Pellervo-Media on saanut riveihinsä uuden tekijän, kun Anu Artjoki aloitti elokuussa Maatilan Pellervon ja Eläin Pellervon tuottajana Rita Lahden jäädessä vanhempainvapaalle.
Pellervo-Media on saanut riveihinsä uuden tekijän, kun Anu Artjoki aloitti elokuussa Maatilan Pellervon ja Eläin Pellervon tuottajana Rita Lahden jäädessä vanhempainvapaalle.
Pellervo-Median maatalousmedioiden tuore tuottaja Anu Artjoki on koulutukseltaan maatalous- ja metsätieteiden maisteri (MMM) ja agrologi. Ennen työtään Pellervo-Mediassa hän on toiminut muun muassa Valion omistajaviestintäpäällikkönä ja Maito ja me -lehden päätoimittajana sekä vastannut myös maitojame.fi-ammattilaissivustosta. Artjoki on lisäksi sivutoiminen maa- ja metsätalousyrittäjä, jolla on kokemusta myös oman kotieläintilan hoidosta.
– Aloitan innolla työni maa- ja metsätalousyrittäjien ammattimedioiden parissa Pellervo-Mediassa. Maatilan Pellervo ja Eläin Pellervo tarjoavat tietoa ja tukea maa- ja metsätalousammattilaisille ja pyrkivät edesauttamaan suomalaisen maaseudun elinvoimaisuutta, kilpailukykyä ja hyvinvointia. Ymmärrykseni maa- ja metsätalousyrittäjien arjen työstä ja tilojen toimintaedellytysten tuntemus tuovat hyvän pohjan tähän työhön.
Artjoella on laajaa kokemusta monikanavaisesta sisällöntuotannosta niin maa- ja metsätalouden, elintarvikesektorin kuin kotieläintalouden alalta. Pellervo-Mediassa on käynnissä digitaalinen uudistus, ja vuodenvaihteessa on luvassa uutta kaikissa sen medioissa. Tähän uusi tekijä pääsee tuomaan oman panoksensa:
– Sähköisen median uudistuksen myötä Maatilan Pellervon lukijoille tullaan tarjoamaan entistä monipuolisempia sisältöjä ja palveluita eri kanavissa. Uskon, että laaja viestinnän ja eri kanavien kokemukseni tuo medioihin uusia näkemyksiä, tuoretta virettä sekä lukijoita innostavia ja kiinnostavia sisältöjä. Tavoitteemme on saada uudistuksen myötä myös uutta lukijakuntaa entistä laadukkaamman median pariin.
Pellervo-Media Oy on Osuustoimintakeskus Pellervon omistama yhtiö. Pellervo-Median julkaisemia lehtiä Maatilan Pellervon ja Eläin Pellervon lisäksi ovat Kodin Pellervo, Oma PIHA sekä Osuustoiminta-lehti.
Pellervo-lehti ja siitä myöhemmin eriytetty Maatilan Pellervo on toiminut keskeisenä julkaisuna ja tiedonlähteenä suomalaisen maatalouden ja osuustoiminnan kehityksessä. Lehden 125-vuotinen historia kietoutuu vahvasti yhteen maatalouden merkittävien vaiheiden kanssa.
Maaltamuuton siemen kylvettiin 1970-luvulla, kun ylituotantoa ryhdyttiin purkamaan urakalla ja öljykriisi nostatti polttonesteiden hintoja. Monesta tuvasta sammutettiin valot. 1990-luvulla lama-aika kuritti ja EU-aika lähestyi.
Matkaa Sveitsin henkeäsalpaaviin alppi- ja järvimaisemiin, missä perinteinen gasthaus tarjoaa kodikkaan tukikohdan. Tutustumme erilaisten maatilojen toimintaan sekä idyllisiin kaupunkeihin ja kyliin. Herkuttelun ystäville on luvassa makuelämyksiä viinitilalla, suklaatehtaalla ja juustolassa. Lähde mukaan kokemaan Sveitsin ainutlaatuinen tunnelma ja perinteet!
Maatalousteknologia otti pitkiä loikkia 2000-luvun alusta lähtien. Yleiskieleen putkahtivat internetin ohella sanat lypsyrobotti, geenimanipulointi, some, drone ja viimeisimpänä kehityksen hännänhuippuna tekoäly.
Toivon tilalla kello käy eri tahtiin kuin muilla. Esimerkiksi kylvöjä tehdään keväästä syksyyn viljelyriskien tasaamiseksi. Tilan isäntä Olli-Pekka Ruponen on kyseenalaistanut perinteiset viljelytavat ja kehittänyt tilalleen ja nykyolosuhteisiin sopivan oman viljelyjärjestelmän.
Maatilojen kokonaistulovirta oli 7,1 miljardia euroa vuonna 2024. Maatalouden myyntitulot laskivat kolme prosenttia edellisvuodesta, kun taas metsänmyyntitulot nousivat, samoin tulotuet maksatussiirtymien vuoksi. Myös sivuansiotuloissa oli pientä nousua. Kaikkiaan kokonaistulovirta kasvoi prosentin vuodesta 2023.
Poliitikot ja etujärjestöt puhuvat paljon marginaaliverosta. Vaikuttaako marginaalivero maatilayrityksen verosuunnitteluun? Puretaanpa myös muutama marginaaliveroa koskeva myytti.
Raivaussahaostoksilla perehdytään runkoputken pituuteen, tärinänvaimennukseen, moottoritehoon ja kulmavaihteeseen. Iso merkitys työssä jaksamiselle on myös valjailla.
Lähes jokaisella maatilalla on elinkaarensa aikana tarve ulkopuoliselle rahoitukselle. Velka voi olla tehokas työkalu, joka mahdollistaa kasvun ja uudistumisen, kunhan sitä käytetään harkiten ja tavoitteellisesti.
Suomen ensimmäinen tilaviinimyymälä avattiin vuonna 1995 Kuopion Vaajasalon saareen. Hallmanin perhe on kehittänyt marjaviinejä yli 30 vuoden ajan − ja yhtä kauan navigoinut tiukassa alkoholilainsäädännössä.
