Viljan tuottajahinta pakottaa viljelijät etsimään vaihtoehtoja pelkän viljan tuotannolle. Maanviljelijä Osmo Koponen Liperistä kannustaa miettimään nurmisiemenen tuotantoa.
Pohjois-Karjalan Siemen on Tilasiemen-ketjuun kuuluva pakkaamo Liperissä. Sen omistajat Riikka ja Osmo Koponen viljelevät itsekin siemeniä 215 hehtaarin tilallaan.
Lähes puolet peltoalasta, noin 90 hehtaaria, on vuosittain nurmisiementuotannossa. Sen lisäksi tilalla tuotetaan viljoja, hernettä ja rypsiä.
”Toki nurmisiemenet ovat haastavia, mutta ehkä juuri siksi mielenkiintoisia. Riski on iso – vilja olisi varmempi, mutta onnistuessaan tämä on hyvä valinta. Onhan hullunkurista tuoda ulkomailta siementä, jota voi meilläkin tuottaa”, Osmo Koponen sanoo.
Pakkaamona Koposet viljelyttävät siementä 850 hehtaarilla. Siitä nurmen siementä on noin kolmannes, viime kesänä oli 240 hehtaaria: timoteita, nurminataa, ruokonataa ja puna-apilaa.
Pakkaamossa käsitellään vuosittain yli sata tonnia nurmen siementä. Viljan siementä kunnostetaan ja säkitetään 1 500–2 000 tonnia.
”Silti olemme nurmensiemenessä oston puolella. Tämä on nurmialuetta ja nurmensiementä kysytään.”
Nurmisiemenen tuottajia kaivattaisiin lisää. Erityisesti natojen viljelyä pidetään riskaabelina, tuottajista on selvä pula.
Nurmisiementen vuosittainen satovaihtelu on hurjaa. Edelliskesänä Koponen pui neljän hehtaarin ruokonata-alaltaan yhteensä 3 700 kiloa. Tänä vuonna ruokonataa oli 12 hehtaaria, mutta kokonaissato jäi pienemmäksi.
”Vuonna 2015 saatiin tosi hyvä sato. Timoteista saimme 900 kiloa hehtaarilta. Johtuisiko hyvä tulos siitä, että kevät oli tosi hidas ja kostea? Nata tekee siemenaiheet jo edellisenä syksynä, mutta tuolloin se lähti hyvään kasvuun. Tänä vuonna kevät oli kuiva ja eteni nopeasti”, Koponen pohtii.
Hän lannoittaa nurmisiemenet jaetusti kahdessa osassa: ensimmäisen kerran ennen kylvöjä, ja toisen kerran kylvöjen jälkeen. Aikaeroa tulee parisen viikkoa. Kokonaistyppimäärä on 80–90 kiloa hehtaarille. Tänä kesänä hän jakoi siitä puolet kummassakin lannoituksessa. Natojen syyslannoituskin kiinnostaisi, jos löytyisi sopiva tuote.
Onnistunut nurmisiemenen viljely lähtee peltojen kunnostuksesta. Kalkitus ja toimiva ojitus ovat peruskauraa. Sen lisäksi peltolanalla tasataan painanteet pois.
”Vesipainanne voi näyttää pieneltä eikä satoero ehkä näy silmällä, mutta lopputuloksessa koko lohkon sadossa se näkyy.
Pellervo-lehti ja siitä myöhemmin eriytetty Maatilan Pellervo on toiminut keskeisenä julkaisuna ja tiedonlähteenä suomalaisen maatalouden ja osuustoiminnan kehityksessä. Lehden 125-vuotinen historia kietoutuu vahvasti yhteen maatalouden merkittävien vaiheiden kanssa.
Keinotekoisia raaka-aineita korvaavalle kuituhampulle haetaan nyt markkinoita. Kuituhamppua kolme vuotta viljellyt Jyrki Siira on todennut sen erinomaiseksi maanparannuskasviksi. – Koska viljelykiertoon tarvitaan syväjuurisia kasveja, mieluummin valitsen sellaisen kasvin, josta maksetaan kuin sellaisen, joka murskataan peltoon.
Korianteri on viljelykierrollisesti ja tuotto-odotustensa vuoksi kiinnostava erikoiskasvivaihtoehto. Korianterille on maailmanlaajuiset markkinat, ja siitä voi Suomessa tulla jopa samankaltainen menestystuote kuin kuminasta. Viljelyala on nyt noin 700 hehtaaria, mutta se voi helposti kolminkertaistua lähivuosina.
Helsinkiläinen Leena Pesu etsii sopimusviljelijöitä ympäristöystävälliselle kuitupellavalle. Hän haluaa, että sitä viljeltäisiin taas Suomessa vuosikymmenien tauon jälkeen. Tiloilla Orimattilassa ja Pälkäneellä on saatu viljelystä hyviä kokemuksia, kuitupellava on hyvä lisä viljelykiertoon.
Kaura on superruokaa, jolle on nouseva kysyntä ulkomailla. Elintarvikekauraa viljelyttävä ja jalostava Raisio Oyj on tunnettu kauratuotteistaan Eurooppaa ja Aasiaa myöten. Kauralle kehitetään myös uusia käyttömahdollisuuksia.
Suurimokauran viljely on taitolaji, jossa pirkanmaalainen Koivuniemen tila on menestynyt. Tähän mennessä jokainen kaurakuorma on täyttänyt elintarvikekauran laatuvaatimukset. Ville Koivuniemen resepti laatuviljan tuotantoon on hyvä suunnittelu ja oikea ajoitus.
Luomutuotteiden kysynnän uskotaan elpyvän kuluttajien luottamuksen kohentuessa. Julkiset keittiöt ja vienti antavat hyvää vetoapua.
Maatilat eivät ole suojassa verkkorikollisten kiristykseltä tai maksuliikenteen vääristelyltä. Maatila voi joutua myös sijaiskärsijäksi, mutta se ei lohduta, jos tuotantoautomatiikka ei toimi kyberhyökkäyksen vuoksi. Kyselystä selvisi yllättäen, että nuoret viljelijät tunnistavat tietoturvan kriittisyyden vanhempia viljelijöitä huonommin.
Perinteisen viljatilan talous on ollut ahtaalla jo usean vuoden ajan. Toki samaa yskää on kaikilla maatiloilla, mutta viljatila on suhteessa kaikkein heikoimmilla. Tilakohtaisten maksuvalmiustarkastelujen vertailun perusteella perustuotantosuunnista maitotilat tekevät parasta tulosta, lihantuottajat keskinkertaista ja viljatilat heikointa. Tyypillisesti viljatilan kokonaistulo on 1 000 euroa peltohehtaaria kohden. Peltoalatukien osuus on siitä puolet ja viljan myyntitulo toinen puoli.
Härkäpavun jalostaminen elintarvikkeiksi on tuplannut Karviaisten tilan liikevaihdon. Katriina ja Martin Klinckowström kuuntelevat härkäpaputuotteita kehittäessään tarkalla korvalla niin asiakkaiden kuin perheenjäsentenkin toiveita – terveellisyydestä tinkimättä.
