Kasvinsuojeluruiskutus drooneilla on vielä tällä hetkellä Suomen ja EU:n lainsäädännön mukaan lentolevitystä, joka on kiellettyä ilman erityisen painavia perusteita. EU on kuitenkin jo lieventänyt kieltoa droonien osalta, ja parhaillaan laaditaan ohjeistusta riskien arviointiin.
EU:lla on tarve ja halu helpottaa droonien käyttöä kasvinsuojelussa.
– Parhaassa tapauksessa drooneja saisi EU:ssa hyödyntää kasvinsuojelussa jo vuoden kuluttua, ennustaa projektipäällikkö Satu Rantala Turvallisuus- ja kemikaalivirastosta (Tukes).
Parhaillaan EU:ssa valmistaudutaan laatimaan ohjeistusta, joka koskee drooneilla levitettävien kasvinsuojeluaineiden riskien arvioimista. Rantalan mukaan juuri ohjeiden ja kokemuksen puute tekee asiasta monimutkaisen.
– Ympäristön ja ihmisten terveyden suojelu on etusijalla. Varsinainen luvitus voidaan aloittaa vasta sitten, kun tietoa on kertynyt riittävästi ja se osataan muuttaa selkeiksi ohjeiksi heille, jotka arvioivat drooniruiskutusten turvallisuutta, Rantala sanoo.
Riskien arvioinnin lähtökohtana on, että droonien käyttö saa aiheuttaa ympäristölle tai ihmisille korkeintaan yhtä suuren riskin kuin perinteisillä kasvinsuojeluruiskuilla tehtävä käsittely.
– Riskin toivoisi mielellään asettuvan sitäkin pienemmäksi.
Ohjeiden laatimista hankaloittaa se, että EU:sta löytyy niin paljon erilaisia ympäristöjä ja tarpeita kasvinsuojeluaineiden käyttöön. Samoja ohjeita pitäisi pystyä noudattamaan sekä Suomessa että Kyproksella.
"Parhaassa tapauksessa drooneja saisi EU:ssa hyödyntää kasvinsuojelussa jo vuoden kuluttua."
Tavoitteena on määritellä droonit isompiin ryhmiin niiden teknisten ominaisuuksien ja erilaisten käyttöympäristöjen perusteella. Teknisiä ominaisuuksia on esimerkiksi laitekoko ja käyttöympäristöön vaikuttavat esimerkiksi viljelykasvin koko ja maan muodot. Lisäksi ruiskutettavien aineiden ominaisuudet pitää ottaa huomioon.
Rantala pitää todennäköisenä, että myös valmisteet täytyy tulevaisuudessa erikseen hyväksyä droonilevitykseen.
Ohjeiden työstäminen vie joka tapauksessa vuosia. Ennen niiden valmistumista, jäsenvaltioille saatetaan Rantalan mukaan antaa mahdollisuus itsenäisesti hyväksyä joissakin raameissa kasvinsuojeluaineiden levitys drooneilla. Miten ja milloin, sitä ei vielä tiedetä.
Droonien maatalouskäyttö on Aasiassa ja Amerikassa jo vakiintunutta. Eurooppa tulee selkeästi perässä.
– Tosin osassa EU-maita drooneja on käytetty kansallisin päätöksin esimerkiksi vuoristoisilla viljelyksillä. Sveitsissä on päästy itsenäisesti kehittelemään monipuolisia työtapoja. Myös Unkarissa tehdään paljon ruiskutuksia drooneilla.
Maatalousdroonien käytöstä kerätään EU:ssa parhaillaan tietoa ja kokemuksia. Tutkimustietoa haalitaan OECD:n avustuksella myös Euroopan ulkopuolelta.
Komission ehdotuksen mukaisesti kasvinsuojeluaineita voisi levittää drooneilla, joiden riskit ovat pienemmät tai enintään samat kuin tavanomaisilla levitysmenetelmillä. Sitä ennen komission täytyy määritellä droonityypit, jotka täyttävät tuon ehdon.
Tämän lisäksi, ennen kuin aineiden levitys drooneilla pääsee yleistymään, tarvitaan ohjeet ja yhteisymmärrys toiminnan riskeistä.
– Kulkeumat ympäristöön ja käsittelyn tehokkuus verrattuna perinteisiin ruiskuihin ovat vielä tutkimatonta aluetta Suomessa ja EU:ssa.
Kasvinsuojeluaineiden levityksestä on tänä vuonna tuotettu tietoa Suomessa ja muualla Euroopassa. Tätä tietoa komissio kerää ja laatii ohjeet riskinarviointiin.
– Suomessa on jo reilun vuoden verran voinut hakea Tukesilta koetoimintalupaa droonilla tehtävään kasvinsuojeluruiskutukseen. Tänä vuonna neljä eri toimijaa testaa drooniruiskutuksia kymmenillä eri lohkoilla. Ainakin viljoille, sokerijuurikkaalle ja puiden siemenviljelyksille on haettu koetoimintalupaa.
Osa kokeilee koko lohkon ruiskutusta, osa pesäkekäsittelyä. Muun muassa näiden koetulosten perusteella Tukesin on Satu Rantalan mukaan helpompi arvioida hyötyjä ja riskejä jatkossa.
"Osassa EU-maita drooneja on käytetty kansallisin päätöksin esimerkiksi vuoristoisilla viljelyksillä."
Koetoimintaluvan saamiseksi hakijan tulee täyttää luvan kriteerit, eli Tukesin ja Traficomin asettamat vaatimukset.
– Koetoimintalupa on tarkoitettu nimenomaan jonkin tietyn asian tutkimiseen ja tiedon keruuseen, joten vaadimme myös perustelut tutkimuksen suorittamiseen, asianmukaiset tutkimusjärjestelyt, tutkimussuunnitelman ja kokeen jälkeen myös raportin tutkimuksen kulusta ja tuloksista.
Droonit ovat tulleet maatalouteen jäädäkseen.
– Esimerkiksi pesäkeruiskutuksiin ne voisivat soveltua hyvin. Drooniteknologian yhdistäminen täsmäviljelyyn ja paikkatietoon säästäisi kustannuksia ja ympäristöä, Rantala arvioi.
Avomaankurkku on Vainion perhetilan lippulaivatuote. Suurin osa satojen tonnien sadosta lähtee tuoreena kuluttajille eri puolille Suomea, mutta tilalla valmistetaan myös suolakurkkuja perinteisin menetelmin. Veljesten suolakurkut -tuotemerkki on valloittanut paikkansa kauppojen hyllyillä.
Viime kesän säät suosivat kasvinviljelyä suurimmassa osassa Suomea. Sadot olivat määrältään ja laadultaan keskimääräistä parempia. Neljä viljelijää eri puolilta Suomea kertoo, miten kasvukausi omalla tilalla sujui.
Monet seikat puhuvat erikoiskasvien viljelyn lisäämisen puolesta: ne ovat usein taloudellisesti kannattavia, hajauttavat riskejä ja sopivat viljan esikasveiksi. Hyvät sadot edellyttävät kuitenkin viljelijältä uuden opettelua ja viljelykierron huolellista suunnittelua.
Pinaatti on ainoa viljelykasvimme, josta saadaan avomaalla kaksi satoa kesässä. Maatalousyhtymä Heikkilä Vampulassa on yksi harvoista sitä viljelevistä tiloista. Pinaatin viljely edellyttää säntillisyyttä. Sen lisäksi tilalla viljellään tuorehernettä ja viljoja.
Tänä vuonna tulee kuluneeksi 20 vuotta siitä, kun yhdessä vilja-alan Grand Old Man Seppo Koivulan kanssa järjestimme viljamarkkinakoulutuksen 15 viljelijälle ja alan vaikuttajalle. Sepon kontakteilla pääsimme Chicagon viljapörssin sisimpään opiskelemaan markkinoiden toimintaa, riskienhallintaa ja kaupanteon pelisääntöjä. Amerikan oppeja täydennettiin vielä tutustumalla Britannian viljamarkkinoihin ja kansainvälisen viljakaupan organisaatioihin sekä Saksan tuottajaosuuskuntien toimintaan. Tuo koulutusharjoitus osui aikaan,…
Haikeudella kuuntelee juttuja, kuinka 1970-luvulla inflaatio oli niin korkealla tasolla, että velat nollaantuivat muutamassa vuodessa. Mitä enemmän otti lainaa, sitä kannattavampaa se oli, koska kohta ne olivat haihtuneet olemattomiin. Joskin se näissä jutuissa unohtuu, että velan korko oli tuolloin hirmuisen korkea ja lainaa oli vaikea saada. Vielä 1980-luvulla pankkilainan korko saattoi olla 17 % ja…
Hattulalainen maanviljelijä rakensi koneen kokeillakseen luomusuorakylvön ja nurmiviljelyn yhdistämistä. Vaikka ensimmäinen kokeilu törmäsi luontoäidin realiteetteihin, niin mielessä on uusi versio.
Kangasalla Liskon tilaa pitävä Sauli Brander on pitkän linjan metsäammattilainen. Kasvupaikan tunteminen, nopea uudistaminen, oikein ajoitetut toimenpiteet ja luontoarvojen kunnioittaminen ohjaavat hänen omien metsiensä kestävää hoitoa.
Sertifioitu siemen maksaa itsensä takaisin jo pienellä sadonlisällä, mutta myös tilan oma siemen voi olla kilpailukykyinen vaihtoehto huolellisesti kunnostettuna. Esimerkkilaskelma alla vertailee, kumpi kannattaa. Kylvösiemenen pitää aina olla puhdasta, tervettä ja hyvin itävää.
Korialaisella Heikkilän tilalla kasvinviljelyn rinnalle on haettu myös muita tuotantomuotoja. Kauralyhteiden valmistus ja kaniheinän myynti tuovat lisää euroja viivan alle. Niistä kertyy yli puolet tilan liikevaihdosta.
