Eteläisen Suomen pellot kuivuivat tänä vuonna varhain kylvökuntoon ja peltourakka päästiin aloittamaan sokerijuurikkaan ja porkkanan kylvöillä. Kylmä säärintama räntä- ja vesisateineen sekä yöpakkasineen hyydytti aluillaan olleet kylvötyöt.
Lämmin huhtikuu lupaili aikaista kevättä. Säiden kylmeneminen vappua edeltävänä viikonloppuna pysäytti aluillaan olleet peltotyöt. Ennen kylmää jaksoa ehdittiin Etelä-Suomessa aloittaa kevätlannoituksia ja -muokkauksia sekä erikoiskasvien kylvöjä, mutta kevätviljojen kylvö on vasta lähtökuopissa.
Sokerijuurikkaan kylvöt alkoivat aikaisin, heti huhtikuun puolivälin jälkeen Varsinais-Suomessa, Satakunnassa ja Hämeessä. Samoin hyvään vauhtiin päästiin porkkanankylvön kanssa.
”Lähtökohdat onnistumiselle ovat kohdallaan, sillä pellot muokkautuivat hyvään kylvökuntoon”, kertoo Sucroksen toimitusjohtaja Tero Tanner.
Sokeria saadaan Suomesta viimevuotiseen tapaan, sillä viljelijöiden sopimushankinta onnistui. Yli 60 viljelijää aloittaa uusina tuottajina.
Kevään kylvöajankohta tulee kuitenkin Tannerin mukaan määrittämään lopullisen viljelypinta-alan. Vielä vappuviikolla siitä ei ollut varmuutta. Hän arvioi alan asettuvan viimevuotiselle tasolle, jolloin juurikasta oli kasvussa 11 600 hehtaarin verran.
Syysviljat ja -öljykasvit ovat pääosin talvehtineet hyvin, ja huhtikuun puolivälin lämmin jakso herätti ne kasvuun. Pelätyt lumihometuhotkin näyttäisivät jääneet vähäisiksi.
Syysruista on kasvussa 20 200 ja syysvehnää 55 100 hehtaaria sekä syysrypsiä ja -rapsia 5 200 hehtaaria. Vehnäala on merkittävästi viime vuotta suurempi.
Kasvinviljelyyn ja broilerinkasvatukseen keskittyneellä Jartun tilalla katsotaan ennakkoluulottomasti tulevaisuuteen. Viime kesänä tehtiin kaksi uutta avausta: siirryttiin sokerijuurikkaan viljelyssä robottiaikaan ja aloitettiin leikkokukkien kasvatus avomaalla.
Keinotekoisia raaka-aineita korvaavalle kuituhampulle haetaan nyt markkinoita. Kuituhamppua kolme vuotta viljellyt Jyrki Siira on todennut sen erinomaiseksi maanparannuskasviksi. – Koska viljelykiertoon tarvitaan syväjuurisia kasveja, mieluummin valitsen sellaisen kasvin, josta maksetaan kuin sellaisen, joka murskataan peltoon.
Korianteri on viljelykierrollisesti ja tuotto-odotustensa vuoksi kiinnostava erikoiskasvivaihtoehto. Korianterille on maailmanlaajuiset markkinat, ja siitä voi Suomessa tulla jopa samankaltainen menestystuote kuin kuminasta. Viljelyala on nyt noin 700 hehtaaria, mutta se voi helposti kolminkertaistua lähivuosina.
Helsinkiläinen Leena Pesu etsii sopimusviljelijöitä ympäristöystävälliselle kuitupellavalle. Hän haluaa, että sitä viljeltäisiin taas Suomessa vuosikymmenien tauon jälkeen. Tiloilla Orimattilassa ja Pälkäneellä on saatu viljelystä hyviä kokemuksia, kuitupellava on hyvä lisä viljelykiertoon.
Peltoon haudatut langattomat anturit lähettävät väsymättä dataa varsinaissuomalaisen tilan maaperän olosuhteista. Tilan jatkaja Heikki Huhtanen kehittää itsekin teknologiaa, jota hän viljelyssään hyödyntää.
Jossittelu ja jälkiviisaus ovat niitä kaikkein helpoimpia kritiikin lajeja. Silti niitä on joskus hyödyllistä harrastaa, varsinkin omaa toimintaa kohtaan. – Olisinpa kiinnittänyt viljaeräni hinnan alkuvuodesta, kun siitä pitäisi nyt luopua alle tuotantokustannusten. Tai: olisinpa tehnyt sen ison investoinnin muutama vuosi sitten, kun rakennuskustannukset olivat vielä selvästi matalammalla tasolla kuin nyt. Tulevaisuuden ennustaminen on aina vaikeaa…
Kasvinsuojelu on kokonaisuus, joka rakentuu laji- ja lajikevalinnoista, viljelykierrosta, viljelytoimenpiteistä ja ruiskutuksista. Viljelykierron suunnittelussa on huomioitava myös kasvinsuojelukierto: eri kasveilla yleiset kasvintuhoojat sekä resistenssin ehkäisy.
Maatilayrityksissä tapahtuu vuosittain tapaturmia ja jopa kuolemaan johtavia onnettomuuksia. Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen Riskimittari on uusi työkalu, jonka avulla yrittäjä voi tunnistaa riskejä ja tehdä riskien seurantaa.
Kun aloitin maa- ja metsätalouden opinnot 1960-luvun lopulla, maatilojen keskimääräinen peltopinta-ala oli kahdeksan hehtaaria. Lypsylehmiäkin oli suurin piirtein kahdeksan taloutta kohden. Tilojen toimintaa tuettiin valtiollisilla tuloratkaisuilla, ja metsät toimivat tuotannon investointipankkina. Yliopiston opetusohjelmaan tuli vahvasti mukaan koneiden tekniikka ja käyttö, koska se kehityssuunta nähtiin välttämättömänä. Hitaasta muutoksesta huolimatta Suomi ajautui 1960-luvulla ylituotanto-ongelmiin. Syntyi voi- ja…
Metsäojituksella on yli kolminkertaistettu suopuustojen kasvu. Nyt suometsät käsittävät noin neljänneksen Suomen puuvarannosta ja metsien vuosittaisesta kokonaiskasvusta. Suomen puustoisia soita on ojitettu lähes sata vuotta. Ojitusta on kokeiltu ja tutkittu jo pitkään ennen sitä.
