Sokerijuurikkaan tutkimuskeskuksessa (SjT) testattiin loppukesästä työdroonin hyödyntämistä kasvinsuojeluruiskutuksessa. Kopterilla torjuttiin kesällä lehtilaikkutautia ja syksyllä nitistettiin rikkaruohopesäkkeitä.
Tällä hetkellä Suomen ja EU:n lainsäädännön mukaan droonilla tehtävä kasvinsuojelu on lentolevitystä, joka on vielä lähtökohtaisesti kielletty ilman erityisen painavia perusteita. Torjunta-aineiden levitys drooneilla tekee kuitenkin vähitellen tuloaan. Suomessakin valmistaudutaan ottamaan koppi uudesta teknologiasta.
Sokerijuurikkaan tutkimuskeskus Paimion Meltolassa on yksi harvoista tahoista, jotka saivat tänä vuonna kokeiluluvan torjunta-aineiden levitykseen ilmasta käsin. Lupia Tukes myönsi vain kourallisen tutkimukselliseen käyttöön.
– Sääntely on tarkkaa, sillä kokeilulupa pitää hakea erikseen jokaiselle torjunta-aineelle ja jokaiselle lohkolle, jolla sitä on tarkoitus käyttää. Eli ei voi saada yleislupaa kasvinsuojeluaineiden käyttöön, vaan jokaisesta yksittäisestä kokeesta pitää tehdä uusi ilmoitus ja lupahakemus. Tutkimuksen näkökulmasta hieman väljempi lupa mahdollistaisi monipuolisemmat kokeet, mutta näillä on nyt mentävä, kasvinsuojelututkija Katja Kauppi SjT:ltä kertoo.
Viime vuonna alkaneen Peltorobotiikkaa ja drooneja – uusia menetelmiä peltoviljelyyn (PeDro) -hankkeessa tutkitaan peltorobotin, droonin sekä puomisadetuskoneen mahdollisuuksia ja vaikutuksia sokerijuurikkaan viljelyssä. Työtehoseura puolestaan arvioi uuden teknologian työtehoa ja soveltuvuutta eri työlajeihin sekä talouspuolta.
Tutkimuskeskuksen oma työdrooni pörräsi Paimion Meltolan taivaalla ensimmäisiä kertoja kesällä 2025. Vuosi sitten lannoitteen levityksiä ja kylvöjä tehtiin kouluttajan kanssa. Tämän vuoden keväällä saatiin Traficomilta oma ohjastajan toimintalupa noin vuoden odottelun jälkeen.
– Olemme tehneet rypsin täydennyskylvöjä ja kylväneet sokerijuurikkaalle kumppanuuskasviksi muun muassa linssiä. Lisäksi olemme tehneet useita lannoitekokeita sekä rakeisilla että nestemäisillä lannoitteilla, kenttämestari Arvo Ekman ja tutkimusagrologi Jaakko Jussila kertovat.
Droonilla tehdyistä nestemäisistä typpilannoituksista on saatu onnistumisia.
– Kaikki uusi teknologia vaatii opettelua, esimerkiksi mitä asetuksia ja säätöjä pitää tehdä, jotta saadaan toivottu lopputulos, miehet toteavat.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä vain 5,90 euroa.
Oletko jo tilaaja?
Viime kesän säät suosivat kasvinviljelyä suurimmassa osassa Suomea. Sadot olivat määrältään ja laadultaan keskimääräistä parempia. Neljä viljelijää eri puolilta Suomea kertoo, miten kasvukausi omalla tilalla sujui.
Avomaankurkku on Vainion perhetilan lippulaivatuote. Suurin osa satojen tonnien sadosta lähtee tuoreena kuluttajille eri puolille Suomea, mutta tilalla valmistetaan myös suolakurkkuja perinteisin menetelmin. Veljesten suolakurkut -tuotemerkki on valloittanut paikkansa kauppojen hyllyillä.
Monet seikat puhuvat erikoiskasvien viljelyn lisäämisen puolesta: ne ovat usein taloudellisesti kannattavia, hajauttavat riskejä ja sopivat viljan esikasveiksi. Hyvät sadot edellyttävät kuitenkin viljelijältä uuden opettelua ja viljelykierron huolellista suunnittelua.
Pinaatti on ainoa viljelykasvimme, josta saadaan avomaalla kaksi satoa kesässä. Maatalousyhtymä Heikkilä Vampulassa on yksi harvoista sitä viljelevistä tiloista. Pinaatin viljely edellyttää säntillisyyttä. Sen lisäksi tilalla viljellään tuorehernettä ja viljoja.
Kasvinsuojelu on kokonaisuus, joka rakentuu laji- ja lajikevalinnoista, viljelykierrosta, viljelytoimenpiteistä ja ruiskutuksista. Viljelykierron suunnittelussa on huomioitava myös kasvinsuojelukierto: eri kasveilla yleiset kasvintuhoojat sekä resistenssin ehkäisy.
Maatilayrityksissä tapahtuu vuosittain tapaturmia ja jopa kuolemaan johtavia onnettomuuksia. Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen Riskimittari on uusi työkalu, jonka avulla yrittäjä voi tunnistaa riskejä ja tehdä riskien seurantaa.
Kun aloitin maa- ja metsätalouden opinnot 1960-luvun lopulla, maatilojen keskimääräinen peltopinta-ala oli kahdeksan hehtaaria. Lypsylehmiäkin oli suurin piirtein kahdeksan taloutta kohden. Tilojen toimintaa tuettiin valtiollisilla tuloratkaisuilla, ja metsät toimivat tuotannon investointipankkina. Yliopiston opetusohjelmaan tuli vahvasti mukaan koneiden tekniikka ja käyttö, koska se kehityssuunta nähtiin välttämättömänä. Hitaasta muutoksesta huolimatta Suomi ajautui 1960-luvulla ylituotanto-ongelmiin. Syntyi voi- ja…
Metsäojituksella on yli kolminkertaistettu suopuustojen kasvu. Nyt suometsät käsittävät noin neljänneksen Suomen puuvarannosta ja metsien vuosittaisesta kokonaiskasvusta. Suomen puustoisia soita on ojitettu lähes sata vuotta. Ojitusta on kokeiltu ja tutkittu jo pitkään ennen sitä.
Muutos on riski, mutta niin on paikalleen jääminenkin. Kaikkea epävarmuutta ei voi yritystoiminnassa välttää. Olennaista on tunnistaa, mikä on hallittua riskinottoa ja mikä passiivisuudesta syntyvää riskiä.
Valkuaiskasvien viljelyn lisääminen niin ruuaksi kuin rehuksi vahvistaisi ruuantuotannon omavaraisuutta koko Euroopassa. Suomessa kokeillaan esimerkiksi härkäpapua ja kikhernettä.
