Ravihevosten yhteisomistamisen suosio kasvaa koko ajan. Uudenlaiset osuudet tarjoavat entistä monipuolisempia mahdollisuuksia. Oli kimppa iso tai pieni, yksi asia yhdistää kaikkia, hevonen.
Perinteiset ravikimpat ovat monesti lähteneet liikkeelle kaveriporukoista tai tuttavapiiristä. Hevonen on ostettu ja valittu yhdessä. Nykyään isoilla hevoskasvattajilla sekä ravivalmentajilla on tarjolla valmiita kimppoja. Ne sopivat myös sellaisille, joilla ei ole aiempaa hevoskokemusta.
Saatavilla on ollut myös suuria, tuhannen omistajan kimppaomistuksia. Neljä vuotta sitten alkoi jo toinen Raviliiga yhdessä raviratojen ja jääkiekon Liiga-joukkueiden kanssa. Ensimmäisen Raviliigan kimppahevosten omistajista lähes puolet tulivat ravihevosten pariin uusina.
Liigassa jokainen ravivalmentaja on ostanut edustamaansa jääkiekkojoukkuetta varten oman varsan hevoshuutokaupasta. Osuudet hevosista on myyty niin lätkä- kuin ravifaneille. Nelivuotiskaudelle oli myynnissä tuhat sadan euron osuutta jokaisen liigajoukkueen hevosesta. Viimeisin Raviliiga päättyy vuoden lopussa, jolloin joukkueiden hevoset myydään huutokaupassa joulukuussa. Sitten selviää, jatkavatko ravurit edelleen kimppojen omistuksessa.
Yhteisomistus isossa kimpassa tarjoaa mahdollisuuden päästä mukaan hevosenomistamisen elämyksiin pienellä panoksella. Jos kimpassa on mukana muutamien kymmenten tai satojen eurojen kertapanostuksella, ei kulujen kanssa tule yllätyksiä.
Kimppahevosen omistajaksi ryhtyminen on myös mutkaton keino palata jo entuudestaan tutun lajin pariin. Kimpat sopivat myös niille, joille hevosen päivittäinen hoito on vierasta.
Vaikka suuren kimpan osakkaalla ei ole vaikutusvaltaa päätöksiin, hän pääsee tavallista lähemmäs hevosta, valmennusprosessia ja ravien maailmaa. Raveissa tunnelmaan tuo oman mausteensa, kun paikan päällä on iso joukko kimppahevosen kannattajia. Tutustuminen samanhenkisiin ihmisiin käy luontevasti, sillä valmiina on ainakin yksi yhteinen puheenaihe, oma hevonen. Ravien tuoksinassa tuskin kukaan miettii millaisen osuuden hevosesta omistaa. Kaikki jännittävät yhtä lailla, porukassa kimppahenki kasvaa ja jaettu ilo on moninkertainen. Jos taas tuuri on ollut huono, jälkipeliäkin voi käydä yhdessä.
Isot ravikimpat ovat saaneet aikaan uusia tuulia. Ne ovat osoittaneet, että hevosenomistaminen voi olla mahdollista ilman suuria sijoituksia ja mielekästä ilman isoja rahallisia odotuksia. Nykyään ammattivalmentajat ostavat hevosia kimppoja varten ja ravitalleilla sekä kasvattajilla on erilaisia kimppoja. Osuuksia myydään niin verkossa kuin alan lehdissä.
Tavallisesti kimppojen koko vaihtelee kymmenen hengen porukoista sadan hengen kimppoihin. Hinnoittelu vaihtelee kertapanoksesta kuukausimaksullisiin, ja sekä että maksettaviin. Osuuden voi ostaa varsasta tai aikuisesta hevosesta.
Oman hevosen valmennusta ja kuulumisia pääsee seuraamaan monin eri tavoin. Joissakin porukoissa hevosenomistajat pääsevät seuraamaan hevosen kuulumisia päivittäin netistä ja osakkaille järjestetään yhteistä tekemistä ja tallivierailuja.
Olipa kimppa iso tai pieni, kimpalle valitaan aina yhteyshenkilö. Kimpanvetäjä hoitaa yhteydenpidon valmentajaan ja raportoi omistajille hevosen kuulumisista. Valmentajalta samojen asioiden raportoiminen monelle eri ihmiselle veisi kohtuuttomasti työaikaa. Tiedottamiskanavina toimivat usein sähköpostilista, hevosen omat nettisivut ja Facebook- tai Whatsapp-ryhmä.
Osakkaiden aktiivisuudesta on kiinni kuinka paljon he toivovat yhteistä toimintaa. Mahdollisuuksia on monia, kuten tapaamiset raveissa, yhteiset kilpailumatkat, palkitsemistapahtumat, fanituotteet ja vaikka toto-kimppapelit. Yhteydenpito sosiaalisessa mediassa, erilaiset videokoosteet ja arvonnat ovat kaikki mukavaa yhteistä toimintaa.
Jotta kaikki ei kaatuisi kimpanvetäjän harteille, kimpalle voi tarvittaessa myös nimetä oman tapahtumavastaavan ja tiedotukseen voi osallistua useampia henkilöitä, vaikka ”vierailevia tähtiä”. Näin on mahdollista saada esille erilaisia näkökulmia.
Suurinta antia kimppahevosen omistajalle on päästä seuraamaan ravurin kasvamista, kehittymistä ja valmentamista. Kun hevonen tulee tutuksi, sen viikoittaiset kuulumiset ovat odotettuja uutisia.
Kimppaomistamiseen ei kannata lähteä suurin taloudellisin odotuksin. Jos hevonen osoittautuu lahjakkaaksi ja valmentajan kanssa syntyy hyvä valmennussuhde, kimppa saattaa hyvällä tuurilla tuottaa myös voittoa. Toiset kimpat enemmän, toiset vähemmän.
Valmennuksella on suuri merkitys siihen, millaiset lähtökohdat hevonen saa kehittyäkseen ja menestyäkseen. Ammattivalmennuksessa harjoittelevat hevoset menestyvät usein paremmin kuin amatöörien valmentamat. Harjoitusten teho ja määrä on osattava muokata sopivaksi ravurin kuntoon nähden. Hevosen hyvinvointi ja terveys ovat etusijalla, jotta kilpaura on mahdollinen. Treenaaminen on pitkäjänteistä työtä, jota on tehtävä aikaa ja vaivaa säästämättä. Kun hevonen sitten pääsee kilpailemaan, on varmasti kokeneemmallakin raviharrastajalla perhosia vatsassa.
Pollenpaali Oy Loimaan Mellilässä tuottaa pelloillaan hevosheinää avaimet käteen -periaatteella, kylvöstä ja korjuusta asiakkaan rehuvarastolle saakka. Yrityksen luotseina toimivat Kuuselan veljekset kehittävät toimintaa kunnianhimoisesti asiakkaiden tarpeita kuunnellen.
Sampolan tilalla Lohjan Nummella järjestetään perusmaatalouden ohella Green Care -toimintaa erityisryhmille, tarjotaan urakointipalveluja, myydään klapeja sekä vuokrataan mökkejä ja juhlatilaa.
Ylä-Leskelän tilalla vietettiin uuden pihaton valmistujaisia vuoden 2023 marraskuussa. Täyttö alkoi vauhdikkaasti, ja kaikki lehmäpaikat olivat käytössä jo toukokuussa 2024. Hiekkaparret ja hyvät oltavat kirittivät päivämaidot pienen notkahduksen jälkeen uusiin lukemiin.
Kun metsäyhtiöt eivät kiinnostuneet pienen, Tarjannevedellä sijaitsevan saaren hakkuusta, päätti metsänomistaja Kati Korhonen teettää saarisavottansa hevosvoimin.
Peltorobotti, robottitraktori ja työdrooni. Näiden tarjoamiin mahdollisuuksiin pureudutaan Sokerijuurikkaan tutkimuskeskuksen (SjT) ja Työtehoseuran PeDro-hankkeessa. Katso SjT:n peltopäivänä kuvattu video täsmäruiskuttavan peltorobotin sekä täydennyslannoituksiin ja kylvöihin pystyvän droonin toiminnasta.
Vastaanpa heti otsikon kysymykseen: Luomusta ja suoramyynnistä ei ole ratkaisuksi maataloutemme kannattavuusongelmaan, mutta yksi osa ratkaisua ne voivat olla. Tämän lehden numeron teemajutut kertovat salolaisten Birkkalan ja Karviaisten tilojen innovatiivisista yrittäjistä. Birkkalan tila on napannut oman siivunsa elintarvikemarkkinoista. Luomuspeltin viljelyyn ja viljatuotteiden jatkojalostukseen keskittynyt tila suuntaa kotimaiden markkinoiden ohella myös vientiin. Karviaisten tilalla on puolestaan
Yrittäjän hyvinvointi ja jaksaminen on tärkeä tuotantotekijä maatilalla. Tämä on tunnistettu laajasti EU:ssa. Suomessa on monia maatalousyrittäjien hyvinvointia ja jaksamista edistäviä palveluja, jotka auttavat työkyvyn ylläpitämisessä.
Maatalousnäyttelyihin ja opintomatkoihin liittyvät kulut ovat maatalousyrittäjälle pääsääntöisesti verovähennyskelpoisia. Kulujen ilmoittamisessa pitää kuitenkin olla tarkka.
Lill-Bredsin marjatilan omistajanvaihdos ei tapahtunut tavanomaiseen tapaan perheen sisäisenä omistajanvaihdoksena. Gustav ja Jenny Hildén ostivat tilan ja jatkoivat viljelyä ja suoramyynnin kehittämistä.
Jalostuksen hyödyt kristallisoituvat eritoten rauduskoivulla, jonka taimi kasvaa noin 30 prosenttia luonnontainta nopeammin ja voi hyvissä olosuhteissa järeytyä tukkikokoon jopa reilussa kolmessa vuosikymmenessä. Siten nuori metsänomistaja voi saada istuttamastaan metsästä tukkitilin jo ennen eläkepäiviään.
