Tilustenvaihtoa, koneyhteistyötä ja pieniä parannuksia joka vuosi. Torniolaista Kukkolanmaan lypsykarjatilaa kehitetään pohjoinen sijainti huomioiden.
Lumi pöllyää tielle, kun iso harmaa talo rakennusrykelmineen tulee näkyviin. Kauempana rakennusten takana näkyy liikettä. Lumisella laitumella muutama lehmä syö tyytyväisenä heinää talvimyrskystä välittämättä. Lisää lehmiä seisoo tai makoilee katoksen alla tuulensuojassa. Olemme Torniossa, Arpelan kylässä Kukkolanmaan lypsykarjatilalla.
– Tiineet hiehot ja umpiset on pidetty vuodesta 2017 asti ympärivuotisesti ulkona. Hiehot ovat poikiessaan hyväkuntoisia ja -jalkaisia. Ummessa oleville ulkona on hyvin pehkutilaa makoilemiseen. Tavoitteena olisi perustaa ympärivuotinen jaloittelutarha myös lypsäville, emäntä Tiina Mykkälä kertoo.
Kukkolanmaa on isäntä Aki Mykkälän kotitila. Kun hän aloitti vuonna 2004, oli tilalla 60 lehmän parsinavetta. Tiina tuli mukaan neljä vuotta myöhemmin, kun Akin isä jäi eläkkeelle.
– Joka vuosi on jotain investoitu. Vuonna 2012 rakennettiin pihatto ja samalla laajensimme nykyiseen eläinmäärään ja kolmeen lypsyrobottiin. Lypsäviä on nyt 155 ja nuorkarjaa 130, Aki Mykkälä kertoo.
Kymmenisen vuotta sitten Tiina Mykkälä teki isännän siskon kanssa tilan maidosta myös jäätelöä, mutta siitä luovuttiin.
– Kaikkeen ei aika riitä. Laitteet ovat kyllä vielä tallessa ja joskus omiin tarpeisiin on tehty erä, hän sanoo.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä vain 4,90 euroa..
Oletko jo tilaaja?
Ylä-Leskelän tilalla vietettiin uuden pihaton valmistujaisia vuoden 2023 marraskuussa. Täyttö alkoi vauhdikkaasti, ja kaikki lehmäpaikat olivat käytössä jo toukokuussa 2024. Hiekkaparret ja hyvät oltavat kirittivät päivämaidot pienen notkahduksen jälkeen uusiin lukemiin.
Moni maatila saa sivutuloja koneurakoinnista. Länsisalmi-Keisalan tilalla liitännäiselikeinona on some. Alussa maatilasomen kohderyhmänä olivat kuluttajat, mutta melko pian seuraajakunta kasvoi muilla tuottajilla.
Kaisa Vasama-Kakon ja Juha Kakon luotsaama Talvisillan tähkä ja trekooli tuottaa peltokasvien rinnalla kurkkuja ja luomutomaatteja sekä pyörittää mökkivuokrausta. Toimintaa kehitetään kuluttajien mieltymyksiä kuunnellen.
Vöyriläisten maitotilallisten Jonas ja Niklas Östmanin ylläpitämä itsepalvelukauppa palvelee ympäri vuorokauden. Valikoimassa on runsaasti myös muiden pientuottajien elintarvikkeita.
Simulan tila Oy on viime vuodet kasvanut vauhdilla kahden isäntäperheen voimin. Kaksi päätuotantosuuntaa, kananmunantuotanto ja perunanviljely, ovat tilan tukipilareita. Suuren tilan pyörittämisessä suunnitelmallisuus ja toimiva työnjohto ovat avainasemassa.
Maatalouden tukijärjestelmään kuuluva sosiaalinen ehdollisuus kannustaa kiinnittämään huomiota maatilan työntekijöiden hyvinvointiin ja työturvallisuuteen. Samalla se tukee maatalousyrittäjän omaa hyvinvointia ja työturvallisuutta.
Vanhojen opiskelukavereiden tapaamisissa riittää edelleen puhetta, naurua ja päivittelyä siitä, millaista kohtelua kukin sai osakseen harjoittelutilalla. Useilla tiloilla harjureiden kohtelu oli erittäin hyvää, mutta joillakin suorastaan ala-arvoista. Asialla on näköjään merkitystä, kun se nousee esille hupaisiksikin muuttuneina tarinoina vielä vuosikymmenten kuluttua. Harjoittelutila on monelle maatalousalalle pyrkivälle nuorelle ensimmäinen "oikea" työpaikka, jossa opitaan työelämässä tarvittavia taitoja.
Yhä useammassa maatalousyrityksessä työskentelee palkattua työvoimaa. Luonnonvarakeskuksen (Luke) tilaston mukaan 7 800 maatilalla työskenteli yhteensä 34 000 työntekijää vuonna 2023. Mitä työntekijän palkkaaminen vaatii maatalousyrittäjältä? Miten työntekijöitä johdetaan?
Yhä enemmän tietoverkoista riippuvat maatalouden järjestelmät altistuvat jatkuvasti kyberrikollisten hyökkäysyrityksille. Tekniikan mukanaan tuomat kyberriskit pienenevät verrattain yksinkertaisilla teoilla.
Säästöpuuryhmien poltolla saadaan metsiin paloympäristöjä niitä tarvitseville lajeille. Pienikin kulotus on iso kädenojennus monimuotoisuudelle, sillä savun innoittamana alueelle hakeutuu harvinaiseksi käyneitä paloriippuvaisia lajeja pitkienkin matkojen takaa.
