Neuvontatyö on yhä kokonaisvaltaisempaa, sanoo viljavuusnäytteitä ottava sekä viljelysuunnittelua ja neuvontaa tekevä Teemu Pakonen. Hän viljelee itsekin siemenperunaa ja -viljaa sukutilallaan Tyrnävällä ja on innostunut täsmäviljelystä.
Tyrnäväjoen ylittävä silta johdattaa Tupostieltä Hannulan tilan pihapiiriin. Ympärille levittäytyvät Tyrnävän lakeudet vilja- ja perunavainioineen. Kun tilan isäntä Teemu Pakonen aloitti neuvontatyön 16 vuotta sitten, ehti keskikesällä keskittyä vain oman tilan hommiin. Nyt hän on kesäisinkin valmiudessa auttamaan asiakkaitaan.
– Heinäkuu on satelliittikuvien, maatilojen laatuauditointien ja tukivalvonnan aikaa, joissa olen asiakkaan kanssa tarvittaessa auttamassa. Joku voi sanoa niinkin, että käy sinä, minä en ehdi, Pakonen kertoo.
Agrologiksi valmistunut Pakonen aloitti neuvontatyön jo opiskeluaikanaan vuonna 2010, kun paikallinen maaseutuyhdistys Maasyke etsi tukihakemusten täyttäjää. Kun yhdistys myöhemmin lopetettiin, työ jatkui itsenäisesti. Nykyisin hän ottaa myös viljavuusnäytteitä. Asiakkaina on noin 60–70 tilaa Tyrnävältä, muualta Oulun seudulta ja jokunen myös muualta Suomesta. Kaksi kolmannesta on kasvinviljelytiloja, loput eläintiloja.
Tilojen koot ovat Pakosen neuvontauran aikana suurentuneet ja byrokratia sitä mukaa lisääntynyt. Työ on monimutkaisempaa ja ympärivuotista.
– Täytän tuki- ja lupahakemukset, teen viljelysuunnitelmat, viljelykirjanpidon, investointitukihakemukset, otan maanäytteet. Välillä olen auttanut myös esimerkiksi it-asioissa. Viime vuosina on tullut mukaan myös vipumobiilikuvaus, Pakonen kertoo.
Tilat ovat tulleet tutuiksi ja lohkojen nimet ja pinta-alat jääneet mieleen.
– Tunnen välillä asiakkaan maiden nimet ja pinta-alat paremmin kuin hän itse. Osa asiakkaista haluaa keskittyä vain viljelyyn, osa taas hoitaa kirjallisia töitä paljonkin myös itse. Parasta on, että näkee ja tapaa mukavia ihmisiä. Samalla tulee ideoita ja perspektiiviä omaankin viljelyyn.
"Täsmäviljelystä olen itsekin innostunut. Kun ravinteet ja kasvinsuojeluaineet saa juuri oikeaan paikkaan, tulee vähemmän päällekkäisajoa ja kustannuksia säästyy."
Viljavuusnäytteitä Pakonen otti jo Maasykkeen aikana. Aluksi tarvittiin karttoja ja näytteet kairattiin ja pakattiin käsin. Kulkuneuvona oli lava-auto ja omat jalat. Kolmisen vuotta sitten Pakonen hankki käytettynä mönkijän, johon on asennettu automaattikaira.
– Kaira ottaa ja pakkaa näytteet nyt niin, ettei tarvitse hypätä mönkijältä pois. Kannet näytepurkkeihin tosin pitää laittaa itse, hän sanoo.
Kartat on nyt korvannut GPS.
– Näytteenottopaikan koordinaatit tallentuvat GPS:ään. Näin voi ottaa myöhemmin näytteet samasta paikasta ja arvioida, mitä on muuttunut.
Ympäristökorvauksen ehtojen täyttymiseksi Pakonen ottaa asiakkaiden näytteet viiden vuoden välein.
– Usein näytteitä pyydetään myös, jos halutaan tutkia maan kasvukuntoa tarkemmin tai tulee uutta peltoa viljelyyn.
Yhä useammin halutaan NIR- ja CarbonCheck-näytteitä ja hivenainepaketteja sekä happaman sulfaattimaan analyysejä.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä vain 5,90 euroa.
Oletko jo tilaaja?
Härkäpavun jalostaminen elintarvikkeiksi on tuplannut Karviaisten tilan liikevaihdon. Katriina ja Martin Klinckowström kuuntelevat härkäpaputuotteita kehittäessään tarkalla korvalla niin asiakkaiden kuin perheenjäsentenkin toiveita – terveellisyydestä tinkimättä.
Bioproducts from Nature -hankkeessa (BIO4P) kehitetään uusia liiketoimintamahdollisuuksia muun muassa kuusenneulasista ja puolukasta saatavista vahoista ja muista kasviuutteista.
Hyvinvointi- ja elämyspalvelut sekä alkutuotanto yhdistyvät omaperäiseksi yrityskokonaisuudeksi nurmijärveläisellä Maisin tilalla, jota luotsaavat Niklas Maisi ja Jenni Hack.
Limingan Tupoksessa sijaitsevalla Sanna ja Kalle Vähäsöyringin tilalla viljellään puhdaskauraa ja tehdään haketta. Kumpikin toiminta vaatii erikoisosaamista. Riskeistä huolimatta erikoistuminen on kannattanut.
Kasvinsuojelu on kokonaisuus, joka rakentuu laji- ja lajikevalinnoista, viljelykierrosta, viljelytoimenpiteistä ja ruiskutuksista. Viljelykierron suunnittelussa on huomioitava myös kasvinsuojelukierto: eri kasveilla yleiset kasvintuhoojat sekä resistenssin ehkäisy.
Maatilayrityksissä tapahtuu vuosittain tapaturmia ja jopa kuolemaan johtavia onnettomuuksia. Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen Riskimittari on uusi työkalu, jonka avulla yrittäjä voi tunnistaa riskejä ja tehdä riskien seurantaa.
Kun aloitin maa- ja metsätalouden opinnot 1960-luvun lopulla, maatilojen keskimääräinen peltopinta-ala oli kahdeksan hehtaaria. Lypsylehmiäkin oli suurin piirtein kahdeksan taloutta kohden. Tilojen toimintaa tuettiin valtiollisilla tuloratkaisuilla, ja metsät toimivat tuotannon investointipankkina. Yliopiston opetusohjelmaan tuli vahvasti mukaan koneiden tekniikka ja käyttö, koska se kehityssuunta nähtiin välttämättömänä. Hitaasta muutoksesta huolimatta Suomi ajautui 1960-luvulla ylituotanto-ongelmiin. Syntyi voi- ja…
Metsäojituksella on yli kolminkertaistettu suopuustojen kasvu. Nyt suometsät käsittävät noin neljänneksen Suomen puuvarannosta ja metsien vuosittaisesta kokonaiskasvusta. Suomen puustoisia soita on ojitettu lähes sata vuotta. Ojitusta on kokeiltu ja tutkittu jo pitkään ennen sitä.
Muutos on riski, mutta niin on paikalleen jääminenkin. Kaikkea epävarmuutta ei voi yritystoiminnassa välttää. Olennaista on tunnistaa, mikä on hallittua riskinottoa ja mikä passiivisuudesta syntyvää riskiä.
Valkuaiskasvien viljelyn lisääminen niin ruuaksi kuin rehuksi vahvistaisi ruuantuotannon omavaraisuutta koko Euroopassa. Suomessa kokeillaan esimerkiksi härkäpapua ja kikhernettä.
