Kasvinsuojeluruiskutus drooneilla on vielä tällä hetkellä Suomen ja EU:n lainsäädännön mukaan lentolevitystä, joka on kiellettyä ilman erityisen painavia perusteita. EU on kuitenkin jo lieventänyt kieltoa droonien osalta, ja parhaillaan laaditaan ohjeistusta riskien arviointiin.
EU:lla on tarve ja halu helpottaa droonien käyttöä kasvinsuojelussa.
– Parhaassa tapauksessa drooneja saisi EU:ssa hyödyntää kasvinsuojelussa jo vuoden kuluttua, ennustaa projektipäällikkö Satu Rantala Turvallisuus- ja kemikaalivirastosta (Tukes).
Parhaillaan EU:ssa valmistaudutaan laatimaan ohjeistusta, joka koskee drooneilla levitettävien kasvinsuojeluaineiden riskien arvioimista. Rantalan mukaan juuri ohjeiden ja kokemuksen puute tekee asiasta monimutkaisen.
– Ympäristön ja ihmisten terveyden suojelu on etusijalla. Varsinainen luvitus voidaan aloittaa vasta sitten, kun tietoa on kertynyt riittävästi ja se osataan muuttaa selkeiksi ohjeiksi heille, jotka arvioivat drooniruiskutusten turvallisuutta, Rantala sanoo.
Riskien arvioinnin lähtökohtana on, että droonien käyttö saa aiheuttaa ympäristölle tai ihmisille korkeintaan yhtä suuren riskin kuin perinteisillä kasvinsuojeluruiskuilla tehtävä käsittely.
– Riskin toivoisi mielellään asettuvan sitäkin pienemmäksi.
Ohjeiden laatimista hankaloittaa se, että EU:sta löytyy niin paljon erilaisia ympäristöjä ja tarpeita kasvinsuojeluaineiden käyttöön. Samoja ohjeita pitäisi pystyä noudattamaan sekä Suomessa että Kyproksella.
"Parhaassa tapauksessa drooneja saisi EU:ssa hyödyntää kasvinsuojelussa jo vuoden kuluttua."
Tavoitteena on määritellä droonit isompiin ryhmiin niiden teknisten ominaisuuksien ja erilaisten käyttöympäristöjen perusteella. Teknisiä ominaisuuksia on esimerkiksi laitekoko ja käyttöympäristöön vaikuttavat esimerkiksi viljelykasvin koko ja maan muodot. Lisäksi ruiskutettavien aineiden ominaisuudet pitää ottaa huomioon.
Rantala pitää todennäköisenä, että myös valmisteet täytyy tulevaisuudessa erikseen hyväksyä droonilevitykseen.
Ohjeiden työstäminen vie joka tapauksessa vuosia. Ennen niiden valmistumista, jäsenvaltioille saatetaan Rantalan mukaan antaa mahdollisuus itsenäisesti hyväksyä joissakin raameissa kasvinsuojeluaineiden levitys drooneilla. Miten ja milloin, sitä ei vielä tiedetä.
Droonien maatalouskäyttö on Aasiassa ja Amerikassa jo vakiintunutta. Eurooppa tulee selkeästi perässä.
– Tosin osassa EU-maita drooneja on käytetty kansallisin päätöksin esimerkiksi vuoristoisilla viljelyksillä. Sveitsissä on päästy itsenäisesti kehittelemään monipuolisia työtapoja. Myös Unkarissa tehdään paljon ruiskutuksia drooneilla.
Maatalousdroonien käytöstä kerätään EU:ssa parhaillaan tietoa ja kokemuksia. Tutkimustietoa haalitaan OECD:n avustuksella myös Euroopan ulkopuolelta.
Komission ehdotuksen mukaisesti kasvinsuojeluaineita voisi levittää drooneilla, joiden riskit ovat pienemmät tai enintään samat kuin tavanomaisilla levitysmenetelmillä. Sitä ennen komission täytyy määritellä droonityypit, jotka täyttävät tuon ehdon.
Tämän lisäksi, ennen kuin aineiden levitys drooneilla pääsee yleistymään, tarvitaan ohjeet ja yhteisymmärrys toiminnan riskeistä.
– Kulkeumat ympäristöön ja käsittelyn tehokkuus verrattuna perinteisiin ruiskuihin ovat vielä tutkimatonta aluetta Suomessa ja EU:ssa.
Kasvinsuojeluaineiden levityksestä on tänä vuonna tuotettu tietoa Suomessa ja muualla Euroopassa. Tätä tietoa komissio kerää ja laatii ohjeet riskinarviointiin.
– Suomessa on jo reilun vuoden verran voinut hakea Tukesilta koetoimintalupaa droonilla tehtävään kasvinsuojeluruiskutukseen. Tänä vuonna neljä eri toimijaa testaa drooniruiskutuksia kymmenillä eri lohkoilla. Ainakin viljoille, sokerijuurikkaalle ja puiden siemenviljelyksille on haettu koetoimintalupaa.
Osa kokeilee koko lohkon ruiskutusta, osa pesäkekäsittelyä. Muun muassa näiden koetulosten perusteella Tukesin on Satu Rantalan mukaan helpompi arvioida hyötyjä ja riskejä jatkossa.
"Osassa EU-maita drooneja on käytetty kansallisin päätöksin esimerkiksi vuoristoisilla viljelyksillä."
Koetoimintaluvan saamiseksi hakijan tulee täyttää luvan kriteerit, eli Tukesin ja Traficomin asettamat vaatimukset.
– Koetoimintalupa on tarkoitettu nimenomaan jonkin tietyn asian tutkimiseen ja tiedon keruuseen, joten vaadimme myös perustelut tutkimuksen suorittamiseen, asianmukaiset tutkimusjärjestelyt, tutkimussuunnitelman ja kokeen jälkeen myös raportin tutkimuksen kulusta ja tuloksista.
Droonit ovat tulleet maatalouteen jäädäkseen.
– Esimerkiksi pesäkeruiskutuksiin ne voisivat soveltua hyvin. Drooniteknologian yhdistäminen täsmäviljelyyn ja paikkatietoon säästäisi kustannuksia ja ympäristöä, Rantala arvioi.
Avomaankurkku on Vainion perhetilan lippulaivatuote. Suurin osa satojen tonnien sadosta lähtee tuoreena kuluttajille eri puolille Suomea, mutta tilalla valmistetaan myös suolakurkkuja perinteisin menetelmin. Veljesten suolakurkut -tuotemerkki on valloittanut paikkansa kauppojen hyllyillä.
Viime kesän säät suosivat kasvinviljelyä suurimmassa osassa Suomea. Sadot olivat määrältään ja laadultaan keskimääräistä parempia. Neljä viljelijää eri puolilta Suomea kertoo, miten kasvukausi omalla tilalla sujui.
Monet seikat puhuvat erikoiskasvien viljelyn lisäämisen puolesta: ne ovat usein taloudellisesti kannattavia, hajauttavat riskejä ja sopivat viljan esikasveiksi. Hyvät sadot edellyttävät kuitenkin viljelijältä uuden opettelua ja viljelykierron huolellista suunnittelua.
Pinaatti on ainoa viljelykasvimme, josta saadaan avomaalla kaksi satoa kesässä. Maatalousyhtymä Heikkilä Vampulassa on yksi harvoista sitä viljelevistä tiloista. Pinaatin viljely edellyttää säntillisyyttä. Sen lisäksi tilalla viljellään tuorehernettä ja viljoja.
Kasvinsuojelu on kokonaisuus, joka rakentuu laji- ja lajikevalinnoista, viljelykierrosta, viljelytoimenpiteistä ja ruiskutuksista. Viljelykierron suunnittelussa on huomioitava myös kasvinsuojelukierto: eri kasveilla yleiset kasvintuhoojat sekä resistenssin ehkäisy.
Maatilayrityksissä tapahtuu vuosittain tapaturmia ja jopa kuolemaan johtavia onnettomuuksia. Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen Riskimittari on uusi työkalu, jonka avulla yrittäjä voi tunnistaa riskejä ja tehdä riskien seurantaa.
Kun aloitin maa- ja metsätalouden opinnot 1960-luvun lopulla, maatilojen keskimääräinen peltopinta-ala oli kahdeksan hehtaaria. Lypsylehmiäkin oli suurin piirtein kahdeksan taloutta kohden. Tilojen toimintaa tuettiin valtiollisilla tuloratkaisuilla, ja metsät toimivat tuotannon investointipankkina. Yliopiston opetusohjelmaan tuli vahvasti mukaan koneiden tekniikka ja käyttö, koska se kehityssuunta nähtiin välttämättömänä. Hitaasta muutoksesta huolimatta Suomi ajautui 1960-luvulla ylituotanto-ongelmiin. Syntyi voi- ja…
Metsäojituksella on yli kolminkertaistettu suopuustojen kasvu. Nyt suometsät käsittävät noin neljänneksen Suomen puuvarannosta ja metsien vuosittaisesta kokonaiskasvusta. Suomen puustoisia soita on ojitettu lähes sata vuotta. Ojitusta on kokeiltu ja tutkittu jo pitkään ennen sitä.
Muutos on riski, mutta niin on paikalleen jääminenkin. Kaikkea epävarmuutta ei voi yritystoiminnassa välttää. Olennaista on tunnistaa, mikä on hallittua riskinottoa ja mikä passiivisuudesta syntyvää riskiä.
Valkuaiskasvien viljelyn lisääminen niin ruuaksi kuin rehuksi vahvistaisi ruuantuotannon omavaraisuutta koko Euroopassa. Suomessa kokeillaan esimerkiksi härkäpapua ja kikhernettä.
