Metsänhoitoyhdistys Kymenlaakson johtaja Panu Pettinen ei näe metsäteollisuuden huonossa tulosvuodessa dramatiikkaa. Metsäalalla on hänen mukaansa totuttu suhdanteiden ja puun hinnan vaihteluihin.
Kymenlaakso on perinteinen metsäteollisuusmaakunta. Metsäintegraatit ovat kuitenkin yksi toisensa jälkeen sulkeneet tehtaita niin Kuusankoskella kuin Anjalankoskella. Alueen metsänomistajat eivät tilannetta hätkähdä.
– Kaakkois-Suomessa on edelleen Euroopan suurin metsäteollisuuskeskittymä. Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa jalostetaan noin 11 miljoonaa kuutiota puuta vuodessa. Metsän vuosikasvu Kaakkois-Suomessa on kuitenkin vain neljä miljoonaa kuutiometriä. Paikalliselle puulle riittää edelleen kysyntää, Pettinen vakuuttaa.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Maatilan Pellervon digissä yli 20 uutta artikkelia kuukaudessa ja 700 jutun arkisto. Nyt ensimmäinen kuukausi vain 1 € (Eläin-sisällöillä 1,90 €).
Oletko jo tilaaja?
Silmälle sopiva ja virkistyskäyttöä palveleva metsä päätehakkuun jälkeenkin. Tämä oli metsänomistaja Kaisa Vasama-Kakon toive ja tavoite, kun puunkorjuu rakkaasta kotimetsästä kävi ajankohtaiseksi.
Harvennushakkuu moottorisahalla on kannattavaa työtä omatoimiselle metsänomistajalle. Erityisesti silloin, kun saantona on kuitua ja energiapuuta.
Metsäsijoittaja Harri Suutari tekee harvennushakkuut omalla korjuukalustolla. Tavoitteena on kasvattaa kuiturungot tukeiksi.
Metsien hiilensidontaa voi parantaa tekemällä taimikonhoitotyöt ajallaan, välttämällä voimakkaita harvennushakkuita ja lykkäämällä metsän uudistamista, sanoo Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Jari Hynynen.
