Suomessa uudet metsätuholaiset, okakaarnakuoriainen ja etelänversosurma, ovat tappaneet mäntyjä viimeksi kuluneen viiden vuoden aikana etenkin rannikkoalueilla ja saaristossa. Syksyn havainnot vahvistavat okakaarnakuoriaistuhojen runsastuneen eri puolilla Etelä-Suomea.
Kuolleita mäntyryhmiä on eniten kallioisilla kasvupaikoilla rannoilla ja saarissa, mutta myös talousmetsissä: reunametsissä, siemenpuumetsiköissä ja tavallisissa männiköissä. Rannikkometsien ohella puukuolemia on havaittu myös sisämaassa, tosin vähäisemmässä määrin. Nopeasti, yhdessä kesässä punertuvat ja pystyyn kuolevat männyt ovat syystä herättäneet monen tontin- ja metsänomistajan huolen.
– Mäntykuolemien taustalla vaikuttavat helteiset, kuivat ja kuumat olosuhteet, jotka ovat heikentäneet mäntyjen puolustautumista tuhoaiheuttajia vastaan, tutkija Tiina Ylioja Luonnonvarakeskuksesta (Luke) kertoo.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Maatilan Pellervon digissä yli 20 uutta artikkelia kuukaudessa ja 700 jutun arkisto. Nyt ensimmäinen kuukausi vain 1 € (Eläin-sisällöillä 1,90 €).
Oletko jo tilaaja?
Silmälle sopiva ja virkistyskäyttöä palveleva metsä päätehakkuun jälkeenkin. Tämä oli metsänomistaja Kaisa Vasama-Kakon toive ja tavoite, kun puunkorjuu rakkaasta kotimetsästä kävi ajankohtaiseksi.
Harvennushakkuu moottorisahalla on kannattavaa työtä omatoimiselle metsänomistajalle. Erityisesti silloin, kun saantona on kuitua ja energiapuuta.
Metsäsijoittaja Harri Suutari tekee harvennushakkuut omalla korjuukalustolla. Tavoitteena on kasvattaa kuiturungot tukeiksi.
Metsien hiilensidontaa voi parantaa tekemällä taimikonhoitotyöt ajallaan, välttämällä voimakkaita harvennushakkuita ja lykkäämällä metsän uudistamista, sanoo Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Jari Hynynen.
