Toistaiseksi palvelusta löytyy lähes reaaliajassa tietoa ohran, kauran, vehnän ja rukiin suomalaisista hinnoista. Kattavuutta on tarkoitus nikkaroida lisää sekä maantieteellisesti että listattujen tuotteiden osalta.
Farmfacts.info skannaa yli tusinan suomalaisen toimijan hinnastot ja päivittää hintatiedot verkkosivulle maksimissaan tunnin viiveellä.
– Lisäksi palvelusta löytyy basis-hintoja, jotka usein tuntuvat olevan vähän enemmän kiven alla, sivuston perustanut yrittäjä Juho Riuttamäki kertoo.
Idea Farmfacts-palveluun syntyi, kun Riuttamäki seurasi maanviljelijöiden pikaviestiryhmässä kiivasta keskustelua viljojen hinnoista:
– Kaverit kävivät viime talvena joka päivä katsomassa hintoja monilta eri sivuilta ja raportoivat niitä ryhmään. Että nyt Hankkija Turku nosti eurolla ohran hintaa. Ja nyt kauran hinta laski pörssissä. Chat GPT julkaistiin samoihin aikoihin kaikkien saataville ja mietin, että ei voi olla kauhean vaikea koodata palvelua, joka kävisi lukemassa nuo hinnat yhteen paikkaan. En osaa koodata, mutta tunnin parin kokeilun jälkeen sain Chat GPT:stä ulos toimivan ohjelman, jonka sitten mainostoimisto Huima työsti sivustoksi.
Farmfacts.infossa kaikki hinnat näkyvät siis yhdessä selainikkunassa. Palvelu tarjoaa myös jonkin verran historiatietoa hintojen kehityksestä jokaisen toimijan kohdalta. Toteutuksen johtoajatuksena on ollut mahdollisimman yksinkertainen ja toimiva käyttöliittymä.
– Sivusto on otettu tosi mukavasti vastaan. Kerran olen sitä maanviljelyaiheisessa Facebook-ryhmässä mainostanut. Käyttäjäkunta on vakiintunut niin, että Google Analyticsin mukaan kävijöitä on päivässä 20–100, Riuttamäki paljastaa.
Riuttamäen ajatukset palvelun laajentamisesta ovat isoja. Samalla konseptilla ja koodilla pystyisi keräämään verkosta yhteen muidenkin tuotteiden ja vaikkapa maataloudessa tarvittavien tarvikkeiden hintoja.
– Haluaisin myös laajentaa palvelua muihin maihin ja koko maailmaan. On vaikea löytää vaikkapa viljelijälle maksettavia hintoja muissa maissa. Esimerkiksi Saksassa tuottajalle maksetaan possusta enemmän kuin Suomessa, vaikka lainsäädäntö on löysempää. Tällaisten tietojen vertaaminen olisi tosi mielenkiintoista.
Tällä hetkellä laajentumisen tiellä ovat ajanpuute ja se, ettei sivusto nykyisellään tuota mitään. Riuttamäki kuitenkin lupaa, että jollakin aikataululla palvelun kattavuus paranee.
Miten saada tutkittu tieto ja uudet toimintamallit nopeasti yrittäjien käyttöön ja toisaalta yrittäjien tarpeet tutkijoiden käyttöön? Siinä on haaste, johon AgriHubi pyrkii vastaamaan. Toimintaa koordinoi Susanna Lahnamäki-Kivelä.
Maatilan riskejä on hallittu perinteisesti vahinkovakuutuksilla. Kaikki riskejä ei voi poistaa vakuutuksilla, vaan niihin pitää varautua muilla tavoin.
Droonin avulla saa nopeasti ja helposti hyvän kuvan peltojen tai kasvustojen tilanteesta. Muut kuin kuvantamissovellukset antavat vielä odottaa itseään.
Ajoautomatiikan käyttö peltoviljelyssä tarkentaa tuotantopanosten käyttöä. Se tuo positiivista ja toivottua kehitystä maatilan talouteen ja ympäristöön sekä ihmistyön määrään ja laatuun. Siihen liittyy myös haasteita.
Suomen metsäkeskus, metsänhoitoyhdistykset ja isot metsäyhtiöt ovat valjastaneet teknologian metsätuhojen torjunnan avuksi. Tavoitteena on pysäyttää hyönteistuhot alkuunsa ja välttyä suurtuhoilta.
Jatkuva kasvatus on varteenotettava vaihtoehto rehevissä, ojitetuissa suometsissä. Sekä metsänomistaja että ympäristö hyötyvät. Kantahämäläisessä suometsäkohteessa hehtaarikasvu ylittää 10 kuutiota vuodessa.
Viime kesän säät suosivat kasvinviljelyä suurimmassa osassa Suomea. Sadot olivat määrältään ja laadultaan keskimääräistä parempia. Neljä viljelijää eri puolilta Suomea kertoo, miten kasvukausi omalla tilalla sujui.
Tekoälyä hyödyntävillä sovelluksilla voidaan havaita puutuhot jo ennen kuin ne näkyvät maastossa. Metsäyhtiöt ja metsänhoitoyhdistykset hyödyntävät yhä enemmän tekoälyä, koneoppimista ja satelliittidataa. Järjestelmiä voi käyttää myös metsänomistaja. Tärkeintä on päästä käsiksi tuhoon ennen kuin se leviää.
Tomppilan tilan yrittäjän Elina Valkeisen periaate on selkeä: yritetään tuottaa laadukasta ruokaa ja vaalia tilan tärkeintä pääomaa eli maan kasvukuntoa.
Perusta tulevaisuuden tukkimetsälle luodaan metsänhoitotöillä, jotka tehdään uudistusta seuraavien 15 vuoden aikana. Hoitotyötä tekevä on paljon vartijana valitessaan jäävät ja poistettavat puut. Työ alkaa taimikonhoidosta, mutta mikä onkaan oikea tiheys?
