Lannoitus lisää puuston kasvua ja kasvattaa metsien hiilinieluja, ja ennen kaikkea parantaa metsätalouden kannattavuutta. Parhaan tuoton lannoitusinvestoinnille saa hoidetuissa, hyväkasvuisissa ja terveissä metsissä.
Kasvatus- ja terveyslannoituksesta hyötyvä metsäala on laaja. Suomen metsäkeskuksen ja Metsäteho Oy:n yhdessä tuottaman uuden paikkatietoaineiston mukaan lannoitukseen soveltuvia alueita on peräti 1,4 miljoonaa hehtaaria. Tämän alan kertalannoituksella voitaisiin saavuttaa 30 miljoonan kuution lisäkasvu kolmessakymmenessä vuodessa. Pinta-alasta lähes miljoona hehtaaria käy kivennäismailla ennen päätehakkuuta edeltävään kasvatuslannoitukseen ja 400 000 hehtaaria turvemaiden tuhkalannoitukseen.
Metsänlannoitus on viime vuosina ollut alavireistä. Metsänomistajia se kiinnostaa, mutta toteutuksen jarruna on ollut osin tiedonpuute esimerkiksi siitä, millaisissa kohteissa ja missä kasvunvaiheessa toimenpiteelle voisi saada parhaan tuoton.
– Vastauksia moniin kysymyksiin löytyy Kohdennetulla metsänlannoituksella kestävää kasvua ja hiilensidontaa -hankkeen (KoMe) tuottamasta tiedosta, suosituksista sekä aivan uudesta paikkatietoaineistosta, metsänhoidon asiantuntija Tatu Viitasaari Suomen metsäkeskuksesta kertoo.
Suomen metsäkeskus, Luonnonvarakeskus (Luke) ja Metsäteho ovat yhteisessä KoMe-hankkeessaan tuottaneet myös kriteerit kivennäismaiden kasvatuslannoituksille ja turvemaiden tuhkalannoituksille. Ne on eritelty lannoittamatta jätettävien alueiden kriteereihin, potentiaalisten lannoitusalueiden kriteereihin sekä toteutuskelpoisuutta rajaaviin kriteereihin.
– Kriteerit on laadittu varovaisuusperiaatteella lannoituksen mahdolliset ympäristövaikutukset minimoiden. Tavoitteena ei ole ollut lannoituspinta-alan ja hiilensidonnan maksimointi, Viitasaari muistuttaa.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä vain 4,90 euroa..
Oletko jo tilaaja?
Pusulassa kokeillaan uudenlaista tapaa hoitaa metsää. Yksilökohtaisessa metsänhoidossa säästetään aarin elinvoimaisin puu ja raivataan tilaa sille ja sen seuraajalle. Tuomas Mattila on jakanut tilansa metsän blokkeihin, jotka käsitellään yksi kerrallaan 15 vuoden kiertoajalla.
Silmälle sopiva ja virkistyskäyttöä palveleva metsä päätehakkuun jälkeenkin. Tämä oli metsänomistaja Kaisa Vasama-Kakon toive ja tavoite, kun puunkorjuu rakkaasta kotimetsästä kävi ajankohtaiseksi.
Metsien hiilensidontaa voi parantaa tekemällä taimikonhoitotyöt ajallaan, välttämällä voimakkaita harvennushakkuita ja lykkäämällä metsän uudistamista, sanoo Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Jari Hynynen.
Koivupilkkeen kysynnälle ei näy loppua, kun sähkön hintapiikit hipovat pilviä. Polttopuut varataan nykyään hyvissä ajoin, mutta toimituserien koko on pienentynyt, kertoo polttopuita urakoiva metsätilan isäntä Ali Vaarala.
Biohiiltä valmistetaan retortilla, joka kuivatislaa puubiomassaa. Pienehkö panosretortti sopii jo maatilakäyttöön, puulajista ja vuodenajasta riippumatta. Biohiilelle ennustetaan kysyntää terästeollisuudessa ja maataloudessa, nyt jo käyttöä on viherrakentamisessa ja kasvualustoissa.
Avomaankurkku on Vainion perhetilan lippulaivatuote. Suurin osa satojen tonnien sadosta lähtee tuoreena kuluttajille eri puolille Suomea, mutta tilalla valmistetaan myös suolakurkkuja perinteisin menetelmin. Veljesten suolakurkut -tuotemerkki on valloittanut paikkansa kauppojen hyllyillä.
Helsingin yliopiston maatalousteknologian emeritusprofessori Jukka Ahokas on seurannut aitiopaikalta, miten koneet, automaatio ja robotiikka ovat muuttaneet suomalaisen maatalouden – työn, investoinnit ja koko tilojen arjen.
Suomessa on paljon pieniä viljankuivureita, jotka eivät kuitenkaan vastaa kasvaneiden tilojen tarpeisiin. Uutta hankittaessa pitää miettiä ainakin kokoa, lämmönlähdettä, olemassaolevia rakenteita ja pölynhallintaa. Kokemuksia kolmesta erityyppisestä kuivuriratkaisusta.
Metsän omistamiselle on monta muotoa. Osakeyhtiömuotoinen omistus tarjoaa metsänomistajalle joitain etuja, ja usein sitä harkitaan verotuksellisista syistä. Metsävähennystä ei voi hyödyntää oy-metsässä.
KoneAgria-näyttelyssä 9. lokakuuta 2025 Agri-INNO-palkinnon pokannut Avant Tecno Oy on ylöjärveläinen perheyritys, joka valmistaa pienkuormaajia muun muassa maatalouden ja kiinteistönhuollon käyttöön. Vuodesta 1991 kansainväliseksi toimijaksi kasvaneen yrityksen perustaja Risto Käkelä on alkujaan ponnistanut yrityksen johtoon maitotilalta Kurikasta. − Keskittyminen tiettyihin asioihin, hyvät tuoteideat ja työn tekeminen tosissaan – ne ovat olleet yrityksen kasvun ja menestyksen
