Hyvä Sato -viljelykset ovat kehittyneet hyvin viileän kesän aikana. Sää on ollut kasvulle suotuisa, vaikka jäljessä ollaan jonkin verran. Rukiit puitiin elokuussa ja sadot vetivät suut hymyyn.
NSL:n ruis on ollut tosi hyvä ja samoin professorijoukkueen joukkueen ohra. Luomujoukkueilta sopii odottaa myös hyvää tulosta. Spelttivehnä yllätti, koska se näytti keväällä tosi pahalta, mutta nyt nähdään, että speltti on pärjännyt edellisen mailasnurmen läpikasvamisesta huolimatta. Tuoreet tiedot puintipellolta kertovat myös, että Elosadon Sangaste-rukiista on tullut tosi hyvä sato”, Bernerin Lasse Matikainen kertoo.
Bernerin joukkueen oma Mandaryna-kevätvehnä on myös ”aivan loistava”. Talvella, kun viljelyä suunniteltiin, Matikainen nimesi tavoitteekseen kahdeksan tonnin ohrasadon. Edelleen hän on sitä mieltä, että sen verran sieltä pitäisi tulla. Niin komeita tähkät ovat ja lehdet terveitä. Tautitorjunta on onnistunut hyvin. Puinteja joudutaan odottamaan yli syyskuun puolivälin.
Bernerin kakkosjoukkueen rehumaissin osalta pelättiin alkukesällä, että se menee pieleen rikkakasvien takia. Tilanne on kuitenkin korjaantunut. Jaakko Laurista ei maissin valinta harmita myöhäisestä kesästä huolimatta.
”Nyt elokuussa maissin vasta kuuluukin kasvaa, kun päivä on lyhyempi. Suomen valoisuus ei tällaista lyhyen päivän kasvia auta yhtään Näin suotuisalla kasvupaikalla kuin Viikissä en ole mitenkään huolissani.”
Maissi korjataan mahdollisimman myöhään. Ohjeistus on, että maissi pitää korjata viikon kuluttua pakkasesta ruokinnallisen laadun takia. Jos halloja ei tule, maissi kannattaa pitää kasvamassa niin pitkään kuin kasvukautta riittää. Berneriläiset ennakoivat, että Viikin maissi korjattaisiin lokakuussa.
”Hyvän tuloksen varmaan saamme. Maissisäilörehussa pitää olla yli 20 prosentin kuiva-ainepitoisuus. Mitä korkeampi se on, sitä parempi. Suomeksi sanottuna kuiva-ainepitoisuus kertoo kuinka valmiiksi maissi on ehtinyt.”
Maissikasvustossa on jonkin verran epätasaisuutta, mikä johtunee sateista. Laurinen arvioi, että muovin alla kasvattaminen on nopeuttanut kasvua.
Luomuinstituutin joukkueen kapteeni Jukka Rajala ennakoi, että heidän spelttivehnänsä puinti menee syyskuun jälkipuoliskolle. Kasvusto on orastunut kahdessa vaiheessa ja erot näkyvät edelleen. Ensimmäiset speltit ovat jo ohittaneet maitotuleentumisasteen. Rajalan mukaan perustamisessa ei keväällä onnistuttu ihan toivotusti.
”Mailasen lopettaminen on haasteellista niin, että siitä saataisiin hyvä kylvöpohja kylvökoneelle. Kyntö ei mennyt ihan niin hyvin kuin toivottiin. Tavoittelimme pikaratkaisua, eli kevätkyntö 16–18 senttiin 16 tuuman viilunleveydellä ja viilut kääntyisivät ihan selälleen. Silloin kasvupisteet ja juurakot jäisivät ylösalaisin eivätkä pääsisi kasvamaan.”
Tämä on onnistunut aiemmin joukkueen jäsenillä, mutta nyt näin ei käynyt. Mailanen saattoi saada liikaa etumatkaa, kun kynnön ja kylvön välissä oli yli viikko aikaa. Joustopiikkiäes ja laahavannaskylvökone eivät ehkä myöskään olleet parhaat koneet tähän systeemiin. Juurakoita saattoi nousta pintaan.
Kylvö tehtiin kiekkovantailla varustetun Rapidin sijaan laahavannaskoneella, koska epäiltiin, että speltin siemenet saattaisivat tukkia Rapidin vannasputket. Speltin siemen on käytännössä kolmen siemenen ryppään muodostama pähkylä, joka on varsin iso.
Mailasta on speltin seassa lohkolla vaihtelevasti. Siellä missä läpikasvua on runsaasti, se on painanut speltin lakoon. Missä mailasta ei ole, siellä speltti on nätisti pystyssä.
Sinimailasen lisäksi mukana on myös sirppimailasta. Sen siemenkodat ovat sirpinmuotoisia. Ne ovat varmaan vihreitä puitaessa ja tulevat viljan mukaan. Aikamoisia kuivata ja pitää myös lajitella pois.
Rajalan mukaan kevätspeltin hyvä sato on kolme tonnia, mutta nyt jäädään varmasti vähän sen alle.
”Kasvustossa on harvoja kohtia, kaikki siemenet ei varmaan taimettuneet ollenkaan. Hyvin se on kuitenkin kasvanut. Pitkiä tähkiä ja pitkää kasvustoa, lähelle 1,5 -metristä. Peltoa ei lannoitettu keväällä, joten mailasen lannoitusvaikutus oli varmaan aika hyvä. Jos olisimme lannoittaneet, speltti olisi varmaan mennyt lakoon tällaisena sateisena vuonna.”
Viime vuonna Hyvä Sato -kisan voittanut Rajala on varovainen arvioissaan tämän vuoden menestymisestään, vaikka spelttisadon hinnaksi on sovittu 600 euroa tonnilta.
”Kolmen tonnin satoon pitäisi päästä, niin oltaisiin mitalissa kiinni. Eilen puhuttiin jopa 10 tonnin Reetta-sadosta, ja siitähän tulee ihan hirmuinen tulos. Huippusato on kyseessä joka tapauksessa, vaikka virallista määrää ei ole vielä kuultu. Mandaryna-kevätvehnästä tulee varmasti kova sato, en osaa sanoa paljonko, mutta varmasti taloudellinen tuloskin on hyvä. Myös Elosadon Sangaste-rukiista tulee hyvä sato, ja se on hyvin vanhalle maatiaislajikkeelle. Heillä ja meillä on luomussa tietysti kustannukset hallinnassa kun ei ole lannoitusta.”
Luomuinstituutilla on speltistään sopimus suomusjärveläisen Birkkalan tilan kanssa. He viljelevät spelttiä itse ja ostavat satoa myös muilta.
Vanhoja pyöränjälkiä ei kannata kuluttaa, vaan kulkea kehityksen polulla. Vain siten voi parantaa viljelyn kannattavuutta ja satotasoja. Matias Rönnqvist on löytänyt omaehtoisten kokeilujen kautta omille pelloille parhaat viljelymenetelmät. Hän testaa tilallaan Vaasassa tavallisesta poikkeavaa lannoitusta kuminalle ja korianterin syyskylvöä.
Suholan tila siirtyi gluteenittomaan viljelyyn 30 vuotta sitten. Pioneerityö erikoistuotteiden parissa vei mennessään ja sivuelinkeino kasvoi maatalouden ohi Etelä-Savon perukoilla.
Viime kasvukauden lämpösummat olivat Suomessa ennätyksellisen korkeat. Sateiden ajoittuminen ratkaisi viljelyn onnistumisen. Neljä viljelijää eri puolilta Suomea kertovat, kuinka heidän tilallaan sujui kasvukausi 2024.
Pellervo-lehti ja siitä myöhemmin eriytetty Maatilan Pellervo on toiminut keskeisenä julkaisuna ja tiedonlähteenä suomalaisen maatalouden ja osuustoiminnan kehityksessä. Lehden 125-vuotinen historia kietoutuu vahvasti yhteen maatalouden merkittävien vaiheiden kanssa.
