Artikkeleissa käsitellään metsänhoidon parhaita käytäntöjä, joiden avulla voi edistää metsän kasvua ja terveyttä. Osiosta saa tietoa metsän harvennuksesta, taimikon hoidosta ja muista metsän kasvatusvaiheista, jotka auttavat ylläpitämään metsän tuottavuutta pitkällä aikavälillä.
Jalostuksen hyödyt kristallisoituvat eritoten rauduskoivulla, jonka taimi kasvaa noin 30 prosenttia luonnontainta nopeammin ja voi hyvissä olosuhteissa järeytyä tukkikokoon jopa reilussa kolmessa vuosikymmenessä. Siten nuori metsänomistaja voi saada istuttamastaan metsästä tukkitilin jo ennen eläkepäiviään.
Pusulassa kokeillaan uudenlaista tapaa hoitaa metsää. Yksilökohtaisessa metsänhoidossa säästetään aarin elinvoimaisin puu ja raivataan tilaa sille ja sen seuraajalle. Tuomas Mattila on jakanut tilansa metsän blokkeihin, jotka käsitellään yksi kerrallaan 15 vuoden kiertoajalla.
Kun luonnonsuojelua halutaan edistää, on väliä, miten asia esitellään, millaisin toimintatavoin edetään ja miten otetaan huomioon alueen asukkaat ja maanomistajat. Aloite Lounaismaan kansallispuiston perustamisesta Varsinais-Suomeen ja Satakuntaan käy varoittavaksi esimerkiksi huonosta hallintotavasta: perustamishanke esiteltiin hallituksen lakiesityksen muodossa, vaikka kyse oli vasta kansalaisjärjestön aloitteesta. Kun valmistelussa sivuutetaan kokonaan ne, joiden elinkeinoa ja kotipaikkaa asia koskee, kovin
Pienessäkin metsikössä kasvuolosuhteet vaihtelevat, mutta metsänhoidossa tätä ei aina huomioida riittävästi. Monipuolisemmat hoitotavat edistävät puiden kasvua ja terveyttä sekä luonnon monimuotoisuutta. Ne auttavat osaltaan varautumisessa ilmaston lämpenemiseen.
Lannoitus lisää puuston kasvua ja kasvattaa metsien hiilinieluja, ja ennen kaikkea parantaa metsätalouden kannattavuutta. Parhaan tuoton lannoitusinvestoinnille saa hoidetuissa, hyväkasvuisissa ja terveissä metsissä.
Metsien hiilensidontaa voi parantaa tekemällä taimikonhoitotyöt ajallaan, välttämällä voimakkaita harvennushakkuita ja lykkäämällä metsän uudistamista, sanoo Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Jari Hynynen.
Koivupilkkeen kysynnälle ei näy loppua, kun sähkön hintapiikit hipovat pilviä. Polttopuut varataan nykyään hyvissä ajoin, mutta toimituserien koko on pienentynyt, kertoo polttopuita urakoiva metsätilan isäntä Ali Vaarala.
Metsää voi uudistaa talvellakin. Orimattilalainen Juha Sirkkala on kehittänyt SeedGun-metsänuudistamismenetelmää yli kolmekymmentä vuotta.
Harvennushakkuu moottorisahalla on kannattavaa työtä omatoimiselle metsänomistajalle. Erityisesti silloin, kun saantona on kuitua ja energiapuuta.
Suomessa uudet metsätuholaiset, okakaarnakuoriainen ja etelänversosurma, ovat tappaneet mäntyjä viimeksi kuluneen viiden vuoden aikana etenkin rannikkoalueilla ja saaristossa. Syksyn havainnot vahvistavat okakaarnakuoriaistuhojen runsastuneen eri puolilla Etelä-Suomea.
Teknologian kehitys vaikuttaa oleellisesti siihen, miten metsiämme tulevaisuudessa hoidetaan. Tämänhetkisen kehitystyön ytimessä ovat metsäkoneenkuljettajaa avustavat sovellukset, sanoo metsäteknologian professori Kalle Kärhä Itä-Suomen yliopistosta.
Isojen voimalinjojen alla rehottaa useimmiten horsmaa ja vesakkoa. Talousmetsää sähkölinjojen alustoilla ei voi kasvattaa, mutta moneen muuhun käyttöön ne sopivat. Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla etsitään parhaillaan uusia hyödyntämistapoja.
