Artikkeleissa käsitellään metsänhoidon parhaita käytäntöjä, joiden avulla voi edistää metsän kasvua ja terveyttä. Osiosta saa tietoa metsän harvennuksesta, taimikon hoidosta ja muista metsän kasvatusvaiheista, jotka auttavat ylläpitämään metsän tuottavuutta pitkällä aikavälillä.
Lannoitus lisää puuston kasvua ja kasvattaa metsien hiilinieluja, ja ennen kaikkea parantaa metsätalouden kannattavuutta. Parhaan tuoton lannoitusinvestoinnille saa hoidetuissa, hyväkasvuisissa ja terveissä metsissä.
Metsien hiilensidontaa voi parantaa tekemällä taimikonhoitotyöt ajallaan, välttämällä voimakkaita harvennushakkuita ja lykkäämällä metsän uudistamista, sanoo Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Jari Hynynen.
Koivupilkkeen kysynnälle ei näy loppua, kun sähkön hintapiikit hipovat pilviä. Polttopuut varataan nykyään hyvissä ajoin, mutta toimituserien koko on pienentynyt, kertoo polttopuita urakoiva metsätilan isäntä Ali Vaarala.
Metsää voi uudistaa talvellakin. Orimattilalainen Juha Sirkkala on kehittänyt SeedGun-metsänuudistamismenetelmää yli kolmekymmentä vuotta.
Harvennushakkuu moottorisahalla on kannattavaa työtä omatoimiselle metsänomistajalle. Erityisesti silloin, kun saantona on kuitua ja energiapuuta.
Suomessa uudet metsätuholaiset, okakaarnakuoriainen ja etelänversosurma, ovat tappaneet mäntyjä viimeksi kuluneen viiden vuoden aikana etenkin rannikkoalueilla ja saaristossa. Syksyn havainnot vahvistavat okakaarnakuoriaistuhojen runsastuneen eri puolilla Etelä-Suomea.
Teknologian kehitys vaikuttaa oleellisesti siihen, miten metsiämme tulevaisuudessa hoidetaan. Tämänhetkisen kehitystyön ytimessä ovat metsäkoneenkuljettajaa avustavat sovellukset, sanoo metsäteknologian professori Kalle Kärhä Itä-Suomen yliopistosta.
Isojen voimalinjojen alla rehottaa useimmiten horsmaa ja vesakkoa. Talousmetsää sähkölinjojen alustoilla ei voi kasvattaa, mutta moneen muuhun käyttöön ne sopivat. Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla etsitään parhaillaan uusia hyödyntämistapoja.
Metsiemme arvoa ei kiistä kukaan. Sen sijaan, miten niitä tulisi käyttää tai olla käyttämättä – siitä löytyykin sata mielipidettä. Tässä keskiössä metsänomistaja on aika pyörityksessä. On kysymys sekä taloudellisesta lähtökohdasta eli hoidosta ja hakkuusta että ilmastollisesta näkökulmasta eli hiilensidonnasta ja virkistysarvoista. Näitä asioita hämmennetään jatkuvasti monesta suunnasta. Viimeisin suuntaus on entisöinti. Kun menneinä vuosikymmeninä soita
Metsäsijoittaja Harri Suutari tekee harvennushakkuut omalla korjuukalustolla. Tavoitteena on kasvattaa kuiturungot tukeiksi.
Drooni soveltuu boorin puutteesta kärsivien metsien lannoittamiseen. Tunnissa boori leviää tasaisesti jopa kuudelle hehtaarille, mutta metsän kasvua boorilannoitus parantaa jopa vuosikymmeniksi.
Kangasmaiden jatkuvapeitteisyyttä on tutkittu jo vuosikymmeniä, mutta ojitettujen suometsien osalta ollaan vasta ensimetreillä. Tutkimussarkaa riittää kasvatusmalleista ja puuston kasvusta korjuun onnistumiseen.
