Maatilan Pellervo

12.04.2025

Metsänlannoituksella olisi saatavissa miljoonia lisäkuutioita

Lannoitus lisää puuston kasvua ja kasvattaa metsien hiilinieluja, ja ennen kaikkea parantaa metsä­talouden kannattavuutta. Parhaan tuoton lannoitus­investoinnille saa hoidetuissa, hyvä­kasvuisissa ja terveissä metsissä.

Jaa

• Kopioi linkki
• Lähetä sähköposti
• Jaa Facebookissa
• Share on X

• Teksti Marja Heikkilä

Kasvatus- ja terveyslannoituksesta hyötyvä metsäala on laaja. Suomen metsäkeskuksen ja Metsäteho Oy:n yhdessä tuottaman uuden paikkatietoaineiston mukaan lannoituk­seen soveltuvia alueita on peräti 1,4 miljoonaa hehtaaria. Tämän alan kerta­lannoituksella voitaisiin saavuttaa 30 miljoonan kuution lisäkasvu kolmessakymmenessä vuodessa. Pinta-alasta lähes miljoona hehtaaria käy kivennäis­mailla ennen päätehakkuuta edeltävään kasvatuslannoitukseen ja 400 000 hehtaaria turve­maiden tuhkalannoitukseen.

Metsänlannoitus on viime vuosina ollut alavireistä. Metsänomistajia se kiinnostaa, mutta toteutuksen jarruna on ollut osin tiedonpuute esimerkiksi siitä, millaisissa kohteissa ja missä kasvun­vaiheessa toimenpiteelle voisi saada parhaan tuoton.

– Vastauksia moniin kysymyksiin löytyy Kohdennetulla metsänlannoituksella kestävää kasvua ja hiilensidontaa -hankkeen (KoMe) tuottamasta tiedosta, suosituksista sekä aivan uudesta paikkatietoaineistosta, metsänhoidon asiantuntija Tatu Viitasaari Suomen metsäkeskuksesta kertoo.

Suomen metsäkeskus, Luonnonvarakeskus (Luke) ja Metsäteho ovat yhteisessä KoMe-hankkeessaan tuottaneet myös kriteerit kivennäismaiden kasvatuslannoituksille ja turvemaiden tuhkalannoituksille. Ne on eritelty lannoittamatta jätettä­vien alueiden kriteereihin, potentiaalisten lannoitusalueiden kriteereihin sekä toteutuskelpoisuutta rajaaviin kriteereihin.

– Kriteerit on laadittu varovaisuusperiaatteella lannoituksen mahdolliset ympäristövaikutukset minimoiden. Tavoitteena ei ole ollut lannoituspinta-alan ja hiilen­sidonnan maksimointi, Viitasaari muistuttaa.