Toistaiseksi palvelusta löytyy lähes reaaliajassa tietoa ohran, kauran, vehnän ja rukiin suomalaisista hinnoista. Kattavuutta on tarkoitus nikkaroida lisää sekä maantieteellisesti että listattujen tuotteiden osalta.
Farmfacts.info skannaa yli tusinan suomalaisen toimijan hinnastot ja päivittää hintatiedot verkkosivulle maksimissaan tunnin viiveellä.
– Lisäksi palvelusta löytyy basis-hintoja, jotka usein tuntuvat olevan vähän enemmän kiven alla, sivuston perustanut yrittäjä Juho Riuttamäki kertoo.
Idea Farmfacts-palveluun syntyi, kun Riuttamäki seurasi maanviljelijöiden pikaviestiryhmässä kiivasta keskustelua viljojen hinnoista:
– Kaverit kävivät viime talvena joka päivä katsomassa hintoja monilta eri sivuilta ja raportoivat niitä ryhmään. Että nyt Hankkija Turku nosti eurolla ohran hintaa. Ja nyt kauran hinta laski pörssissä. Chat GPT julkaistiin samoihin aikoihin kaikkien saataville ja mietin, että ei voi olla kauhean vaikea koodata palvelua, joka kävisi lukemassa nuo hinnat yhteen paikkaan. En osaa koodata, mutta tunnin parin kokeilun jälkeen sain Chat GPT:stä ulos toimivan ohjelman, jonka sitten mainostoimisto Huima työsti sivustoksi.
Farmfacts.infossa kaikki hinnat näkyvät siis yhdessä selainikkunassa. Palvelu tarjoaa myös jonkin verran historiatietoa hintojen kehityksestä jokaisen toimijan kohdalta. Toteutuksen johtoajatuksena on ollut mahdollisimman yksinkertainen ja toimiva käyttöliittymä.
– Sivusto on otettu tosi mukavasti vastaan. Kerran olen sitä maanviljelyaiheisessa Facebook-ryhmässä mainostanut. Käyttäjäkunta on vakiintunut niin, että Google Analyticsin mukaan kävijöitä on päivässä 20–100, Riuttamäki paljastaa.
Riuttamäen ajatukset palvelun laajentamisesta ovat isoja. Samalla konseptilla ja koodilla pystyisi keräämään verkosta yhteen muidenkin tuotteiden ja vaikkapa maataloudessa tarvittavien tarvikkeiden hintoja.
– Haluaisin myös laajentaa palvelua muihin maihin ja koko maailmaan. On vaikea löytää vaikkapa viljelijälle maksettavia hintoja muissa maissa. Esimerkiksi Saksassa tuottajalle maksetaan possusta enemmän kuin Suomessa, vaikka lainsäädäntö on löysempää. Tällaisten tietojen vertaaminen olisi tosi mielenkiintoista.
Tällä hetkellä laajentumisen tiellä ovat ajanpuute ja se, ettei sivusto nykyisellään tuota mitään. Riuttamäki kuitenkin lupaa, että jollakin aikataululla palvelun kattavuus paranee.
Miten saada tutkittu tieto ja uudet toimintamallit nopeasti yrittäjien käyttöön ja toisaalta yrittäjien tarpeet tutkijoiden käyttöön? Siinä on haaste, johon AgriHubi pyrkii vastaamaan. Toimintaa koordinoi Susanna Lahnamäki-Kivelä.
Maatilan riskejä on hallittu perinteisesti vahinkovakuutuksilla. Kaikki riskejä ei voi poistaa vakuutuksilla, vaan niihin pitää varautua muilla tavoin.
Droonin avulla saa nopeasti ja helposti hyvän kuvan peltojen tai kasvustojen tilanteesta. Muut kuin kuvantamissovellukset antavat vielä odottaa itseään.
Ajoautomatiikan käyttö peltoviljelyssä tarkentaa tuotantopanosten käyttöä. Se tuo positiivista ja toivottua kehitystä maatilan talouteen ja ympäristöön sekä ihmistyön määrään ja laatuun. Siihen liittyy myös haasteita.
Marjanviljelijä saattaa lähitulevaisuudessa kiinnittää tuholaistorjuntaa varten traktoriinsa ruiskun sijasta itse rakentamansa imurin. Ehkä automaattinen tarkkailuansa on ilmoittanut, että nyt olisi työlle oikea aika.
Metsätilaa hoitava Pekka Kärkäs ihmettelee puheita luonnon tuhoamisesta. Hänen mielestään metsätaloudessa ei olla hävittämässä metsää, vaan pidetään siitä huolta sukupolvelta toiselle. Pelloillaan Kärkäs viljelee ruista ja kauraa. Noin sadan metrin matkalla pellon lähinaapuri on Venäjä.
Maatalouden kirjanpidossa on muun yritystoiminnan kirjanpitokäytäntöihin verrattuna omat erityispiirteensä. Hyvä kirjanpito-ohjelma auttaa tekemään asiat oikein ja mahdollistaa erilaiset työtavat. Tässä kokemuksia kolmesta ohjelmasta.
Kun maatilojen data on hajallaan, jää sen potentiaali käyttämättä. Datapellon uudisraivaajat kehittää tapoja yhdistää tiedot automaattisesti ja tuoda hyötyjä viljelijöille.
Monet maatalousyrittäjät elävät pitkään jatkuvan kivun kanssa. Sen hallinta vaatii useiden hoitomuotojen yhdistämistä, mutta oloa ja arkea helpottaa jo kivun ja siihen vaikuttavien tekijöiden ymmärtäminen.
"Tuottajien neuvotteluvoimaa ja riskienhallintaa tulee vahvistaa." – Tämä on ensimmäisenä mainittu ja mielestäni myös tärkein RUOKAKETJU-tutkimushankkeen toimenpidesuosituksista. Pellervon taloustutkimus, Luonnonvarakeskus ja Reinu econ analysoivat juuri päättyvässä hankkeessaan ruokaketjun toimivuuteen ja arvonmuodostukseen vaikuttavia tekijöitä. Yksi iso syy ruokaketjun arvonmuodostuksen ontumiselle on ollut rahavirran niukka kasvu elintarvikeketjussa. Yksityisestä kulutuksesta ja elintarvikeviennistä ketjuun tuleva reaalinen rahavirta on hintamuutoksista
