Artikkeleissa käsitellään metsänhoidon parhaita käytäntöjä, joiden avulla voi edistää metsän kasvua ja terveyttä. Osiosta saa tietoa metsän harvennuksesta, taimikon hoidosta ja muista metsän kasvatusvaiheista, jotka auttavat ylläpitämään metsän tuottavuutta pitkällä aikavälillä.
Metsätilaa hoitava Pekka Kärkäs ihmettelee puheita luonnon tuhoamisesta. Hänen mielestään metsätaloudessa ei olla hävittämässä metsää, vaan pidetään siitä huolta sukupolvelta toiselle. Pelloillaan Kärkäs viljelee ruista ja kauraa. Noin sadan metrin matkalla pellon lähinaapuri on Venäjä.
Pihkaa kerätään Suomessa noin 2 000 kiloa vuodessa, lähinnä kosmetiikka- ja lääketeollisuuden käyttöön. Kysynnän odotetaan kasvavan, kun biotalous etsii uusiutuvia ja antibakteerisia luonnonraaka-aineita. Pihkan kerääjiä kouluttaa urjalalainen Johanna Talvitie.
Jatkuva kasvatus on varteenotettava vaihtoehto rehevissä, ojitetuissa suometsissä. Sekä metsänomistaja että ympäristö hyötyvät. Kantahämäläisessä suometsäkohteessa hehtaarikasvu ylittää 10 kuutiota vuodessa.
Tekoälyä hyödyntävillä sovelluksilla voidaan havaita puutuhot jo ennen kuin ne näkyvät maastossa. Metsäyhtiöt ja metsänhoitoyhdistykset hyödyntävät yhä enemmän tekoälyä, koneoppimista ja satelliittidataa. Järjestelmiä voi käyttää myös metsänomistaja. Tärkeintä on päästä käsiksi tuhoon ennen kuin se leviää.
Perusta tulevaisuuden tukkimetsälle luodaan metsänhoitotöillä, jotka tehdään uudistusta seuraavien 15 vuoden aikana. Hoitotyötä tekevä on paljon vartijana valitessaan jäävät ja poistettavat puut. Työ alkaa taimikonhoidosta, mutta mikä onkaan oikea tiheys?
Puuntaimien käsittely syönninestoaineella on havaittu toimivaksi hirvivahinkojen ehkäisyssä. Teknologiaa kaivataan levitystalkoisiin monesta syystä.
Säästöpuuryhmien poltolla saadaan metsiin paloympäristöjä niitä tarvitseville lajeille. Pienikin kulotus on iso kädenojennus monimuotoisuudelle, sillä savun innoittamana alueelle hakeutuu harvinaiseksi käyneitä paloriippuvaisia lajeja pitkienkin matkojen takaa.
Bioproducts from Nature -hankkeessa (BIO4P) kehitetään uusia liiketoimintamahdollisuuksia muun muassa kuusenneulasista ja puolukasta saatavista vahoista ja muista kasviuutteista.
Jalostuksen hyödyt kristallisoituvat eritoten rauduskoivulla, jonka taimi kasvaa noin 30 prosenttia luonnontainta nopeammin ja voi hyvissä olosuhteissa järeytyä tukkikokoon jopa reilussa kolmessa vuosikymmenessä. Siten nuori metsänomistaja voi saada istuttamastaan metsästä tukkitilin jo ennen eläkepäiviään.
Pusulassa kokeillaan uudenlaista tapaa hoitaa metsää. Yksilökohtaisessa metsänhoidossa säästetään aarin elinvoimaisin puu ja raivataan tilaa sille ja sen seuraajalle. Tuomas Mattila on jakanut tilansa metsän blokkeihin, jotka käsitellään yksi kerrallaan 15 vuoden kiertoajalla.
Kun luonnonsuojelua halutaan edistää, on väliä, miten asia esitellään, millaisin toimintatavoin edetään ja miten otetaan huomioon alueen asukkaat ja maanomistajat. Aloite Lounaismaan kansallispuiston perustamisesta Varsinais-Suomeen ja Satakuntaan käy varoittavaksi esimerkiksi huonosta hallintotavasta: perustamishanke esiteltiin hallituksen lakiesityksen muodossa, vaikka kyse oli vasta kansalaisjärjestön aloitteesta. Kun valmistelussa sivuutetaan kokonaan ne, joiden elinkeinoa ja kotipaikkaa asia koskee, kovin
Pienessäkin metsikössä kasvuolosuhteet vaihtelevat, mutta metsänhoidossa tätä ei aina huomioida riittävästi. Monipuolisemmat hoitotavat edistävät puiden kasvua ja terveyttä sekä luonnon monimuotoisuutta. Ne auttavat osaltaan varautumisessa ilmaston lämpenemiseen.
