Viljan tuottajahinta pakottaa viljelijät etsimään vaihtoehtoja pelkän viljan tuotannolle. Maanviljelijä Osmo Koponen Liperistä kannustaa miettimään nurmisiemenen tuotantoa.
Pohjois-Karjalan Siemen on Tilasiemen-ketjuun kuuluva pakkaamo Liperissä. Sen omistajat Riikka ja Osmo Koponen viljelevät itsekin siemeniä 215 hehtaarin tilallaan.
Lähes puolet peltoalasta, noin 90 hehtaaria, on vuosittain nurmisiementuotannossa. Sen lisäksi tilalla tuotetaan viljoja, hernettä ja rypsiä.
”Toki nurmisiemenet ovat haastavia, mutta ehkä juuri siksi mielenkiintoisia. Riski on iso – vilja olisi varmempi, mutta onnistuessaan tämä on hyvä valinta. Onhan hullunkurista tuoda ulkomailta siementä, jota voi meilläkin tuottaa”, Osmo Koponen sanoo.
Pakkaamona Koposet viljelyttävät siementä 850 hehtaarilla. Siitä nurmen siementä on noin kolmannes, viime kesänä oli 240 hehtaaria: timoteita, nurminataa, ruokonataa ja puna-apilaa.
Pakkaamossa käsitellään vuosittain yli sata tonnia nurmen siementä. Viljan siementä kunnostetaan ja säkitetään 1 500–2 000 tonnia.
”Silti olemme nurmensiemenessä oston puolella. Tämä on nurmialuetta ja nurmensiementä kysytään.”
Nurmisiemenen tuottajia kaivattaisiin lisää. Erityisesti natojen viljelyä pidetään riskaabelina, tuottajista on selvä pula.
Nurmisiementen vuosittainen satovaihtelu on hurjaa. Edelliskesänä Koponen pui neljän hehtaarin ruokonata-alaltaan yhteensä 3 700 kiloa. Tänä vuonna ruokonataa oli 12 hehtaaria, mutta kokonaissato jäi pienemmäksi.
”Vuonna 2015 saatiin tosi hyvä sato. Timoteista saimme 900 kiloa hehtaarilta. Johtuisiko hyvä tulos siitä, että kevät oli tosi hidas ja kostea? Nata tekee siemenaiheet jo edellisenä syksynä, mutta tuolloin se lähti hyvään kasvuun. Tänä vuonna kevät oli kuiva ja eteni nopeasti”, Koponen pohtii.
Hän lannoittaa nurmisiemenet jaetusti kahdessa osassa: ensimmäisen kerran ennen kylvöjä, ja toisen kerran kylvöjen jälkeen. Aikaeroa tulee parisen viikkoa. Kokonaistyppimäärä on 80–90 kiloa hehtaarille. Tänä kesänä hän jakoi siitä puolet kummassakin lannoituksessa. Natojen syyslannoituskin kiinnostaisi, jos löytyisi sopiva tuote.
Onnistunut nurmisiemenen viljely lähtee peltojen kunnostuksesta. Kalkitus ja toimiva ojitus ovat peruskauraa. Sen lisäksi peltolanalla tasataan painanteet pois.
”Vesipainanne voi näyttää pieneltä eikä satoero ehkä näy silmällä, mutta lopputuloksessa koko lohkon sadossa se näkyy.
Keinotekoisia raaka-aineita korvaavalle kuituhampulle haetaan nyt markkinoita. Kuituhamppua kolme vuotta viljellyt Jyrki Siira on todennut sen erinomaiseksi maanparannuskasviksi. – Koska viljelykiertoon tarvitaan syväjuurisia kasveja, mieluummin valitsen sellaisen kasvin, josta maksetaan kuin sellaisen, joka murskataan peltoon.
Korianteri on viljelykierrollisesti ja tuotto-odotustensa vuoksi kiinnostava erikoiskasvivaihtoehto. Korianterille on maailmanlaajuiset markkinat, ja siitä voi Suomessa tulla jopa samankaltainen menestystuote kuin kuminasta. Viljelyala on nyt noin 700 hehtaaria, mutta se voi helposti kolminkertaistua lähivuosina.
Helsinkiläinen Leena Pesu etsii sopimusviljelijöitä ympäristöystävälliselle kuitupellavalle. Hän haluaa, että sitä viljeltäisiin taas Suomessa vuosikymmenien tauon jälkeen. Tiloilla Orimattilassa ja Pälkäneellä on saatu viljelystä hyviä kokemuksia, kuitupellava on hyvä lisä viljelykiertoon.
Kasvinviljelyyn ja broilerinkasvatukseen keskittyneellä Jartun tilalla katsotaan ennakkoluulottomasti tulevaisuuteen. Viime kesänä tehtiin kaksi uutta avausta: siirryttiin sokerijuurikkaan viljelyssä robottiaikaan ja aloitettiin leikkokukkien kasvatus avomaalla.
KoneAgria tarjosi jälleen hyvän kattauksen uutta tekniikkaa ja tuotteita yli 350 näytteilleasettajan voimin. Kävijöitäkin kertyi kolmen päivän aikana lähes 16 000.
Simulan tila Oy on viime vuodet kasvanut vauhdilla kahden isäntäperheen voimin. Kaksi päätuotantosuuntaa, kananmunantuotanto ja perunanviljely, ovat tilan tukipilareita. Suuren tilan pyörittämisessä suunnitelmallisuus ja toimiva työnjohto ovat avainasemassa.
Maatalouden tukijärjestelmään kuuluva sosiaalinen ehdollisuus kannustaa kiinnittämään huomiota maatilan työntekijöiden hyvinvointiin ja työturvallisuuteen. Samalla se tukee maatalousyrittäjän omaa hyvinvointia ja työturvallisuutta.
Vanhojen opiskelukavereiden tapaamisissa riittää edelleen puhetta, naurua ja päivittelyä siitä, millaista kohtelua kukin sai osakseen harjoittelutilalla. Useilla tiloilla harjureiden kohtelu oli erittäin hyvää, mutta joillakin suorastaan ala-arvoista. Asialla on näköjään merkitystä, kun se nousee esille hupaisiksikin muuttuneina tarinoina vielä vuosikymmenten kuluttua. Harjoittelutila on monelle maatalousalalle pyrkivälle nuorelle ensimmäinen "oikea" työpaikka, jossa opitaan työelämässä tarvittavia taitoja.
Yhä useammassa maatalousyrityksessä työskentelee palkattua työvoimaa. Luonnonvarakeskuksen (Luke) tilaston mukaan 7 800 maatilalla työskenteli yhteensä 34 000 työntekijää vuonna 2023. Mitä työntekijän palkkaaminen vaatii maatalousyrittäjältä? Miten työntekijöitä johdetaan?
Yhä enemmän tietoverkoista riippuvat maatalouden järjestelmät altistuvat jatkuvasti kyberrikollisten hyökkäysyrityksille. Tekniikan mukanaan tuomat kyberriskit pienenevät verrattain yksinkertaisilla teoilla.
