Sokerijuurikkaan tutkimuskeskuksessa (SjT) testattiin loppukesästä työdroonin hyödyntämistä kasvinsuojeluruiskutuksessa. Kopterilla torjuttiin kesällä lehtilaikkutautia ja syksyllä nitistettiin rikkaruohopesäkkeitä.
Tällä hetkellä Suomen ja EU:n lainsäädännön mukaan droonilla tehtävä kasvinsuojelu on lentolevitystä, joka on vielä lähtökohtaisesti kielletty ilman erityisen painavia perusteita. Torjunta-aineiden levitys drooneilla tekee kuitenkin vähitellen tuloaan. Suomessakin valmistaudutaan ottamaan koppi uudesta teknologiasta.
Sokerijuurikkaan tutkimuskeskus Paimion Meltolassa on yksi harvoista tahoista, jotka saivat tänä vuonna kokeiluluvan torjunta-aineiden levitykseen ilmasta käsin. Lupia Tukes myönsi vain kourallisen tutkimukselliseen käyttöön.
– Sääntely on tarkkaa, sillä kokeilulupa pitää hakea erikseen jokaiselle torjunta-aineelle ja jokaiselle lohkolle, jolla sitä on tarkoitus käyttää. Eli ei voi saada yleislupaa kasvinsuojeluaineiden käyttöön, vaan jokaisesta yksittäisestä kokeesta pitää tehdä uusi ilmoitus ja lupahakemus. Tutkimuksen näkökulmasta hieman väljempi lupa mahdollistaisi monipuolisemmat kokeet, mutta näillä on nyt mentävä, kasvinsuojelututkija Katja Kauppi SjT:ltä kertoo.
Viime vuonna alkaneen Peltorobotiikkaa ja drooneja – uusia menetelmiä peltoviljelyyn (PeDro) -hankkeessa tutkitaan peltorobotin, droonin sekä puomisadetuskoneen mahdollisuuksia ja vaikutuksia sokerijuurikkaan viljelyssä. Työtehoseura puolestaan arvioi uuden teknologian työtehoa ja soveltuvuutta eri työlajeihin sekä talouspuolta.
Tutkimuskeskuksen oma työdrooni pörräsi Paimion Meltolan taivaalla ensimmäisiä kertoja kesällä 2025. Vuosi sitten lannoitteen levityksiä ja kylvöjä tehtiin kouluttajan kanssa. Tämän vuoden keväällä saatiin Traficomilta oma ohjastajan toimintalupa noin vuoden odottelun jälkeen.
– Olemme tehneet rypsin täydennyskylvöjä ja kylväneet sokerijuurikkaalle kumppanuuskasviksi muun muassa linssiä. Lisäksi olemme tehneet useita lannoitekokeita sekä rakeisilla että nestemäisillä lannoitteilla, kenttämestari Arvo Ekman ja tutkimusagrologi Jaakko Jussila kertovat.
Droonilla tehdyistä nestemäisistä typpilannoituksista on saatu onnistumisia.
– Kaikki uusi teknologia vaatii opettelua, esimerkiksi mitä asetuksia ja säätöjä pitää tehdä, jotta saadaan toivottu lopputulos, miehet toteavat.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä vain 5,90 euroa.
Oletko jo tilaaja?
Viime kesän säät suosivat kasvinviljelyä suurimmassa osassa Suomea. Sadot olivat määrältään ja laadultaan keskimääräistä parempia. Neljä viljelijää eri puolilta Suomea kertoo, miten kasvukausi omalla tilalla sujui.
Avomaankurkku on Vainion perhetilan lippulaivatuote. Suurin osa satojen tonnien sadosta lähtee tuoreena kuluttajille eri puolille Suomea, mutta tilalla valmistetaan myös suolakurkkuja perinteisin menetelmin. Veljesten suolakurkut -tuotemerkki on valloittanut paikkansa kauppojen hyllyillä.
Monet seikat puhuvat erikoiskasvien viljelyn lisäämisen puolesta: ne ovat usein taloudellisesti kannattavia, hajauttavat riskejä ja sopivat viljan esikasveiksi. Hyvät sadot edellyttävät kuitenkin viljelijältä uuden opettelua ja viljelykierron huolellista suunnittelua.
Pinaatti on ainoa viljelykasvimme, josta saadaan avomaalla kaksi satoa kesässä. Maatalousyhtymä Heikkilä Vampulassa on yksi harvoista sitä viljelevistä tiloista. Pinaatin viljely edellyttää säntillisyyttä. Sen lisäksi tilalla viljellään tuorehernettä ja viljoja.
Tänä vuonna tulee kuluneeksi 20 vuotta siitä, kun yhdessä vilja-alan Grand Old Man Seppo Koivulan kanssa järjestimme viljamarkkinakoulutuksen 15 viljelijälle ja alan vaikuttajalle. Sepon kontakteilla pääsimme Chicagon viljapörssin sisimpään opiskelemaan markkinoiden toimintaa, riskienhallintaa ja kaupanteon pelisääntöjä. Amerikan oppeja täydennettiin vielä tutustumalla Britannian viljamarkkinoihin ja kansainvälisen viljakaupan organisaatioihin sekä Saksan tuottajaosuuskuntien toimintaan. Tuo koulutusharjoitus osui aikaan,…
Kasvinsuojeluruiskutus drooneilla on vielä tällä hetkellä Suomen ja EU:n lainsäädännön mukaan lentolevitystä, joka on kiellettyä ilman erityisen painavia perusteita. EU on kuitenkin jo lieventänyt kieltoa droonien osalta, ja parhaillaan laaditaan ohjeistusta riskien arviointiin.
Haikeudella kuuntelee juttuja, kuinka 1970-luvulla inflaatio oli niin korkealla tasolla, että velat nollaantuivat muutamassa vuodessa. Mitä enemmän otti lainaa, sitä kannattavampaa se oli, koska kohta ne olivat haihtuneet olemattomiin. Joskin se näissä jutuissa unohtuu, että velan korko oli tuolloin hirmuisen korkea ja lainaa oli vaikea saada. Vielä 1980-luvulla pankkilainan korko saattoi olla 17 % ja…
Hattulalainen maanviljelijä rakensi koneen kokeillakseen luomusuorakylvön ja nurmiviljelyn yhdistämistä. Vaikka ensimmäinen kokeilu törmäsi luontoäidin realiteetteihin, niin mielessä on uusi versio.
Kangasalla Liskon tilaa pitävä Sauli Brander on pitkän linjan metsäammattilainen. Kasvupaikan tunteminen, nopea uudistaminen, oikein ajoitetut toimenpiteet ja luontoarvojen kunnioittaminen ohjaavat hänen omien metsiensä kestävää hoitoa.
Sertifioitu siemen maksaa itsensä takaisin jo pienellä sadonlisällä, mutta myös tilan oma siemen voi olla kilpailukykyinen vaihtoehto huolellisesti kunnostettuna. Esimerkkilaskelma alla vertailee, kumpi kannattaa. Kylvösiemenen pitää aina olla puhdasta, tervettä ja hyvin itävää.
