Tilustenvaihtoa, koneyhteistyötä ja pieniä parannuksia joka vuosi. Torniolaista Kukkolanmaan lypsykarjatilaa kehitetään pohjoinen sijainti huomioiden.
Lumi pöllyää tielle, kun iso harmaa talo rakennusrykelmineen tulee näkyviin. Kauempana rakennusten takana näkyy liikettä. Lumisella laitumella muutama lehmä syö tyytyväisenä heinää talvimyrskystä välittämättä. Lisää lehmiä seisoo tai makoilee katoksen alla tuulensuojassa. Olemme Torniossa, Arpelan kylässä Kukkolanmaan lypsykarjatilalla.
– Tiineet hiehot ja umpiset on pidetty vuodesta 2017 asti ympärivuotisesti ulkona. Hiehot ovat poikiessaan hyväkuntoisia ja -jalkaisia. Ummessa oleville ulkona on hyvin pehkutilaa makoilemiseen. Tavoitteena olisi perustaa ympärivuotinen jaloittelutarha myös lypsäville, emäntä Tiina Mykkälä kertoo.
Kukkolanmaa on isäntä Aki Mykkälän kotitila. Kun hän aloitti vuonna 2004, oli tilalla 60 lehmän parsinavetta. Tiina tuli mukaan neljä vuotta myöhemmin, kun Akin isä jäi eläkkeelle.
– Joka vuosi on jotain investoitu. Vuonna 2012 rakennettiin pihatto ja samalla laajensimme nykyiseen eläinmäärään ja kolmeen lypsyrobottiin. Lypsäviä on nyt 155 ja nuorkarjaa 130, Aki Mykkälä kertoo.
Kymmenisen vuotta sitten Tiina Mykkälä teki isännän siskon kanssa tilan maidosta myös jäätelöä, mutta siitä luovuttiin.
– Kaikkeen ei aika riitä. Laitteet ovat kyllä vielä tallessa ja joskus omiin tarpeisiin on tehty erä, hän sanoo.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä vain 4,90 euroa..
Oletko jo tilaaja?
Ylä-Leskelän tilalla vietettiin uuden pihaton valmistujaisia vuoden 2023 marraskuussa. Täyttö alkoi vauhdikkaasti, ja kaikki lehmäpaikat olivat käytössä jo toukokuussa 2024. Hiekkaparret ja hyvät oltavat kirittivät päivämaidot pienen notkahduksen jälkeen uusiin lukemiin.
Moni maatila saa sivutuloja koneurakoinnista. Länsisalmi-Keisalan tilalla liitännäiselikeinona on some. Alussa maatilasomen kohderyhmänä olivat kuluttajat, mutta melko pian seuraajakunta kasvoi muilla tuottajilla.
Kaisa Vasama-Kakon ja Juha Kakon luotsaama Talvisillan tähkä ja trekooli tuottaa peltokasvien rinnalla kurkkuja ja luomutomaatteja sekä pyörittää mökkivuokrausta. Toimintaa kehitetään kuluttajien mieltymyksiä kuunnellen.
Vöyriläisten maitotilallisten Jonas ja Niklas Östmanin ylläpitämä itsepalvelukauppa palvelee ympäri vuorokauden. Valikoimassa on runsaasti myös muiden pientuottajien elintarvikkeita.
Suomen metsäkeskus, metsänhoitoyhdistykset ja isot metsäyhtiöt ovat valjastaneet teknologian metsätuhojen torjunnan avuksi. Tavoitteena on pysäyttää hyönteistuhot alkuunsa ja välttyä suurtuhoilta.
Jatkuva kasvatus on varteenotettava vaihtoehto rehevissä, ojitetuissa suometsissä. Sekä metsänomistaja että ympäristö hyötyvät. Kantahämäläisessä suometsäkohteessa hehtaarikasvu ylittää 10 kuutiota vuodessa.
Viime kesän säät suosivat kasvinviljelyä suurimmassa osassa Suomea. Sadot olivat määrältään ja laadultaan keskimääräistä parempia. Neljä viljelijää eri puolilta Suomea kertoo, miten kasvukausi omalla tilalla sujui.
Tekoälyä hyödyntävillä sovelluksilla voidaan havaita puutuhot jo ennen kuin ne näkyvät maastossa. Metsäyhtiöt ja metsänhoitoyhdistykset hyödyntävät yhä enemmän tekoälyä, koneoppimista ja satelliittidataa. Järjestelmiä voi käyttää myös metsänomistaja. Tärkeintä on päästä käsiksi tuhoon ennen kuin se leviää.
Tomppilan tilan yrittäjän Elina Valkeisen periaate on selkeä: yritetään tuottaa laadukasta ruokaa ja vaalia tilan tärkeintä pääomaa eli maan kasvukuntoa.
Perusta tulevaisuuden tukkimetsälle luodaan metsänhoitotöillä, jotka tehdään uudistusta seuraavien 15 vuoden aikana. Hoitotyötä tekevä on paljon vartijana valitessaan jäävät ja poistettavat puut. Työ alkaa taimikonhoidosta, mutta mikä onkaan oikea tiheys?
