Ravihevosten yhteisomistamisen suosio kasvaa koko ajan. Uudenlaiset osuudet tarjoavat entistä monipuolisempia mahdollisuuksia. Oli kimppa iso tai pieni, yksi asia yhdistää kaikkia, hevonen.
Perinteiset ravikimpat ovat monesti lähteneet liikkeelle kaveriporukoista tai tuttavapiiristä. Hevonen on ostettu ja valittu yhdessä. Nykyään isoilla hevoskasvattajilla sekä ravivalmentajilla on tarjolla valmiita kimppoja. Ne sopivat myös sellaisille, joilla ei ole aiempaa hevoskokemusta.
Saatavilla on ollut myös suuria, tuhannen omistajan kimppaomistuksia. Neljä vuotta sitten alkoi jo toinen Raviliiga yhdessä raviratojen ja jääkiekon Liiga-joukkueiden kanssa. Ensimmäisen Raviliigan kimppahevosten omistajista lähes puolet tulivat ravihevosten pariin uusina.
Liigassa jokainen ravivalmentaja on ostanut edustamaansa jääkiekkojoukkuetta varten oman varsan hevoshuutokaupasta. Osuudet hevosista on myyty niin lätkä- kuin ravifaneille. Nelivuotiskaudelle oli myynnissä tuhat sadan euron osuutta jokaisen liigajoukkueen hevosesta. Viimeisin Raviliiga päättyy vuoden lopussa, jolloin joukkueiden hevoset myydään huutokaupassa joulukuussa. Sitten selviää, jatkavatko ravurit edelleen kimppojen omistuksessa.
Yhteisomistus isossa kimpassa tarjoaa mahdollisuuden päästä mukaan hevosenomistamisen elämyksiin pienellä panoksella. Jos kimpassa on mukana muutamien kymmenten tai satojen eurojen kertapanostuksella, ei kulujen kanssa tule yllätyksiä.
Kimppahevosen omistajaksi ryhtyminen on myös mutkaton keino palata jo entuudestaan tutun lajin pariin. Kimpat sopivat myös niille, joille hevosen päivittäinen hoito on vierasta.
Vaikka suuren kimpan osakkaalla ei ole vaikutusvaltaa päätöksiin, hän pääsee tavallista lähemmäs hevosta, valmennusprosessia ja ravien maailmaa. Raveissa tunnelmaan tuo oman mausteensa, kun paikan päällä on iso joukko kimppahevosen kannattajia. Tutustuminen samanhenkisiin ihmisiin käy luontevasti, sillä valmiina on ainakin yksi yhteinen puheenaihe, oma hevonen. Ravien tuoksinassa tuskin kukaan miettii millaisen osuuden hevosesta omistaa. Kaikki jännittävät yhtä lailla, porukassa kimppahenki kasvaa ja jaettu ilo on moninkertainen. Jos taas tuuri on ollut huono, jälkipeliäkin voi käydä yhdessä.
Isot ravikimpat ovat saaneet aikaan uusia tuulia. Ne ovat osoittaneet, että hevosenomistaminen voi olla mahdollista ilman suuria sijoituksia ja mielekästä ilman isoja rahallisia odotuksia. Nykyään ammattivalmentajat ostavat hevosia kimppoja varten ja ravitalleilla sekä kasvattajilla on erilaisia kimppoja. Osuuksia myydään niin verkossa kuin alan lehdissä.
Tavallisesti kimppojen koko vaihtelee kymmenen hengen porukoista sadan hengen kimppoihin. Hinnoittelu vaihtelee kertapanoksesta kuukausimaksullisiin, ja sekä että maksettaviin. Osuuden voi ostaa varsasta tai aikuisesta hevosesta.
Oman hevosen valmennusta ja kuulumisia pääsee seuraamaan monin eri tavoin. Joissakin porukoissa hevosenomistajat pääsevät seuraamaan hevosen kuulumisia päivittäin netistä ja osakkaille järjestetään yhteistä tekemistä ja tallivierailuja.
Olipa kimppa iso tai pieni, kimpalle valitaan aina yhteyshenkilö. Kimpanvetäjä hoitaa yhteydenpidon valmentajaan ja raportoi omistajille hevosen kuulumisista. Valmentajalta samojen asioiden raportoiminen monelle eri ihmiselle veisi kohtuuttomasti työaikaa. Tiedottamiskanavina toimivat usein sähköpostilista, hevosen omat nettisivut ja Facebook- tai Whatsapp-ryhmä.
Osakkaiden aktiivisuudesta on kiinni kuinka paljon he toivovat yhteistä toimintaa. Mahdollisuuksia on monia, kuten tapaamiset raveissa, yhteiset kilpailumatkat, palkitsemistapahtumat, fanituotteet ja vaikka toto-kimppapelit. Yhteydenpito sosiaalisessa mediassa, erilaiset videokoosteet ja arvonnat ovat kaikki mukavaa yhteistä toimintaa.
Jotta kaikki ei kaatuisi kimpanvetäjän harteille, kimpalle voi tarvittaessa myös nimetä oman tapahtumavastaavan ja tiedotukseen voi osallistua useampia henkilöitä, vaikka ”vierailevia tähtiä”. Näin on mahdollista saada esille erilaisia näkökulmia.
Suurinta antia kimppahevosen omistajalle on päästä seuraamaan ravurin kasvamista, kehittymistä ja valmentamista. Kun hevonen tulee tutuksi, sen viikoittaiset kuulumiset ovat odotettuja uutisia.
Kimppaomistamiseen ei kannata lähteä suurin taloudellisin odotuksin. Jos hevonen osoittautuu lahjakkaaksi ja valmentajan kanssa syntyy hyvä valmennussuhde, kimppa saattaa hyvällä tuurilla tuottaa myös voittoa. Toiset kimpat enemmän, toiset vähemmän.
Valmennuksella on suuri merkitys siihen, millaiset lähtökohdat hevonen saa kehittyäkseen ja menestyäkseen. Ammattivalmennuksessa harjoittelevat hevoset menestyvät usein paremmin kuin amatöörien valmentamat. Harjoitusten teho ja määrä on osattava muokata sopivaksi ravurin kuntoon nähden. Hevosen hyvinvointi ja terveys ovat etusijalla, jotta kilpaura on mahdollinen. Treenaaminen on pitkäjänteistä työtä, jota on tehtävä aikaa ja vaivaa säästämättä. Kun hevonen sitten pääsee kilpailemaan, on varmasti kokeneemmallakin raviharrastajalla perhosia vatsassa.
Antti Teivaisen nimen tuntevat nekin, jotka eivät raviurheilua harrasta. Mutta alan harrastajat tietävät varsin hyvin, kuka on Suomessa eniten voittoja ajanut raviohjastaja. Teivainen on Pohjoismaiden toiseksi voitokkain kuski Jorma Kontion jälkeen.
Siuntiolainen Heli Lepo on saattanut yhteen keinoemoja ja orpovarsoja jo 20 vuoden ajan. Onnistuneet yhdistämiset saavat hevosnaisen sydämen edelleen sykähtämään.
Laumanvartijakoiria on monia rotuja, mutta niille on yhteistä voimakas tarve vartioida omaa laumaa ja suojella sitä petoja vastaan. Iisalmelaisella tilalla on jo kolmas koira kasvamassa tehtäväänsä.
Pellervo-lehti ja siitä myöhemmin eriytetty Maatilan Pellervo on toiminut keskeisenä julkaisuna ja tiedonlähteenä suomalaisen maatalouden ja osuustoiminnan kehityksessä. Lehden 125-vuotinen historia kietoutuu vahvasti yhteen maatalouden merkittävien vaiheiden kanssa.