Valkuaiskasvien viljelyn lisääminen niin ruuaksi kuin rehuksi vahvistaisi ruuantuotannon omavaraisuutta koko Euroopassa. Suomessa kokeillaan esimerkiksi härkäpapua ja kikhernettä.
Valkuaiskasvituotannon omavaraisuutta halutaan vahvistaa Euroopassa, sillä ilmastonmuutos ja geopoliittinen epävakaus uhkaavat maanosan ruokaturvaa. Esimerkiksi EU-maissa käytettävästä valkuaisrehusta noin 16 prosenttia on soijaa, joka tuodaan lähes täysin EU:n ulkopuolelta.
Kehityspäällikkö Anu Ellä Osuuskunta Länsi-Maidolta osallistui vuosina 2024–25 EU:n työryhmään, joka tarkasteli valkuaiskasvien mahdollisuuksia ja haasteita Euroopassa. Luupin alla olivat sekä kasvituotannon että rehuntuotannon valkuaiskasvit.
– Skandinaviaan soveltuvia valkuaispitoisia kasveja ovat herneet, härkäpapu, linssi, öljykasvit, apilat sekä virnat ja sinimailanen. Eteläisen Euroopan asiantuntijoiden oli vaikea ymmärtää, että pohjoisen oloissa ei pysty viljelemään kaikkia kasveja, Ellä kertoo.
Valkuaiskasvien lisäämistä pohdittiin keväällä Loimaalla seminaarissa, jonka järjesti Huoltovarmuutta ja muutoskestävyyttä -hanke.
Etelä-Euroopassa kasteluveden loppuminen uhkaa jo nyt valkuaiskasvien tuotantoa, koska niitä voi kasvattaa siellä ilman sadetusta vain talvikaudella. Työryhmä arvioi, että rehuntuotannon vyöhyke saattaa tulevaisuudessa siirtyä pohjoisemmaksi parempien vesivarojen takia.
– Etelässä tarvitaan investointeja vesienhallintaan, esimerkiksi vähemmän vettä käyttäviin kasteluputkiin. Täällä pohjoisessa pitäisi hyödyntää etelän kokemuksia ääriolosuhteista ja pohtia, mitä niistä voi oppia. Maamme etelärannikolla, esimerkiksi Varsinais-Suomessa, voitaisiin jo alkaa edistää valkuaiskasvien viljelyä – varsinkin nyt, kun viljantuotannon kannattavuus haastaa, Ellä korostaa.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä vain 5,90 euroa.
Oletko jo tilaaja?
Viime kesän säät suosivat kasvinviljelyä suurimmassa osassa Suomea. Sadot olivat määrältään ja laadultaan keskimääräistä parempia. Neljä viljelijää eri puolilta Suomea kertoo, miten kasvukausi omalla tilalla sujui.
Avomaankurkku on Vainion perhetilan lippulaivatuote. Suurin osa satojen tonnien sadosta lähtee tuoreena kuluttajille eri puolille Suomea, mutta tilalla valmistetaan myös suolakurkkuja perinteisin menetelmin. Veljesten suolakurkut -tuotemerkki on valloittanut paikkansa kauppojen hyllyillä.
Monet seikat puhuvat erikoiskasvien viljelyn lisäämisen puolesta: ne ovat usein taloudellisesti kannattavia, hajauttavat riskejä ja sopivat viljan esikasveiksi. Hyvät sadot edellyttävät kuitenkin viljelijältä uuden opettelua ja viljelykierron huolellista suunnittelua.
Viljojen lajikeseokset eivät ole vielä yleistyneet Suomessa, vaikka niinkin lähellä kuin Tanskassa suuri osa syysvehnän viljelyalasta kylvetään seoksilla. Seosviljely saattaa parantaa tautikestävyyttä tai syysviljojen talvehtimista. Junttilan Tila kokeilee viljalajikeseosten viljelyä omalla koekentällään.
Kantar Agrin tutkimuksen mukaan maatalouden rakennemuutos jatkuu, ja jatkavat tilat kehittävät toimintaansa aktiivisesti osaamisen, yhteistyön ja teknologian avulla. Menestys ei niinkään riipu tilan koosta vaan maatalousyrittäjän kyvystä sopeuttaa toimintamalli muuttuvaan ympäristöön.
Sokerijuurikkaan tutkimuskeskuksessa (SjT) testattiin loppukesästä työdroonin hyödyntämistä kasvinsuojeluruiskutuksessa. Kopterilla torjuttiin kesällä lehtilaikkutautia ja syksyllä nitistettiin rikkaruohopesäkkeitä.
Tänä vuonna tulee kuluneeksi 20 vuotta siitä, kun yhdessä vilja-alan Grand Old Man Seppo Koivulan kanssa järjestimme viljamarkkinakoulutuksen 15 viljelijälle ja alan vaikuttajalle. Sepon kontakteilla pääsimme Chicagon viljapörssin sisimpään opiskelemaan markkinoiden toimintaa, riskienhallintaa ja kaupanteon pelisääntöjä. Amerikan oppeja täydennettiin vielä tutustumalla Britannian viljamarkkinoihin ja kansainvälisen viljakaupan organisaatioihin sekä Saksan tuottajaosuuskuntien toimintaan. Tuo koulutusharjoitus osui aikaan,…
Kasvinsuojeluruiskutus drooneilla on vielä tällä hetkellä Suomen ja EU:n lainsäädännön mukaan lentolevitystä, joka on kiellettyä ilman erityisen painavia perusteita. EU on kuitenkin jo lieventänyt kieltoa droonien osalta, ja parhaillaan laaditaan ohjeistusta riskien arviointiin.
Haikeudella kuuntelee juttuja, kuinka 1970-luvulla inflaatio oli niin korkealla tasolla, että velat nollaantuivat muutamassa vuodessa. Mitä enemmän otti lainaa, sitä kannattavampaa se oli, koska kohta ne olivat haihtuneet olemattomiin. Joskin se näissä jutuissa unohtuu, että velan korko oli tuolloin hirmuisen korkea ja lainaa oli vaikea saada. Vielä 1980-luvulla pankkilainan korko saattoi olla 17 % ja…
Hattulalainen maanviljelijä rakensi koneen kokeillakseen luomusuorakylvön ja nurmiviljelyn yhdistämistä. Vaikka ensimmäinen kokeilu törmäsi luontoäidin realiteetteihin, niin mielessä on uusi versio.
