Siirry sisältöön

Kalasääsken pesä on ollut iät ja ajat Laihian pariskunnan metsässä, mutta asukkaita siellä ei ollut näkynyt vuosiin. Pesäpuu oli jäänyt korkeiden mäntyjen katveeseen, ja ehkä sen vuoksi se ei kelvannut pesintäpuuhiin.

Runsas vuosi sitten Heikki Laihia meni yhdessä Metsä Groupin metsäasian­tuntija Niina Nupposen kanssa silmäilemään maastoon lähiajan metsänhoito­tarpeita. Taimikonhoidon ohella männikkö kaipasi kakkosharvennusta. Erikoislaatuiseksi harvennustyön suunnittelun teki se, että samaisessa männikössä sijaitsee myös kalasääsken pesäpuu.

Kun metsässä on luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettu petolinnun pesäpuu, metsänhoidossa on noudatettava suojelu­kohteiden ohjeistusta, rauhoitusaikoja sekä suoja- ja häiriövyöhykkeitä. Pesäpuun ympärillä oleva 50 metrin alue tulee jättää koskemattomaksi.

Häiriöalueella eli 500 metrin etäisyydellä pesäpuusta kaikki metsänhoitotoimet tulee ajoittaa syys- tai talvikuukausiin pesintäajan ulkopuolelle: maanmuokkauksesta ja istutuksesta taimikonhoitoon ja hakkuisiin. Huhtikuun alusta syyskuun puoliväliin metsätöitä ei siis voi tehdä.

Sääksipariskunta pesällään kaukoputken näkymästä kuvattuna.
Sääksipariskunta pesällään kaukoputken näkymästä kuvattuna.

Puiden poisto poikkeusluvalla

Kalasääsken pesäpuu on vuosia ollut rauhoitettu, joten asia oli Laihialle ennestään tuttu. Häntä kuitenkin askarrutti, olisiko jotain tehtävissä, jotta sääksi palaisi alueelle pesimään. Hän kysyi sitä metsäasiantuntijalta.

Nupponen otti asiasta kopin ja ryhtyi selvittämään ely-keskuksen kanssa, voitaisiinko pesäpuun ympäriltä poistaa muutamia puita, ja olisiko se keino saada kalasääski palaamaan alueelle.

Asia lähti etenemään. Ely-keskus konsultoi Luonnontieteellisen keskusmuseon kalasääskiasiantuntijaa. Pesäntarkastaja Jenni Lindstedt tuli tarkistamaan pesän ja määrittämään poistettavat puut. Lisäksi arboristi Raine Kulmala kiipesi pesäpuuhun ja vahvisti pesää.

Ely-keskuksen poikkeusluvalla pesäpuun ympäriltä saatiin poistaa muutamia runkoja. Tällä mahdollistettiin se, että linnuille saatiin esteetön lentosuunta pesälle ja pesältä. Ennen harvennusta männikköä ehti moukaroimaan seudulla ankarana riehunut Lyly-myrsky, joka kaatoi puita pesäpuun ympäriltäkin. Tuulenkaatojen ja vaarallisten kenopuiden korjaamiseen piti pyytää ely-keskukselta uusi poikkeuslupa.

– Lopputulos oli onnistunut, sillä kalasääski palasi metsikköön. Pesässä kuoriu­tui kaksi untuvikkoa, mutta kaikeksi harmiksi ne päätyivät jonkin petolinnun suuhun, Laihia ja Nupponen surevat.