ovat joutuneet hiilipäästöhysterian silmään. Suometsätieteen professori Annamari Laurén haluaa kauhoa suometsäkeskusteluun lisää tietoa ja monipuolisuutta. Suometsät ovat mainettaan parempia ja tarjoavat myös keinoja sopeutua muuttuvaan ilmastoon.
Taimikoiden hirvituhoja on mahdollista ennaltaehkäistä ja vähentää metsänhoidolla. Sorkkia sekametsässä -hankkeen koulutuksilla jalkautetaan aiheesta uusinta tietoa metsänomistajille ja metsäammattilaisille.
Metsämaiden lannoituksia voi tehdä ensiharvennusikäisistä aina päätehakkuita lähestyviin metsiin saakka. Taloudellinen hyöty on selvä, ja lisäksi lannoitettu metsä sitoo enemmän hiiltä.
EU:n uusi hanke vauhdittaa tutkimusta ja innovaatioita. Yli 100 organisaation verkosto 28 maasta tukee ilmasto- ja biodiversiteettitavoitteita. Myös pk-yritykset ja oppilaitokset voivat hakea tutkimusrahoitusta hankkeen kautta.
Metsätilaa hoitava Pekka Kärkäs ihmettelee puheita luonnon tuhoamisesta. Hänen mielestään metsätaloudessa ei olla hävittämässä metsää, vaan pidetään siitä huolta sukupolvelta toiselle. Pelloillaan Kärkäs viljelee ruista ja kauraa. Noin sadan metrin matkalla pellon lähinaapuri on Venäjä.
Pihkaa kerätään Suomessa noin 2 000 kiloa vuodessa, lähinnä kosmetiikka- ja lääketeollisuuden käyttöön. Kysynnän odotetaan kasvavan, kun biotalous etsii uusiutuvia ja antibakteerisia luonnonraaka-aineita. Pihkan kerääjiä kouluttaa urjalalainen Johanna Talvitie.
Jatkuva kasvatus on varteenotettava vaihtoehto rehevissä, ojitetuissa suometsissä. Sekä metsänomistaja että ympäristö hyötyvät. Kantahämäläisessä suometsäkohteessa hehtaarikasvu ylittää 10 kuutiota vuodessa.
Tekoälyä hyödyntävillä sovelluksilla voidaan havaita puutuhot jo ennen kuin ne näkyvät maastossa. Metsäyhtiöt ja metsänhoitoyhdistykset hyödyntävät yhä enemmän tekoälyä, koneoppimista ja satelliittidataa. Järjestelmiä voi käyttää myös metsänomistaja. Tärkeintä on päästä käsiksi tuhoon ennen kuin se leviää.
