Päiväniemen tilalla Vetelissä on ennestään hyviä kokemuksia alkiohuuhteluista. Nyt karjan perinnöllistä edistymistä nopeutetaan osallistumalla Parasta laatua alkioilla -hankkeeseen. Se pyrkii tekemään alkioista arkipäivää yhä useammalla tilalla.
Kaksi robotillista holsteinlehmiä lypsää Ville ja Juho Saarelan omistamalla Päiväniemi Oy:n tilalla Vetelissä. Vuonna 2010 siirryttiin vanhasta, vajaan kolmenkymmenen lehmän pihatosta uuteen pihattoon. Samalla tilan lehmäluku lähes nelinkertaistui.
Onnistuneessa laajennuksessa oli suuri merkitys hyvällä eläinaineksella, joka saatiin hankittua suurelta osin yhdestä hyvätasoisesta karjasta. Korkeatasoisen karjan 60 eläintä siirtyivät sujuvasti työllistämään toisen robotin.
Reilun 120 lypsävän ja nuorkarjan lisäksi tilalla on naudanlihan tuotantoa. Omat sonnivasikat saavat jäädä kasvamaan osana noin parisataapäistä sonnilaumaa.
Laajennuksen jälkeen tilalla on asetettu tavoitteiksi lypsettävyyden, jalkarakenteen ja tuotoksen jalostaminen, kertoo Ville Saarela.
– Erityisesti lypsettävyys oli alkuun keskiössä, ja määrätietoinen työ onkin tuottanut tulosta kiitettävän nopealypsyisten lehmien muodossa. Myös luonteeseen kiinnitetään huomiota, jotta aran tai hankalan luonteen takia ei tarvitsisi suotta poistaa eläintä karjasta.
Jalostusvalinnoissa tila tukeutuu Faban eläinaineksen asiantuntijan Jenna Lampisen ammattitaitoon. Jenna käy tilalla neljästi vuodessa tekemässä jalostussuunnitelman.
– Hän löytää onnistuneesti parituksiin juuri meidän tilamme tavoitteisiin sopivat sonnit, Saarela kiittää.
Jalostustyön nopeuttamiseksi tilalla lähdettiin ensimmäistä kertaa alkiohuuhteluihin pari vuotta sitten. Vaikka alkiohuuhtelun valmistelut ja itse huuhtelut sujuivat periaatteessa suunnitellusti, ei kummastakaan huuhdellusta lehmästä saatu siirtokelpoisia alkioita.
Alkiohuuhtelussa tulos voi vaihdella ääripäästä toiseen, ollen mitä tahansa nollan ja useiden kymmenien alkioiden välillä, eikä tuloksesta koskaan ole etukäteen takeita. Harvemmin tapahtuu sitä, että kahdesta huuhtelusta kumpikin vetää vesiperän.
Tästä vastoinkäymisestä ei kuitenkaan tilalla lannistuttu, vaan seuraavaksi huuhdeltiin kaksi hiehoa hienoin tuloksin. Toinen hieho sai VikingGeneticsin sopimushuuhtelun, ja toinen oli omakustanteinen huuhtelu. Alkioita saatiin 13 kappaletta omasta ja 10 kappaletta sopimushuuhtelusta. Niistä on nyt kuusi tiineyttä, osa on vielä pakasteena odottamassa siirtoa, ja osa on myyty.
Alkiohuuhtelun tulot ja menot jakautuivat seuraavasti: kahden hiehon huuhtelu ilman eläinlääkäri- ja siemennyskustannuksia 1 762 €, huuhtelukorvaus Viking Geneticsiltä 1 000 € ja tilitys alkioiden myynnistä 1 287 €, hinnat ilman arvonlisäveroa.
– Alkiohuuhtelun valmistelu oli ensimmäisellä kerralla hieman stressaavaa. Vaikka alkionsiirtoeläinlääkäriltä saatiinkin kattava ohjeistus, oli kaikessa hieman tuntemattoman jännitystä. Kun sitten oli toisen kierroksen aika, kaikki oli jo helpompaa, kun prosessin kulku oli ennestään tuttu, kertovat Ville ja Juho Saarela.
Tila on lähdössä mukaan Parasta laatua alkioilla -hankkeen toimintaan. Hankkeen ensisijaisena tavoitteena on parantaa maitotilojen taloudellista tulosta nopeuttamalla karjojen geneettistä edistymistä alkionsiirron avulla. Keskeistä toiminnassa on tiedon lisääminen ja tuottaminen, jota toteutetaan esimerkiksi pienryhmätoiminnalla ja alkiohuuhtelun demonstraatioilla.
Tarkoituksena on tehostaa erityisesti tuorealkioiden käyttöä alkionsiirroissa. Jotta alkioista saataisiin mahdollisimman paljon vasikoita, järjestetään erilaisia koulutuksia, joissa paneudutaan hyviin käytänteisiin tilatasolla. Hankkeella on aktiiviset somekanavat Facebookissa ja Instagramissa, joissa julkaistaan vinkkejä ja teemajulkaisuja. Tavoitteena on, että tiedon lisääntyessä yhä useampi voisi ottaa alkiot käyttöönsä jalostuksen vauhdittajaksi omalla tilallaan.
Parasta laatua alkioilla -hanke on kaksivuotinen (1.3.2022–29.2.2024) alueellinen hanke, jota rahoittavat Pohjanmaan sekä Etelä- ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukset Manner-Suomen maaseudun kehittämisrahastosta. Toteuttajina ovat Satafood Kehittämisyhdistys ry ja Faba osk.
Kun lähes kaikki syksyn konenäyttelyt on peruttu, tietoa etsitään nyt messuhallien sijaan netistä, lehdistä, pienemmistä kutsutapahtumista ja muilta käyttäjiltä. Konetta hankkivalle näyttelyiden peruuntuminen voi avata myös harvinaisia ostomahdollisuuksia.
Juukalaisella Ritoniemen tilalla kasvatetaan lihanautoja vuosikymmenten kokemuksella. Helsingissä syntynyt Olli Pirinen tuli isovanhempiensa viljelemälle vanhalle kantatilalle vuonna 1979 ja pohjoiskarjala-taustainen Mirjami Pirinen siitä parin vuoden kuluttua.
Tuotantorakennuksiin voi ottaa lämpöä maaperän lisäksi vedestä. Merivesi on lämmittänyt kasvihuoneita ahvenanmaalaisella Lundellin puutarhalla kymmenen vuotta.
Jaskaran tilalla työelämä sovitetaan perhe-elämään. Kun pirtissä touhuaa neljä alle 10-vuotiasta lasta, pitää kehitystahtia maatilan puolella hieman hidastaa.