Tilustenvaihtoa, koneyhteistyötä ja pieniä parannuksia joka vuosi. Torniolaista Kukkolanmaan lypsykarjatilaa kehitetään pohjoinen sijainti huomioiden.
Lumi pöllyää tielle, kun iso harmaa talo rakennusrykelmineen tulee näkyviin. Kauempana rakennusten takana näkyy liikettä. Lumisella laitumella muutama lehmä syö tyytyväisenä heinää talvimyrskystä välittämättä. Lisää lehmiä seisoo tai makoilee katoksen alla tuulensuojassa. Olemme Torniossa, Arpelan kylässä Kukkolanmaan lypsykarjatilalla.
– Tiineet hiehot ja umpiset on pidetty vuodesta 2017 asti ympärivuotisesti ulkona. Hiehot ovat poikiessaan hyväkuntoisia ja -jalkaisia. Ummessa oleville ulkona on hyvin pehkutilaa makoilemiseen. Tavoitteena olisi perustaa ympärivuotinen jaloittelutarha myös lypsäville, emäntä Tiina Mykkälä kertoo.
Kukkolanmaa on isäntä Aki Mykkälän kotitila. Kun hän aloitti vuonna 2004, oli tilalla 60 lehmän parsinavetta. Tiina tuli mukaan neljä vuotta myöhemmin, kun Akin isä jäi eläkkeelle.
– Joka vuosi on jotain investoitu. Vuonna 2012 rakennettiin pihatto ja samalla laajensimme nykyiseen eläinmäärään ja kolmeen lypsyrobottiin. Lypsäviä on nyt 155 ja nuorkarjaa 130, Aki Mykkälä kertoo.
Kymmenisen vuotta sitten Tiina Mykkälä teki isännän siskon kanssa tilan maidosta myös jäätelöä, mutta siitä luovuttiin.
– Kaikkeen ei aika riitä. Laitteet ovat kyllä vielä tallessa ja joskus omiin tarpeisiin on tehty erä, hän sanoo.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä vain 4,90 euroa..
Oletko jo tilaaja?
Ylä-Leskelän tilalla vietettiin uuden pihaton valmistujaisia vuoden 2023 marraskuussa. Täyttö alkoi vauhdikkaasti, ja kaikki lehmäpaikat olivat käytössä jo toukokuussa 2024. Hiekkaparret ja hyvät oltavat kirittivät päivämaidot pienen notkahduksen jälkeen uusiin lukemiin.
Pellervo-lehti ja siitä myöhemmin eriytetty Maatilan Pellervo on toiminut keskeisenä julkaisuna ja tiedonlähteenä suomalaisen maatalouden ja osuustoiminnan kehityksessä. Lehden 125-vuotinen historia kietoutuu vahvasti yhteen maatalouden merkittävien vaiheiden kanssa.
Maaltamuuton siemen kylvettiin 1970-luvulla, kun ylituotantoa ryhdyttiin purkamaan urakalla ja öljykriisi nostatti polttonesteiden hintoja. Monesta tuvasta sammutettiin valot. 1990-luvulla lama-aika kuritti ja EU-aika lähestyi.
Moni maatila saa sivutuloja koneurakoinnista. Länsisalmi-Keisalan tilalla liitännäiselikeinona on some. Alussa maatilasomen kohderyhmänä olivat kuluttajat, mutta melko pian seuraajakunta kasvoi muilla tuottajilla.
Suomi on elintarvikeviennin häntäpäässä Euroopassa, mutta ei kauan, mikäli Jarmo Talasrinne onnistuu tehtävässään Suvi ry:n vetäjänä. Yhdistyksen tavoitteena on yli kolminkertaistaa ruokaviennin arvo vuoteen 2035 mennessä.
Viljojen lajikeseokset eivät ole vielä yleistyneet Suomessa, vaikka niinkin lähellä kuin Tanskassa suuri osa syysvehnän viljelyalasta kylvetään seoksilla. Seosviljely saattaa parantaa tautikestävyyttä tai syysviljojen talvehtimista. Junttilan Tila kokeilee viljalajikeseosten viljelyä omalla koekentällään.
Toivon tilalla kello käy eri tahtiin kuin muilla. Esimerkiksi kylvöjä tehdään keväästä syksyyn viljelyriskien tasaamiseksi. Tilan isäntä Olli-Pekka Ruponen on kyseenalaistanut perinteiset viljelytavat ja kehittänyt tilalleen ja nykyolosuhteisiin sopivan oman viljelyjärjestelmän.
Maatilojen kokonaistulovirta oli 7,1 miljardia euroa vuonna 2024. Maatalouden myyntitulot laskivat kolme prosenttia edellisvuodesta, kun taas metsänmyyntitulot nousivat, samoin tulotuet maksatussiirtymien vuoksi. Myös sivuansiotuloissa oli pientä nousua. Kaikkiaan kokonaistulovirta kasvoi prosentin vuodesta 2023.
Poliitikot ja etujärjestöt puhuvat paljon marginaaliverosta. Vaikuttaako marginaalivero maatilayrityksen verosuunnitteluun? Puretaanpa myös muutama marginaaliveroa koskeva myytti.
Raivaussahaostoksilla perehdytään runkoputken pituuteen, tärinänvaimennukseen, moottoritehoon ja kulmavaihteeseen. Iso merkitys työssä jaksamiselle on myös valjailla.
