Kevään ensimmäinen käynti Hyvä Sato -lohkolla lupaa mielenkiintoista kilpailukautta. Syysrapsit voivat hyvin ja kynnös harmaantuu. Auringonpaisteessa kaikki näyttää erittäin lupaavalta.
Bernerin ja Nylands Svenska Lantbrukssällskapin syysrapsit ovat hyvässä kunnossa erikoisen talven jäljiltä. Maaliskuun 27. päivänä näyttää siltä, ettei mikään enää uhkaa niitä. Kumpikaan joukkue ei tee varasuunnitelmia kevätkylvöistä, vaan keskittyy täysillä saamaan syysrapsista parhaan mahdollisen sadon.
Bernerillä viljelysuunnitelma on tehty jo hyvinkin tarkasti. Kapteeni Lasse Matikainen kiirehtii Viikin tilan väkeä valmistautumaan lannoitukseen hyvissä ajoin.
”Se voi olla edessä heti huhtikuun puolivälin jälkeen. Silloin ravinteet ovat ajoissa valmiina, kun kasvit lähtevät kasvuun.”
Yhdessä NS :n joukkueen kanssa Bernerillä on ollut pientä huolta kylmistä öistä.
”Huikaisevan jännittäväksi tämä syysrapsin selviämistaistelu on mennyt. Ensin oli koettelemuksena tammikuun lopun kovat pakkaset muutaman sentin lumikerroksessa ja nyt sitten lumettomassa maassa yöpakkaskausi, josta näyttää tulevan ennustettua kylmemmät yöt. Pahinta tässä on sitten kirkas auringonpaiste päivällä. Onneksi nyt Viikissä ja Etelä-Suomessa yleensäkin maa on kuitenkin noin 20 senttiä pinnasta sulaa, joka mahdollistaa rapsin juuristolle veden saannin. Maximus 06 -lajikkeen selviytymistä haastavissa kevään olosuhteissa auttaa, että se aloittaa keväällä uuden kasvun muita lajikkeita hitaammin.”
Elosadon joukkueen rukiin tilanne on rapseja heikompi. Tätä osattiin odottaa, koska ilmeisesti jo kylvössä meni jotain pieleen. Siemenet menivät kenties liian syvään eikä kasvustosta muodostunut kovin vahvaa. Kahukärpäsetkin todennäköisesti vierailivat pellolla.
Maaliskuun lopulla Elosadon lohko näyttää vielä ankeammalta kuin syksyllä. Rukiin oraita ei juuri edes näy, joten joukkueen kapteeni Jukka Kivelä valmistautuu kylvämään lohkolle keväällä uuden kasvin. Harkinnassa on mallasohra. Todennäköisempi vaihtoehto on kuitenkin maanparannusnurmi, josta kuitenkin saataisiin kaksi pientä rehusatoa.
Kahtena viime vuonna kisan voittanut Elosato tuskin menestyy näillä eväillä tänä vuonna kisassa. Luomussa maanparannus- tai viherlannoitusvuosi on aina taloudellisesti heikko. Sen lisäksi kustannuspuolella rasitteena on epäonnistunut ruis, jolle vielä käytettiin reipas annos Viljo-lannoitetta. Ajatuksena oli, että siitä riittäisi rukiille ravinteita myös kevääksi. Se tuli kalliiksi, mutta ajatukset ovat jo tulevaisuudessa.
”Tänä vuonna valmistaudumme jo vuoteen 2015. Nyt kylvettävä yksivuotinen nurmi parantaa maata ja torjuu rikkakasveja.”
Kapteeni Kivelä suunnittelee kylvävänsä lohkolle samalla kertaa ruisvirnaa, rehuvirnaa, kauraa sekä persianapilaa ja raiheinää. Kaura-virnakasvustosta korjataan satoa vihreänä heinäkuun puolivälin paikkeilla. Persianapilasta ja raiheinästä saadaan lohkon toinen sato syyskuun lopussa. Kovin suuria sadot eivät samana vuonna kylvettäessä tule olemaan.
”Samalla tavalla saa perustettua myös monivuotisen nurmen, jos persianapilan ja raiheinän tilalle kylvää monivuotisia nurmikasveja”, vinkkaa Kivelä.
Helsingin yliopiston professoreiden joukkueella viljelykasvi on vielä harkinnassa. Viime vuonna kauralla irtosi kilpailussa toinen sija. Proffien kisamenestys on muutenkin ollut vakaata, joten hyvistä tuloksista halutaan varmasti pitää kiinni. Myös SFG:n (Sustainable Farming Group) joukkueella ovat lopulliset päätökset vielä maaliskuussa tekemättä.
Raisioagrolla suunnitelmat ovat selvillä. Viimevuotisen kevätrapsin jälkeen lohkolle kylvetään kevätvehnää. Lajikkeena on saksalainen uutuuslajike Lennox. Sen siementä on myyty pieni määrä viljelijöillekin ensi kesäksi. Kyseessä on päätyypin vehnä, joka on kasvuajaltaan lähellä Zebraa.
Joukkueen kapteeni Jaakko Laurinen päätyi kevätvehnään, koska se sopii hyvin viljelykiertoon öljykasvien jälkeen.
”Lennox on aivan uusi kevätvehnälajike, josta saadaan kilpailussa lisätietoa. Se on isojyväinen, korkean ja kestävän sakoluvun lajike, jonka valkuainen on sopivalla 13–14 prosentin tasolla. Sadossa se pärjää monille valtalajikkeille, kuten Zebralle ja Marblelle.”
Raisioagron tavoitteena on iso ja hyvälaatuinen sato. Joukkue on valmis käyttämään kaikki tarpeelliset tuotantopanokset tämän tavoitteen saavuttamiseksi. Tarvittaessa käytetään hivenlehtilannoitteita täydentämään ravinteiden saantia.
”Tässä vaiheessa voitto on vielä kaikille mahdollinen, niin myös meille. Vastassa on paljon syyskylvöisiä kasveja, joiden talvehtiminen määrittää asemia jonkin verran.”
Viikissä oli maaliskuun viimeisinä päivinä jo yllättävän keväistä. Kynnöksellä oleva Raisioagron lohko alkaa jo harmaantua auringossa, kuten muutkin ympärillä olevat kynnökset. Se sai kapteeni Laurisen varaamaan tilanhoitaja Miika Kahelinilta jo tasausäestystä tulevalle vehnälohkolle.
Raisioagron joukkue ei ole kiinnittänyt vehnäsadon hintaa toistaiseksi, mutta tilannetta seurataan kevään ja kesän aikana. Muutkaan joukkueet eivät ole tehneet hintakiinnityksiä.
Viljelyaineistojen tarkastelussa herne ja härkäpapu viljan esikasvina vaikuttivat positiivisesti viljan hehtaarisatoon. ProAgrian lohkotietopankista kootun tiedon valossa yksivuotisia palkokasveja kannattaa hyödyntää viljelykierrossa.
Keinotekoisia raaka-aineita korvaavalle kuituhampulle haetaan nyt markkinoita. Kuituhamppua kolme vuotta viljellyt Jyrki Siira on todennut sen erinomaiseksi maanparannuskasviksi. – Koska viljelykiertoon tarvitaan syväjuurisia kasveja, mieluummin valitsen sellaisen kasvin, josta maksetaan kuin sellaisen, joka murskataan peltoon.
Tansania on yksi Afrikan vakaimmista valtioista ja samalla yksi maanosan nousevista maatalouden kasvumaista. Maatalous on talouden kivijalka ja myös suurin yksittäinen työllistäjä. Epävarmuustekijöitäkin on.
Uusia kasvituholaisia saapuu Suomeen joko tulokas- tai vieraslajeina. Näistä tulokaslajit liitävät etelästä pohjoiseen tuulten mukana, kun taas vieraslajien leviäminen on seurausta ihmisen toiminnasta, lähinnä kansainvälisestä kaupankäynnistä.
Toivon tilalla kello käy eri tahtiin kuin muilla. Esimerkiksi kylvöjä tehdään keväästä syksyyn viljelyriskien tasaamiseksi. Tilan isäntä Olli-Pekka Ruponen on kyseenalaistanut perinteiset viljelytavat ja kehittänyt tilalleen ja nykyolosuhteisiin sopivan oman viljelyjärjestelmän.
Maatilojen kokonaistulovirta oli 7,1 miljardia euroa vuonna 2024. Maatalouden myyntitulot laskivat kolme prosenttia edellisvuodesta, kun taas metsänmyyntitulot nousivat, samoin tulotuet maksatussiirtymien vuoksi. Myös sivuansiotuloissa oli pientä nousua. Kaikkiaan kokonaistulovirta kasvoi prosentin vuodesta 2023.
Poliitikot ja etujärjestöt puhuvat paljon marginaaliverosta. Vaikuttaako marginaalivero maatilayrityksen verosuunnitteluun? Puretaanpa myös muutama marginaaliveroa koskeva myytti.
Raivaussahaostoksilla perehdytään runkoputken pituuteen, tärinänvaimennukseen, moottoritehoon ja kulmavaihteeseen. Iso merkitys työssä jaksamiselle on myös valjailla.
Lähes jokaisella maatilalla on elinkaarensa aikana tarve ulkopuoliselle rahoitukselle. Velka voi olla tehokas työkalu, joka mahdollistaa kasvun ja uudistumisen, kunhan sitä käytetään harkiten ja tavoitteellisesti.
Suomen ensimmäinen tilaviinimyymälä avattiin vuonna 1995 Kuopion Vaajasalon saareen. Hallmanin perhe on kehittänyt marjaviinejä yli 30 vuoden ajan − ja yhtä kauan navigoinut tiukassa alkoholilainsäädännössä.
