Osuusteurastamojen muutosprosessi nykypäivään alkoi runsaat 30 vuotta sitten. Silloin kuopiolainen Lihakunta ja seinäjokinen Itikka päättivät ruveta yhdistelemään toimintojaan. Perusomistus jäi osuustoimintapohjaiseksi, mutta kaupallisesta toiminnasta syntyi pörssiyhtiö Atria. Lounais-Suomen Osuusteurastamo (LSO) yhtyi tähän rulettiin, ja aikaa myöten sen kaupallinen toiminta päätyi HKScanin hoidettavaksi pörssiyhtiönä. Tässä muutosrytinässä osuusteurastamot eivät katsoneet tarvitsevansa omaa keskusliikettä, Tuottajain Lihakeskuskuntaa (TLK). Se pantiin ”lihoiksi” eli toiminnot siirtyivät jakajien käsiin.
Kahden pörssiyhtiön liiketoiminnallinen menestys on kulkenut eri rataa. Sekä Atrian että HKScanin tuotteilla on hyvä näkyvyys ja vankka ote kauppojen hyllytilasta. Kumpikin on panostanut vahvasti tuotekehitykseen. Rahanteko on onnistunut vain toiselta. Atria on tehnyt vaihtelevaa tulosta vuosi toisensa jälkeen. Se on pystynyt investoimaan ja jakamaan myös osinkoa omistajilleen, mikä on yksi pörssiyhtiön perustehtävistä. Osakkeella on arvoa. Sen sijaan HKScan on roikkunut vuosikausia löysässä hirressä. Tappiollisia tilinpäätöksiä on saatu lukea vuodesta toiseen. Osakkeen arvo pyörii senttiluokassa.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Maatilan Pellervon digissä yli 20 uutta artikkelia kuukaudessa ja 700 jutun arkisto. Nyt ensimmäinen kuukausi vain 1 € (Eläin-sisällöillä 1,90 €).
Oletko jo tilaaja?
Pellervo-lehti ja siitä myöhemmin eriytetty Maatilan Pellervo on toiminut keskeisenä julkaisuna ja tiedonlähteenä suomalaisen maatalouden ja osuustoiminnan kehityksessä. Lehden 125-vuotinen historia kietoutuu vahvasti yhteen maatalouden merkittävien vaiheiden kanssa.
Maaltamuuton siemen kylvettiin 1970-luvulla, kun ylituotantoa ryhdyttiin purkamaan urakalla ja öljykriisi nostatti polttonesteiden hintoja. Monesta tuvasta sammutettiin valot. 1990-luvulla lama-aika kuritti ja EU-aika lähestyi.
Omistajanvaihdos on maatilayrityksen elinkaaren tärkeä virstanpylväs. Se vaatii pitkän aikavälin suunnittelua, useiden samanaikaisten tekijöiden huomioimista ja oikeita päätöksiä. Kahta samanlaista maatilaa ja yrittäjää tuskin on, joten tarvitaan ylisukupolvista strategiaa.
Maatalousteknologia otti pitkiä loikkia 2000-luvun alusta lähtien. Yleiskieleen putkahtivat internetin ohella sanat lypsyrobotti, geenimanipulointi, some, drone ja viimeisimpänä kehityksen hännänhuippuna tekoäly.
