Katariina Isola ryhtyi vain 16-vuotiaana kanalan pitäjäksi. Pari vuotta myöhemmin hän perusti vanhempiensa kanssa Katan Kanala Oy:n ja hyppäsi suoraan toimitusjohtajan saappaisiin.
Maatilan Pellervo vieraili Katariina Isolan luona Haapajärvellä ensimmäisen kerran vuonna 2018, kun hän oli ryhtynyt kanalan pitäjäksi. Toimitusjohtajan pestiä on nyt takana kuusi vuotta ja kanalan pitoa kahdeksan vuotta. Kun 24-vuotiaana on ehtinyt toimia yrittäjänä jo kuuden vuoden ajan, on se hyvä syy lähteä katsomaan, mitä tilalle kuuluu nyt.
Tilallamme on kaksi kanalaa, joissa asuu yhteensä 2 500 kanaa. Munia tuotamme noin 600 000 kappaletta vuodessa. Erillisestä kukkolasta on luovuttu ja kukot asuvat nykyään kanojen kanssa. Kukkoja on kanojen seassa noin 60–70. Kukot teurastetaan tilateurastamossa, liha pakataan vakuumiin ja toimitetaan tilausten mukaan asiakkaille. Myös kanat teurastetaan ja lihat myydään sen jälkeen, kun ne ovat lopettaneet munantuotantonsa parin vuoden ikäisenä. Tilalla ei siis synny hävikkiä lainkaan.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Maatilan Pellervo ja Eläin-lehti tilaus alk. 9,42 €/kk
Oletko jo tilaaja?
Loukon tilan kanalassa kaakattaa vuoroin emonuorikoita ja vuoroin broilereita. Vaikka kahden erilaisen linturyhmän kasvattaminen on vaativaa, Petter Sandelinin mielestä se on kiinnostavaa ja onnistuessaan palkitsevaa.
Mustolan Kanalan kanat munivat 2 000 munaa vuorokaudessa. Markkinoinnin onnistuminen on tärkeää, muuten munat jäävät myymättä.
Kannisen kanalan munat ovat tunnettuja ympäri Savonmaan. Isännän tarkastamista, käsinpakatuista onnellisten kanojen munista on loihdittu vetävä brändi.
Oma rehustus on ratkaisevassa asemassa kananmunien tuotannossa Paunolan munitustilalla Juvalla. Ruokinta vaikuttaa munien makuun ja vaahtoutuvuuteen, jotka ovat tärkeitä leivonnassa. Tuoreus antaa viime silauksen, söipä munat missä muodossa hyvänsä.