Kotieläinten jalostusta ohjaavaan lainsäädäntöön on tullut uudistuksia viimeisten kuukausien aikana. Tavoitteena on yhtenäistää käytäntöjä ja siten helpottaa jalostustyötä koko yhteisön sisällä.
Elimäkeläinen Hannoloiden emolehmä- ja eläinjalostustila on pärjännyt jopa mannertenvälisissä mittelöissä. Eläin- ja peltomäärä on kasvanut vuosien varrella.
Parikan tila on vuonna 2009 Heinolan Lusiin perustettu valkoista suomenlammasta kasvattava lammastila, joka on tänä päivänä karitsamäärän perusteella yksi Suomen suurimpia. Tilan koosta huolimatta eläinainekseen on hoidon ja jalostuksen kautta panostettu huomattavasti, joka näkyy tuotosseurantatilojen parhaana sijoituksena.
Kimmo Kaskisen ja Stina Kurjen kokemus on, että peruskorjaamalla pääsee vanhassakin navetassa hyvään tulokseen. Vaikka on saneerattu kustannustehokkaasti, tärkeissä asioissa ei ole valittu halvimpia tuotteita.
Anne Kangas ja Jouko Koskela kuulivat utareterveyteen keskittyvässä maidontuottajien pienryhmässä, että on itsestä kiinni, montako utaretulehdusta haluaa. He päättivät haluta nolla, ja pääsivät siihen vuodessa.
Muutamaa päivää ennen uudenvuoden rakettien paukkumista Mäkitalon sikatilan ohjaksiin tarttui uusi sukupolvi. Sukupolvenvaihdos sujui mallikkaasti – niin taloudellisesti kuin henkisestikin.
Siinä missä Suomelle metsä on ollut viennin ja hyvinvoinnin selkäranka, Tanskan talouden tuki ja turva on maatalousklusteri ja sen selkäranka sikatalous.
Reilu vuosi sitten muodostunut Suomen suurin luomumaitotila Virroilla on tehnyt kaikkensa saadakseen rehun riittämään ensin märän ja sitten kuivan kesän jäljiltä. Lähes kahdeksansataapäisen karjan ruokkimiseksi on paalitettu kesantoja kauempaakin.
Lypsyrobottinavetoiden ajankäytössä on valtavia eroja: tehokkaimmissa kahden robotin navetoissa työt tehdään päivässä seitsemän tuntia nopeammin kuin työnkäytöltään tehottomissa navetoissa.
Vain kolme vuotta rakentamisen välissä ehti muuttaa konseptinavetan ja itse rakennetun hintasuhteet päinvastoin.
