Opinnäytetyössä selvitettiin typpilannoituksen määrän ja levitysajankohdan vaikutusta rypsin siemenen öljypitoisuuteen. Tulosten perusteella vaikutus voi olla merkittävä.
Seinäjoen ammattikorkeakoululle toteutetun opinnäytetyön viljelykoe tehtiin vuonna 2024 osana Rypsin ja rapsin viljelyvarmuuden ja -määrän lisääminen -hanketta (VARPSI). Koe toteutettiin Lapualla, Kari Alasaaren peltolohkolla. Koeruutuja ympäröi talousviljelmä.
– Kokeessa oli kuusi koejäsentä sekä viisi kerrannetta. Koejäsenet peruslannoitettiin kylvön yhteydessä. Lisäksi kolmelle koejäsenistä annettiin lisälannoitus, opinnäytetyön tekijä, agrologi Marianne Nordman kertoo.
Yhtä koejäsentä ei lannoitettu ja sitä käytettiin vertailuun. Rypsi kylvettiin neljä kertaa kymmenen metrin kokoisille aloille. Puitavien ruutujen koko oli 13,5 neliömetriä.
– Kun koeala oli suurempi kuin puintiala, pystyin hyvin tekemään havaintoja ilman kasvuston tallautumista. Tein myös lisälannoituksen käsin ja oli tärkeää pystyä kävelemään koeruudun ympärillä.
Kasvustoa seurattiin sekä aistinvaraisesti että kuvaamalla. Sato puitiin yhdeksäs syyskuuta koeruutupuimurilla ja punnittiin. Sadosta analysoitiin öljypitoisuus, valkuaispitoisuus, vapaat rasvahapot, kosteus sekä rikkakasvit.
Nordmanin mukaan korkein öljysato saatiin tekemällä kertalannoitus kylvön yhteydessä 110 kilolla typpeä. Koko lannoitusmäärän antaminen kerralla kylvön yhteydessä johti hyvään siemenen öljypitoisuuteen, ja öljysato oli 908 kiloa hehtaarille.
Nordman arvioi, että tulokseen vaikutti vuoden 2024 suotuisa kasvukausi. Lannoituksen jälkeen saatiin sateita ja ravinteet kasvien käyttöön.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä vain 5,90 euroa.
Oletko jo tilaaja?
Viime kesän säät suosivat kasvinviljelyä suurimmassa osassa Suomea. Sadot olivat määrältään ja laadultaan keskimääräistä parempia. Neljä viljelijää eri puolilta Suomea kertoo, miten kasvukausi omalla tilalla sujui.
Avomaankurkku on Vainion perhetilan lippulaivatuote. Suurin osa satojen tonnien sadosta lähtee tuoreena kuluttajille eri puolille Suomea, mutta tilalla valmistetaan myös suolakurkkuja perinteisin menetelmin. Veljesten suolakurkut -tuotemerkki on valloittanut paikkansa kauppojen hyllyillä.
Keinotekoisia raaka-aineita korvaavalle kuituhampulle haetaan nyt markkinoita. Kuituhamppua kolme vuotta viljellyt Jyrki Siira on todennut sen erinomaiseksi maanparannuskasviksi. – Koska viljelykiertoon tarvitaan syväjuurisia kasveja, mieluummin valitsen sellaisen kasvin, josta maksetaan kuin sellaisen, joka murskataan peltoon.
Monet seikat puhuvat erikoiskasvien viljelyn lisäämisen puolesta: ne ovat usein taloudellisesti kannattavia, hajauttavat riskejä ja sopivat viljan esikasveiksi. Hyvät sadot edellyttävät kuitenkin viljelijältä uuden opettelua ja viljelykierron huolellista suunnittelua.
Kevät ei tänä vuonna jäänyt odottelemaan, ja lumien nopea sulaminen vei traktorit pelloille tavallista aikaisemmin. Kevään keskeinen piirre on ollut monilla alueilla kuivuus. Ilmiö, joka ei ole enää harvinainen poikkeus, vaan yhä tutumpi osa viljelijän arkea. Sään ääri-ilmiöt yleistyvät, ja esimerkiksi kuivuusjaksot lisääntyvät. Tulevaa on silti vaikea ennustaa, oli kyse sitten säästä tai maailmanpoliittisista heilahteluista.
Mitä maatilalla tapahtuu silloin, kun vaikeista asioista vaietaan? Puhe voi joko rakentaa tai rikkoa yhteistä maatilayritystä. Muiden vuorovaikutustapoja voi pyrkiä ymmärtämään ja omiinsa voi vaikuttaa.
Työssäkäyvien pitäisi kuulemma ottaa enemmän vastuuta vanhustenhoidosta. Kyselin polttopuita tekevältä vanhalta isännältä, että mitäs jos joutuisikin vanhainkodin sijaan meidän armoillemme. Luotto on vahva: Ei ikinä! Porkkana kun on ehkä monimutkaisin organismi, jota kykenen hoivaamaan. No onhan meillä yksi poikalapsi, mutta se varttui täysi-ikäiseksi ilman sen kummempia paapomisia, minun osaltani. Isänsä kyllä osasi sujuvasti kaiken muun
Konemies Panu Jaakonaho on mukana monessa. Puolet liikevaihdosta tulee viljelystä, puolet muualta.
Tekoäly tarjoaa uusia välineitä metsänhoidon työkalupakkiin. Laajan metsädatan hyödyntäminen tekoälyä käyttäen on askel kohti täsmämetsätaloutta.
Yhtymä on yleinen tapa omistaa maa- tai metsätila. Yhtymämuoto keventää verotusta, sillä verotettava tulo jakautuu yhdelle tai useammalle henkilölle.
