Siirry sisältöön

Hyvän karjan kauppias

Lypsykarjan genetiikka ja sen kysyntä erilaisine painotuksineen on Viking­Geneticsin vienti­päällikkö Seppo Niskaselle tuttua kuin omat taskut. Miten Niskanen näkee pohjois­maisen lypsy­karjan vahvuudet, kun asiaa tarkastelee karjanomistaja maailman toisella puolella?

Jaa artikkeli

Kuhmolaisen nuoren miehen tie Ypäjän hevosenhoitajakoulun ja Niinisalon eläinlääkintäkoulun kautta Viikkiin yliopistoon ja edelleen naudan siemenen vientipäälliköksi on ollut mielenkiintoinen.

– Olen syntyjäni lähtöisin lypsykarjatilalta, mutta suurimman osan elämästäni olen asunut kaupungissa. Olen aina ollut kiinnostunut eläimistä, joten opiskelin Ypäjällä hevosenhoitajaksi 80-luvun lopulla, minkä jälkeen suoritin varusmiespalveluksen Niini­salossa eläinlääkintämiehenä hevosten parissa. Armeija-aikoina ajatus kuitenkin kypsyi ja halusin jatkaa opintoja, muistelee Niskanen.

, ,

Lue myös

  • RNA tuo apua karjanhoitoon

    Genetiikka, perinnöllisyys­tiede, yhdistettynä moni­puoliseen digitaalisesti tallennettuun eläin­kohtaiseen tietoon tuo aivan uusia mahdollisuuksia parantaa lypsy­lehmien tuottavuutta. Sitä hyödyntää jo maito­tila­yrittäjä Juho Lammi.

    Tilaajille

  • Miten onnistua sonnivalinnassa?

    Sonnin valinta on yksi emolehmäkarjan tärkeimmistä ratkaisuista. Siitossonnin keskeisin tehtävä on tietysti tiineyttää emot, mutta myös viedä karjan eläinainesta haluttuun suuntaan, kehittää karjan heikkoja kohtia ja mieluusti jättää monta hyvää sukupolvea.

  • Pörrikät tulevat lypsykarjan tilalle

    Lypsykarja elää Junikan tilalla Viitasaarella viimeistä kesäänsä. Isäntäväki luopuu maidontuotannosta haikein mielin, mutta laitumella on jo uutta elämää: tyytyväistä ylämaankarjaa eli pörriköitä.

Kaikki jutut