Opinnäytetyössä selvitettiin typpilannoituksen määrän ja levitysajankohdan vaikutusta rypsin siemenen öljypitoisuuteen. Tulosten perusteella vaikutus voi olla merkittävä.
Seinäjoen ammattikorkeakoululle toteutetun opinnäytetyön viljelykoe tehtiin vuonna 2024 osana Rypsin ja rapsin viljelyvarmuuden ja -määrän lisääminen -hanketta (VARPSI). Koe toteutettiin Lapualla, Kari Alasaaren peltolohkolla. Koeruutuja ympäröi talousviljelmä.
– Kokeessa oli kuusi koejäsentä sekä viisi kerrannetta. Koejäsenet peruslannoitettiin kylvön yhteydessä. Lisäksi kolmelle koejäsenistä annettiin lisälannoitus, opinnäytetyön tekijä, agrologi Marianne Nordman kertoo.
Yhtä koejäsentä ei lannoitettu ja sitä käytettiin vertailuun. Rypsi kylvettiin neljä kertaa kymmenen metrin kokoisille aloille. Puitavien ruutujen koko oli 13,5 neliömetriä.
– Kun koeala oli suurempi kuin puintiala, pystyin hyvin tekemään havaintoja ilman kasvuston tallautumista. Tein myös lisälannoituksen käsin ja oli tärkeää pystyä kävelemään koeruudun ympärillä.
Kasvustoa seurattiin sekä aistinvaraisesti että kuvaamalla. Sato puitiin yhdeksäs syyskuuta koeruutupuimurilla ja punnittiin. Sadosta analysoitiin öljypitoisuus, valkuaispitoisuus, vapaat rasvahapot, kosteus sekä rikkakasvit.
Nordmanin mukaan korkein öljysato saatiin tekemällä kertalannoitus kylvön yhteydessä 110 kilolla typpeä. Koko lannoitusmäärän antaminen kerralla kylvön yhteydessä johti hyvään siemenen öljypitoisuuteen, ja öljysato oli 908 kiloa hehtaarille.
Nordman arvioi, että tulokseen vaikutti vuoden 2024 suotuisa kasvukausi. Lannoituksen jälkeen saatiin sateita ja ravinteet kasvien käyttöön.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä vain 5,90 euroa.
Oletko jo tilaaja?
Viime kesän säät suosivat kasvinviljelyä suurimmassa osassa Suomea. Sadot olivat määrältään ja laadultaan keskimääräistä parempia. Neljä viljelijää eri puolilta Suomea kertoo, miten kasvukausi omalla tilalla sujui.
Avomaankurkku on Vainion perhetilan lippulaivatuote. Suurin osa satojen tonnien sadosta lähtee tuoreena kuluttajille eri puolille Suomea, mutta tilalla valmistetaan myös suolakurkkuja perinteisin menetelmin. Veljesten suolakurkut -tuotemerkki on valloittanut paikkansa kauppojen hyllyillä.
Keinotekoisia raaka-aineita korvaavalle kuituhampulle haetaan nyt markkinoita. Kuituhamppua kolme vuotta viljellyt Jyrki Siira on todennut sen erinomaiseksi maanparannuskasviksi. – Koska viljelykiertoon tarvitaan syväjuurisia kasveja, mieluummin valitsen sellaisen kasvin, josta maksetaan kuin sellaisen, joka murskataan peltoon.
Monet seikat puhuvat erikoiskasvien viljelyn lisäämisen puolesta: ne ovat usein taloudellisesti kannattavia, hajauttavat riskejä ja sopivat viljan esikasveiksi. Hyvät sadot edellyttävät kuitenkin viljelijältä uuden opettelua ja viljelykierron huolellista suunnittelua.
Maa- ja metsätalousmaa on pääsääntöisesti kiinteistöverosta vapaata, mutta tuotantorakennukset eivät ole. Joillekin metsänomistajille on tullut tänä vuonna yllätyksenä kiinteistöveromaksu.
Viime vuosien voimakkaat säävaihtelut ovat korostaneet säähavaintojen merkitystä maatilojen arjessa. Tilan oma sääasema tarkentaa viljelytoimia. Paikallisia säähavaintoja voidaan seurata ajantasaisesti lähes mistä tahansa, ja tekniikka mahdollistaa jopa kastelun automatisoinnin.
Kesäkuun alussa osui silmiin Maaseudun Tulevaisuuden lehtiotsikko: "Puuta karttuu metsiin luultua vähemmän". Jahas, nyt ovat menossa tällaiset trendit. Luonnonvarakeskus on korjaamassa arviotaan tulevien vuosikymmenten metsien kasvusta. Tarkkaan ottaen kasvu on laskemassa nykyisillä hakkuumäärillä 103 miljoonasta alle 100 miljoonaan kuutioon. Hiipuva kasvu johtaisi samalla metsien hiilinielun pienenemiseen. Sinänsä asian käsittelyssä ei pitäisi olla mitään erikoista. Luken…
Kuivuus kurittaa kasvinviljelijää, mutta murehduttaa myös metsänomistajaa. Kivennäismaiden vesitalouteen ei juuri voi vaikuttaa. Sen sijaan ojitetuilla turvekankailla vedenpintaa on mahdollista nostaa ja siten turvata puuston kasvu muuttuvassa ilmastossa.
Tiukentuneet torajyvien raja-arvot ovat haaste etenkin hybridirukiille, joka on populaatiolajikkeita alttiimpi torajyvälle. Viljelijän keinoja torjua torajyvää ovat hyvä viljelykierto, terve, peitattu kylvösiemen ja huolelliset viljelytoimet.
Kaksi vuotta sitten Suomessa aloitti uusi rahasto, jonka ajatuksena oli tuoda markkinoille uusi väline lisämaakauppojen rahoittamiselle ja vuokrapeltojen tarjonnalle. Vaikka ajatus oli teoriassa hyvä, se ei toiminut käytännössä, ja nyt rahasto on ilmoittanut toimintansa lopettamisesta.Peltorahasto ajautui omaan mahdottomuuteensa, koska sille ei ole kysyntää. Tavanomaiset pankit kyllä rahoittavat järkevät lisämaakaupat, eikä järjettömiä kauppoja pidä kenenkään rahoittaa.…
