
Valkuaiskasveille tavoitteena 200 000 lisähehtaaria
Professori Markku Yli-Halla tiivistää: maailmaa vaivaa typen puute. Siksi Suomessakin on menossa monta hanketta valkuaisomavaraisuuden parantamiseksi.
Kategoriassa on laaja valikoima artikkeleita, jotka käsittelevät viljelyn perusasioita, erilaisia viljelymenetelmiä sekä peltojen peruskunnostusta ja maanparannusta. Artikkeleissa tarjotaan käytännönläheisiä vinkkejä, käytännön viljelykokemuksia ja tutkimustietoa maatilan ja peltoviljelyn tuottavuuden parantamiseksi sekä kestävien viljelykäytäntöjen omaksumiseksi.
Professori Markku Yli-Halla tiivistää: maailmaa vaivaa typen puute. Siksi Suomessakin on menossa monta hanketta valkuaisomavaraisuuden parantamiseksi.
Soile Prokkola vaihtoi tutkijan hommat luomuviljelyyn parikymmentä vuotta sitten. Hän pitää kotitilaansa Lumijoella Pohjois-Pohjanmaalla ja toista luomutilaa Heinävedellä Savossa, joten tekemistä riittää.
Viime kesän jälkeen viljelyvarmuus puhuttaa viljantuotannossa. Isoimmaksi ongelmaksi nousee kauran hometoksiinipitoisuus. Vehnien osalta valkuaispitoisuuksissa on toivomisen varaa.
Tasainen taimiväli ja ravinteet siemenen lähelle. Siinä keinot, joilla Hunsan tilalla parannetaan öljykasvien ja härkäpavun taimettumista ja vähennetään yksilöiden välistä kilpailua. Lopputuloksena viljelyvarmuus paranee, ja sen myötä sato.
Yhä useammat viljelijät ovat kiinnostuneet mehiläistarhaajien tarjoamista pölytyspalveluista. Pölytyksellä voidaan kasvattaa erityisesti mansikan, omenan, kuminan ja apilan satoa. Pölytyspalvelusta hyötyvät myös öljykasvit.
Sokerijuurikkaan viljelyalaa on tarve kasvattaa peräti 30 prosenttia, jotta suomalainen sokerituotanto pystytään nostamaan 100 miljoonaan kiloon. Kotimarkkinoilla on tilaa, sillä sokerin omavaraisuusaste on alle puolet kulutuksesta.
Viljan tuottajahinta pakottaa viljelijät etsimään vaihtoehtoja pelkän viljan tuotannolle. Maanviljelijä Osmo Koponen Liperistä kannustaa miettimään nurmisiemenen tuotantoa.
Pomarkkulainen Kiilholman tila aikoo pysytellä pienenä yksikkönä. Työn alla on tuotannon kehittäminen, jotta pienestä 27 lehmän karjasta saadaan enemmän maitoa. Suunnitelmissa on myös siirtyminen parsinavetasta pihattoon.
Yksi ympäristökorvausjärjestelmän kulmakivistä vesiensuojelun kannalta on peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys. Erikoistutkija Petri Ekholm Suomen ympäristökeskuksesta kyseenalaistaa sen hyödyt: kasvipeitteisyys voi jopa lisätä vesistöjen fosforikuormaa.
Kesän kasvinsuojelussa tuholaiset puhuttivat varmasti eniten. Alkukevään lämpöpiikki suosi kotimaisia tuholaisia. Sen lisäksi saatiin tuulten mukana isot pilvet kirvoja ja kaalikoita.
Vaalalaisessa Maaningan karjassa pidetään tiukasti kiinni lypsävästä lehmästä ja se näkyy tilan tuloksissa.
Toimivan navettaratkaisun ei tarvitse välttämättä olla miljoonan euron robottinavetta. Kierrätysmateriaaleja hyödyntäen vaiheittain toteutetut rakennusratkaisut pitävät velkataakan siedettävänä. Se rauhoittaa hermoja ja antaa yrittämiseen valinnanvapautta.
Parhaan kokemuksen tarjoamiseksi käytämme teknologioita, kuten evästeitä, tallentaaksemme ja/tai käyttääksemme laitetietoja. Näiden tekniikoiden hyväksyminen antaa meille mahdollisuuden käsitellä tietoja, kuten selauskäyttäytymistä tai yksilöllisiä tunnuksia tällä sivustolla. Suostumuksen jättäminen tai peruuttaminen voi vaikuttaa haitallisesti tiettyihin ominaisuuksiin ja toimintoihin.