Kun maatalousyrittäjä kuolee, läheiset joutuvat koville, sillä surun keskellä painaa huoli tilan töistä ja tulevaisuudesta. Kuolemaan varautuminen helpottaa arkea ja antaa tilaa suremiselle.
Kun elämä yllättäen katkeaa, jää rehunteko kesken, aidat laittamatta, eikä seuraavalle lypsylle olekaan menijää. Maatalousyrittäjän äkkikuolema tuo läheisille paitsi shokin ja surun, se voi lamauttaa tilan toiminnan. Vaikeinta on tiloilla, joilla leski ei ole ollut lainkaan mukana tilan töissä eikä tunne käytännön asioita. Arki tilalla saattaa tuntua kaoottiselta.
– Pahinta on se, että on toimintakyvytön, mutta silti pitäisi toimia, sanoo Maatalousyrittäjien eläkelaitos Melan Välitä viljelijästä -projektin projektityöntekijä Eija Tammela. Hän auttaa työssään tiloja, joita kuolema on kohdannut.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Maatilan Pellervon digissä yli 20 uutta artikkelia kuukaudessa ja 700 jutun arkisto. Nyt ensimmäinen kuukausi vain 1 € (Eläin-sisällöillä 1,90 €).
Oletko jo tilaaja?
Pellervo-lehti ja siitä myöhemmin eriytetty Maatilan Pellervo on toiminut keskeisenä julkaisuna ja tiedonlähteenä suomalaisen maatalouden ja osuustoiminnan kehityksessä. Lehden 125-vuotinen historia kietoutuu vahvasti yhteen maatalouden merkittävien vaiheiden kanssa.
Maatalousyrityksen pyörittäminen yksin edellyttää taitavaa töiden järjestelyä ja luotettavaa työapua. Omasta jaksamisesta huolehtiminen on erityisen tärkeää. 250 hehtaaria viljelevä Joni Heikkilä on pyrkinyt tietoisesti vähentämään työtaakkaansa.
Maaltamuuton siemen kylvettiin 1970-luvulla, kun ylituotantoa ryhdyttiin purkamaan urakalla ja öljykriisi nostatti polttonesteiden hintoja. Monesta tuvasta sammutettiin valot. 1990-luvulla lama-aika kuritti ja EU-aika lähestyi.
Maatalousteknologia otti pitkiä loikkia 2000-luvun alusta lähtien. Yleiskieleen putkahtivat internetin ohella sanat lypsyrobotti, geenimanipulointi, some, drone ja viimeisimpänä kehityksen hännänhuippuna tekoäly.
