Viljanviljelyä käsittelevät artikkelit tarjoavat kattavaa tietoa eri viljalajeista, kuten vehnästä, rukiista, ohrasta ja kaurasta. Jutuissa kerrotaan kokemuksia viljanviljelystä, käsitellään parhaat viljelykäytännöt ja menetelmät, joilla voi parantaa viljasadon laatua ja viljelyn tehokkuutta sekä sopeutua vaihteleviin sääolosuhteisiin.
Vettä ei tule silloin kun pitäisi ja sitä tulee liikaa, kun ei pitäisi. Pelloilla koetun ongelman lisäksi veden epätasainen jakautuminen kasvattaa epätasa-arvoa.
Ilmastonmuutos ja monet muut kriisit haastavat suomalaista maataloutta. MURU-hanke välittää tiloille tietoa keinoista, joilla voi vahvistaa viljelyn resilienssiä eli muutosjoustavuutta. Keskiössä on tuotannon monipuolistaminen.
Peräseinäjoella asuva agrologi (AMK) Timo Haavisto aloitti viljelijänuransa vuokraamalla peltoa vanhemmiltaan. Sen jälkeen tila on kasvanut ja Haavisto on laajentanut toimintaansa maataloustarvike- ja viljakauppaan.
Syyskasvit saivat viime talvena siipeensä Etelä-Suomessa. Pidemmällä tähtäimellä syyskasvit ovat taloudellisesti hyvä valinta.
Viime syksynä kylvettiin paljon vehnää ja öljykasveja. Lumipeite on suojannut kylmältä, mutta roudan puuttuminen voi johtaa lumihomeen yleiseen ilmaantumiseen. Selvitimme myös muun muassa, mikä on vati-ilmiö.
Suomen keväästä puuttuu runsaasti vettä. Kesäkuussa ahnaasti kasvavia viljoja ja nurmia sadetetaan kuitenkin hyvin harvoin. Miksi?
Suomi on pitkä maa. Vaikka rukiin viljely on keskittynyt maan eteläosiin, ruispeltoja löytyy Meri-Lapistakin. Kasvukauden lyhentyessä riskit kasvavat.
Antilat ovat niitä harvoja, jotka saivat ruista kylvettyä märkänä syksynä 2017. Kylvö jäi syyskuun puolelle. Myöhäisyydestä huolimatta satoa tuli kohtuullisesti.
Mallasohran viljely on haasteellista. Kasvi vaatii sopivanlaisen savi- ja hietamaan, jonka pH- ja ravinnearvot ovat kohdallaan. Lisäksi tarvitaan paneutumista ja ammattitaitoa. Uusien lajikkeiden hehtaarisadot ovat aiempaa suurempia; ne kiinnostavat viljelijöitä.
Toukokuun ennätykselliset helteet saivat pellot kuivumaan liiankin nopeasti. Kylvöille päästiin koko maassa samoihin aikoihin, mutta orastuminen on epätasaista ja sateita kaivattaisiin kipeästi.
Rehuviljan ja siemenviljan hintaeron supistuminen lisäisi sertifioidun siemen käyttöä, uskoo Salmelan tilan siemenpakkaaja Tuomas Mäkinen.
Kierrätyslannoitteita testaavassa Hykerrys-viljelykokeessa päästiin puimaan rukiit elokuun 17. päivänä. Sadot näyttävät lupaavilta ja eroja näyttää tulevan eri kierrätyslannoitteiden välille.
