Viljanviljelyn heikko kannattavuus on saanut yhä useamman maatilan kokeilemaan erikoiskasveja, kuten kuminaa, öljyhamppua ja korianteria. Esimerkiksi öljyhamppuala oli tänä vuonna yli neljänneksen viime vuotta suurempi. Tuomas Levomäen tilalla Loimaalla tehtiin kesällä kuminan ja öljyhampun viljelykokeita.
Kesäkuussa erikoiskasveja viljelyttävä ja jalostava Trans Farm Oy järjesti yhteistyökumppaneineen peltopäivän, jossa tutustuttiin Tuomas Levomäen tilalla Loimaalla öljyhampun kylvö- ja lannoituskokeisiin sekä kuminan koeruutuihin.
– Panostamme aiempaa enemmän kuminan ja öljyhampun koetoimintaan. Siitä saadut tulokset jalostuvat käytännönläheisiksi viljelyohjeiksi, jotka auttavat viljelijöitä tuottamaan laadukkaita ja runsaita satoja, sanoo Trans Farmin toimitusjohtaja Jyrki Leppälä.
Tuomas Levomäellä on pitkä historia Loimaan koulutilan isännyydestä. Sen vuoksi erilaiset pienimuotoiset viljelykokeet sekä uusien viljelymenetelmien testaaminen ovat hänelle tuttuja. Suorakylvö on ollut tilan kylvötekniikkana liki 25 vuotta.
Viime syksystä lähtien Levomäki on toiminut myös Trans Farmin viljelypäällikkönä, mikä on tuonut hänen tilansa viljelykiertoon myös öljyhampun.
– Kaikenlaiset kokeilut koen erittäin motivoiviksi, sillä niiden kautta löytää omille pelloilleen parhaiten sopivan viljelymallin ja ammattitaito kehittyy, hän perustelee.
Öljyhampun peltomittakaavan kylvömäärä- ja lannoitusruutuihin kylvettiin vähimmillään hampunsiementä 10 kiloa, enimmillään 40 kiloa hehtaarille. Tavallisimmin siementä laitetaan hehtaarille 25 kiloa. Typpikokeessa oli nollaruudun lisäksi vaihteluväli 20–100 kg/ha.
Kasvustot poikkesivat kesäkuun lopussa selvästi toisistaan. Kymmenen kilon siemenkylvömäärällä kasvusto näytti jäävän melko harvaksi, isoimmilla siemenmäärillä taimet taas kilpailivat liikaa keskenään.
– Kaikkien ruutujen riesana olivat tänä vuonna rikkakasvit, erityisesti vesiheinää esiintyi poikkeuksellisen paljon, Levomäki pohtii.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä vain 4,90 euroa..
Oletko jo tilaaja?
Keinotekoisia raaka-aineita korvaavalle kuituhampulle haetaan nyt markkinoita. Kuituhamppua kolme vuotta viljellyt Jyrki Siira on todennut sen erinomaiseksi maanparannuskasviksi. – Koska viljelykiertoon tarvitaan syväjuurisia kasveja, mieluummin valitsen sellaisen kasvin, josta maksetaan kuin sellaisen, joka murskataan peltoon.
Viljojen lajikeseokset eivät ole vielä yleistyneet Suomessa, vaikka niinkin lähellä kuin Tanskassa suuri osa syysvehnän viljelyalasta kylvetään seoksilla. Seosviljely saattaa parantaa tautikestävyyttä tai syysviljojen talvehtimista. Junttilan Tila kokeilee viljalajikeseosten viljelyä omalla koekentällään.
Tansania on yksi Afrikan vakaimmista valtioista ja samalla yksi maanosan nousevista maatalouden kasvumaista. Maatalous on talouden kivijalka ja myös suurin yksittäinen työllistäjä. Epävarmuustekijöitäkin on.
Neuvonnallisissa torjuntakokeissa saatiin uutta tietoa eri rikkakasvien torjunta-aineiden tehokkuudesta rikkakananhirssiä ja viherpantaheinää vastaan.
Baltic Sea Action Group (BSAG) kehitti tiloille työkalun helpottamaan uudistavaan viljelyyn siirtymistä. Uudistaja on työskentelypohja, joka auttaa asettamaan omalle viljelylle tavoitteita ja seuraamaan kehitystä.
Maatilan tietoturvariskit eivät liity vain tekniikkaan vaan usein myös sitä käyttävään ihmiseen. Kiire, huolimattomuus tai yhteiset tunnukset voivat avata oven kyberrikollisille. Onneksi riskejä voi höylätä yksinkertaisillakin toimilla merkittävästi pienemmiksi.
Monien asiantuntijoiden ja viljelijöiden itsensäkin mukaan työturvallisuuskulttuuri vaikuttaa maatalouden työturvallisuusriskeihin. Siksi on syytä kysyä, mitä se on ja miten sitä voi parantaa omalla tilalla?
Luomuliitto kaipaa luomuketjuun innovatiivisia elintarvikkeiden jalostajia. Viennillä saataisiin kohennettua myös kotimaan hintatasoa.
Ulkoriveissä kasvanut syysvehnä tuotti kaistasekaviljelyä tutkineessa kokeessa yli kaksinkertaisen sadon keskiriveihin verrattuna. Tutkijat kehittivät puimuriin omat kaistasukset parantamaan kaistojen puintia, ja tutkimusta viljelytavan hyödyistä tarvitaan lisää.
Lakiosa ei periaatteessa kuulu maatilan sukupolvenvaihdokseen, mutta käytännön elämässä on viisasta huomioida se tilakaupan yhteydessä. Lakiosan tarkoituksena on, että kaikki lapset saavat vanhemmiltaan perintönä jotakin – vähintään lakiosan. Vanhemmat eivät voi siten jättää ketään lapsistaan niin sanotusti perinnöttömäksi, vaan laki takaa kaikille osansa vanhempien perinnöstä.Maatilan ja maanviljelijöiden kohdalla lakiosalogiikka saattaa olla haasteellinen. Miten huomioida jokaisen
