Viljanviljelyn heikko kannattavuus on saanut yhä useamman maatilan kokeilemaan erikoiskasveja, kuten kuminaa, öljyhamppua ja korianteria. Esimerkiksi öljyhamppuala oli tänä vuonna yli neljänneksen viime vuotta suurempi. Tuomas Levomäen tilalla Loimaalla tehtiin kesällä kuminan ja öljyhampun viljelykokeita.
Kesäkuussa erikoiskasveja viljelyttävä ja jalostava Trans Farm Oy järjesti yhteistyökumppaneineen peltopäivän, jossa tutustuttiin Tuomas Levomäen tilalla Loimaalla öljyhampun kylvö- ja lannoituskokeisiin sekä kuminan koeruutuihin.
– Panostamme aiempaa enemmän kuminan ja öljyhampun koetoimintaan. Siitä saadut tulokset jalostuvat käytännönläheisiksi viljelyohjeiksi, jotka auttavat viljelijöitä tuottamaan laadukkaita ja runsaita satoja, sanoo Trans Farmin toimitusjohtaja Jyrki Leppälä.
Tuomas Levomäellä on pitkä historia Loimaan koulutilan isännyydestä. Sen vuoksi erilaiset pienimuotoiset viljelykokeet sekä uusien viljelymenetelmien testaaminen ovat hänelle tuttuja. Suorakylvö on ollut tilan kylvötekniikkana liki 25 vuotta.
Viime syksystä lähtien Levomäki on toiminut myös Trans Farmin viljelypäällikkönä, mikä on tuonut hänen tilansa viljelykiertoon myös öljyhampun.
– Kaikenlaiset kokeilut koen erittäin motivoiviksi, sillä niiden kautta löytää omille pelloilleen parhaiten sopivan viljelymallin ja ammattitaito kehittyy, hän perustelee.
Öljyhampun peltomittakaavan kylvömäärä- ja lannoitusruutuihin kylvettiin vähimmillään hampunsiementä 10 kiloa, enimmillään 40 kiloa hehtaarille. Tavallisimmin siementä laitetaan hehtaarille 25 kiloa. Typpikokeessa oli nollaruudun lisäksi vaihteluväli 20–100 kg/ha.
Kasvustot poikkesivat kesäkuun lopussa selvästi toisistaan. Kymmenen kilon siemenkylvömäärällä kasvusto näytti jäävän melko harvaksi, isoimmilla siemenmäärillä taimet taas kilpailivat liikaa keskenään.
– Kaikkien ruutujen riesana olivat tänä vuonna rikkakasvit, erityisesti vesiheinää esiintyi poikkeuksellisen paljon, Levomäki pohtii.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä vain 5,90 euroa.
Oletko jo tilaaja?
Keinotekoisia raaka-aineita korvaavalle kuituhampulle haetaan nyt markkinoita. Kuituhamppua kolme vuotta viljellyt Jyrki Siira on todennut sen erinomaiseksi maanparannuskasviksi. – Koska viljelykiertoon tarvitaan syväjuurisia kasveja, mieluummin valitsen sellaisen kasvin, josta maksetaan kuin sellaisen, joka murskataan peltoon.
Viljojen lajikeseokset eivät ole vielä yleistyneet Suomessa, vaikka niinkin lähellä kuin Tanskassa suuri osa syysvehnän viljelyalasta kylvetään seoksilla. Seosviljely saattaa parantaa tautikestävyyttä tai syysviljojen talvehtimista. Junttilan Tila kokeilee viljalajikeseosten viljelyä omalla koekentällään.
Tansania on yksi Afrikan vakaimmista valtioista ja samalla yksi maanosan nousevista maatalouden kasvumaista. Maatalous on talouden kivijalka ja myös suurin yksittäinen työllistäjä. Epävarmuustekijöitäkin on.
Neuvonnallisissa torjuntakokeissa saatiin uutta tietoa eri rikkakasvien torjunta-aineiden tehokkuudesta rikkakananhirssiä ja viherpantaheinää vastaan.
Täsmäviljelyllä pystyttäisiin parantamaan helposti kasvintuotannon kannattavuutta. Kysyimme professori Timo Oksaselta, miksei uutta teknologiaa haluta ottaa käyttöön?
Lajikejalostus on pitkäjänteistä tulevaisuustyötä, jossa on huomioitava muuttuvat kasvuolosuhteet. Nyt työn alla olevat lajikkeet kasvavat pelloillamme vasta vuosikymmenen kuluttua. Boreal tekee yhteistyötä alan eri tahojen kanssa viljelijöistä leipureihin ja kehittää lajikkeita, joissa on lopputuotteiden kannalta erityisiä ominaisuuksia.
Budjetointi on kaikenlaisten rakennushankkeiden helpoin osa. Pistetään vaan erilaisten tarvikkeiden hintoja Hankkijan (nimi muutettu) kuvastosta exceliin ja katsotaan, paljonko pitäisi jostain saada niihin rahaa. "Halpaa on, jos siitä rahalla selviää", on yksi isäni lempisanontoja, jonka muistan usein erilaisten vastoinkäymisten kohdatessa kuulleeni. Pääosin kaikista – joko itse aiheutetuista tai muutoin eteen tulevista – hankkeista ei kuitenkaan
Täsmäviljely sai alkunsa 1980-luvun lopussa, kun GPS-signaali tuli siviilikäyttöön. Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Liisa Pesonen on edistänyt täsmäviljelyä jo 35 vuotta.
Sadan pilottitilan koeasetelmasta liikkeelle lähtenyt Carbon Action on kahdeksan vuoden aikana jalkauttanut hiilensidonnan ja uudistavan viljelyn menetelmät osaksi suomalaista viljelykulttuuria. Koeasetelma oli viljelijälähtöinen: pelto jaettiin kahtia ja viljelijä toteutti valitsemaansa hiilensidontatoimenpidettä koepuolikkaalla viisi kasvukautta.
Ilmajokiset Janne ja Marianne Lehtinen ostivat runsaat kaksi vuotta sitten vanhan vehnämyllyn Ylöjärveltä, jotta saivat jatkaa oman satonsa jalostamista hiutaleiksi, suurimoiksi ja jauhoiksi. Rahtijauhatukselle on edelleen tarvetta Suomessa, mutta sitä tekevät myllyt ovat käyneet vähiin.
