Opinnäytetyössä selvitettiin typpilannoituksen määrän ja levitysajankohdan vaikutusta rypsin siemenen öljypitoisuuteen. Tulosten perusteella vaikutus voi olla merkittävä.
Seinäjoen ammattikorkeakoululle toteutetun opinnäytetyön viljelykoe tehtiin vuonna 2024 osana Rypsin ja rapsin viljelyvarmuuden ja -määrän lisääminen -hanketta (VARPSI). Koe toteutettiin Lapualla, Kari Alasaaren peltolohkolla. Koeruutuja ympäröi talousviljelmä.
– Kokeessa oli kuusi koejäsentä sekä viisi kerrannetta. Koejäsenet peruslannoitettiin kylvön yhteydessä. Lisäksi kolmelle koejäsenistä annettiin lisälannoitus, opinnäytetyön tekijä, agrologi Marianne Nordman kertoo.
Yhtä koejäsentä ei lannoitettu ja sitä käytettiin vertailuun. Rypsi kylvettiin neljä kertaa kymmenen metrin kokoisille aloille. Puitavien ruutujen koko oli 13,5 neliömetriä.
– Kun koeala oli suurempi kuin puintiala, pystyin hyvin tekemään havaintoja ilman kasvuston tallautumista. Tein myös lisälannoituksen käsin ja oli tärkeää pystyä kävelemään koeruudun ympärillä.
Kasvustoa seurattiin sekä aistinvaraisesti että kuvaamalla. Sato puitiin yhdeksäs syyskuuta koeruutupuimurilla ja punnittiin. Sadosta analysoitiin öljypitoisuus, valkuaispitoisuus, vapaat rasvahapot, kosteus sekä rikkakasvit.
Nordmanin mukaan korkein öljysato saatiin tekemällä kertalannoitus kylvön yhteydessä 110 kilolla typpeä. Koko lannoitusmäärän antaminen kerralla kylvön yhteydessä johti hyvään siemenen öljypitoisuuteen, ja öljysato oli 908 kiloa hehtaarille.
Nordman arvioi, että tulokseen vaikutti vuoden 2024 suotuisa kasvukausi. Lannoituksen jälkeen saatiin sateita ja ravinteet kasvien käyttöön.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä vain 5,90 euroa.
Oletko jo tilaaja?
Viime kesän säät suosivat kasvinviljelyä suurimmassa osassa Suomea. Sadot olivat määrältään ja laadultaan keskimääräistä parempia. Neljä viljelijää eri puolilta Suomea kertoo, miten kasvukausi omalla tilalla sujui.
Avomaankurkku on Vainion perhetilan lippulaivatuote. Suurin osa satojen tonnien sadosta lähtee tuoreena kuluttajille eri puolille Suomea, mutta tilalla valmistetaan myös suolakurkkuja perinteisin menetelmin. Veljesten suolakurkut -tuotemerkki on valloittanut paikkansa kauppojen hyllyillä.
Keinotekoisia raaka-aineita korvaavalle kuituhampulle haetaan nyt markkinoita. Kuituhamppua kolme vuotta viljellyt Jyrki Siira on todennut sen erinomaiseksi maanparannuskasviksi. – Koska viljelykiertoon tarvitaan syväjuurisia kasveja, mieluummin valitsen sellaisen kasvin, josta maksetaan kuin sellaisen, joka murskataan peltoon.
Monet seikat puhuvat erikoiskasvien viljelyn lisäämisen puolesta: ne ovat usein taloudellisesti kannattavia, hajauttavat riskejä ja sopivat viljan esikasveiksi. Hyvät sadot edellyttävät kuitenkin viljelijältä uuden opettelua ja viljelykierron huolellista suunnittelua.
Muutos on riski, mutta niin on paikalleen jääminenkin. Kaikkea epävarmuutta ei voi yritystoiminnassa välttää. Olennaista on tunnistaa, mikä on hallittua riskinottoa ja mikä passiivisuudesta syntyvää riskiä.
Valkuaiskasvien viljelyn lisääminen niin ruuaksi kuin rehuksi vahvistaisi ruuantuotannon omavaraisuutta koko Euroopassa. Suomessa kokeillaan esimerkiksi härkäpapua ja kikhernettä.
Kantar Agrin tutkimuksen mukaan maatalouden rakennemuutos jatkuu, ja jatkavat tilat kehittävät toimintaansa aktiivisesti osaamisen, yhteistyön ja teknologian avulla. Menestys ei niinkään riipu tilan koosta vaan maatalousyrittäjän kyvystä sopeuttaa toimintamalli muuttuvaan ympäristöön.
Sokerijuurikkaan tutkimuskeskuksessa (SjT) testattiin loppukesästä työdroonin hyödyntämistä kasvinsuojeluruiskutuksessa. Kopterilla torjuttiin kesällä lehtilaikkutautia ja syksyllä nitistettiin rikkaruohopesäkkeitä.
Tänä vuonna tulee kuluneeksi 20 vuotta siitä, kun yhdessä vilja-alan Grand Old Man Seppo Koivulan kanssa järjestimme viljamarkkinakoulutuksen 15 viljelijälle ja alan vaikuttajalle. Sepon kontakteilla pääsimme Chicagon viljapörssin sisimpään opiskelemaan markkinoiden toimintaa, riskienhallintaa ja kaupanteon pelisääntöjä. Amerikan oppeja täydennettiin vielä tutustumalla Britannian viljamarkkinoihin ja kansainvälisen viljakaupan organisaatioihin sekä Saksan tuottajaosuuskuntien toimintaan. Tuo koulutusharjoitus osui aikaan,…
Kasvinsuojeluruiskutus drooneilla on vielä tällä hetkellä Suomen ja EU:n lainsäädännön mukaan lentolevitystä, joka on kiellettyä ilman erityisen painavia perusteita. EU on kuitenkin jo lieventänyt kieltoa droonien osalta, ja parhaillaan laaditaan ohjeistusta riskien arviointiin.
