Kasvinviljelyn satojen kehittyminen ei ole ollut mairittelevaa. Keskisadot hiipuvat ja satokuilut kasvavat. Peltolohkojen tuotantokyvyssä on suuria eroja. Siinä piilee myös mahdollisuus.
Kaikilla lohkoilla ei ole samanlaista oikeutta tulla viljellyksi. ”Eikä korkeatuottoisten peltojen tule kärsiä keskiarvoistamisesta”, tutkimusprofessori Pirjo Peltonen-Sainio Luonnonvarakeskuksesta sanoo.
Luke kehittää PeltoOptimi-työkalua tuotannon kestävään tehostamiseen.
”Lähtökohtaisesti pelloilla on isoja eroja tuotantokyvyissä. On siis hyvä mahdollisuus tuotannon kestävään tehostamiseen ja laajamittaiseen pellon käytön optimointiin”, Peltonen-Sainio toteaa.
Tämä edellyttää kuitenkin muutoksia maankäytössä. Panokset pannaan sinne, mistä niistä saa parhaat vasteet. Huonoille lohkoille ei panoksia haaskata. Tämä ajatus voi olla vaikea hyväksyä.
PeltoOptimi on työkalu, jossa lohkot saavat pisteitä kolmivaiheisen prosessin avulla. ”Ensin huomioidaan lohkon koko, muoto, kaltevuus ja etäisyys tilakeskuksesta, seuraavaksi lohkon tuotantokyky ja vesistöjen läheisyys,ja viimeiseksi maalaji ja logistiset edut”, erikoistutkija Lauri Jauhiainen Luonnonvarakeskuksesta kertoo.
Pisteiden perusteella lohkot luokitellaan ominaisuuksiltaan parhaisiin, heikonpuoleisiin ja erittäin heikkoihin sekä aivan pisteytyksen alkuvaiheessa myös erinomaisen ja heikohkon välille.
Työkalu on syntynyt mallintamalla viljelijöiden viljelytoimenpiteiden valintoja yli 200 000 peruslohkolla. Kyseessä ei ole tutkijoiden toivelista pellonkäytölle, vaan todelliset viljelijöiden tekemät valinnat.
”Työkalu auttaa viljelijää päättämään, mikä on kullekin lohkolle tuotannollisesti kannattavin käyttötarkoitus”, Jauhiainen kuvaa.
Pisteet osoittavat, sopiiko peltolohkon tuotantoa tehostaa kestävästi, ohjata laajaperäiseen tuotantoon vai jopa metsittää.
Työkalu joustaa tarvittaessa raja-arvoja muuttamalla, jos esimerkiksi kannustimet tukevat metsittämistä nykyistä merkittävästi paremmin. Toisaalta se on dynaaminen myös siksi, että laajaperäistetyt lohkot voivat palata kestävästi tehostettavien lohkojen piiriin, jos ne palautuvat ongelmistaan lepuuttamisen tai perusparannusten myötä.
Työkalu valmistuu kesäkuun loppuun mennessä.
Pirjo Peltonen-Sainio muistuttaa, että tehokkuuden vastakohta on tehottomuus. Tehokkuus voi herättää negatiivisia mielleyhtymiä takavuosien tehotuotantoon.
”Tehokkuus kuuluu myös maatalouteen. Taloudelliseen, ympäristölliseen ja sosiaaliseen tehokkuuteen voi keskittyä yhtäaikaisesti.”
Yhtenä tärkeänä keinona tehokkuuden kasvattamiseen Peltonen-Sainio näkee kasvukyvyn ja maan rakenteen ylläpidon. Haasteita lisää erityisesti ilmastonmuutoksen mukana lisääntyvät syys- ja talvisateet.
Oleellista on monimuotoisuuden lisääntyminen. Kunnollinen viljelykierto ja talviaikainen kasvipeitteisyys pitävät kasvukuntoa yllä.
Peltojen peruskunnosta huolehtimiseen rahkeet eivät tiloilla ole viime vuosina riittäneet. Siihen satsaamalla voi kuitenkin estää hyvä lohkon suistumisen laajaperäistymisen tielle.
Monella tilalla tällaiset asiat tiedostetaan. Käytäntö on kuitenkin muuta.
”Suomen parhaiden kasvinviljelyalueiden kasvinviljelytiloilla viljojen monokulttuuri on hyvin yleistä. Ehkä neljän viljavuoden jälkeen laitetaan öljykasvi tai palkovilja. Monimuotoisuuskäytössä on alle kaksi prosenttia peltoalasta”, Peltonen-Sainio kertoo.
Nurmikiertoa kasvinviljelytiloilla on, mutta se keskittyy pääasiassa kaukaisiin, huonoihin ja epämääräisen muotoisiin peltolohkoihin – eikä tuo lisäarvoa hyville lohkoille.
Tilastot osoittavat, että mitä pienempi tila, sitä huonommin asiat ovat. Pienillä tiloilla on harvemmin mahdollisuuttakaan kunnon kasvinvuorotukselle niin kuin isoilla tiloilla.
”Samoin esimerkiksi vesistöjen läheisyydessä olevilla lohkoilla on pääasiassa yksipuolisia kiertoja. Siksi peltolohkojen käytön optimoinnille on oikeasti hyvä pohja”, Peltonen-Sainio toteaa.
Viljelijä tekee valintoja kannattavuus edellä. Kestävän tehostamisen tietä pitäisi Peltonen-Sainion mielestä tukea.
”Ainakin tulisi poistaa esteet. Nyt asioita mietitään lohkokohtaisesti. Siitä pitäisi päästä tilakohtaisuuteen, jotta pelto-optimointityökalun voi viedä käytäntöön. Jos viljelijä siirtää huonoja lohkoja viljelystä viherryttämiseen, parhaille lohkoille pitää olla mahdollisuus panostaa.”
Kun viljelyssä panostetaan parhaisiin lohkoihin, huuhtoutumis- ja eroosioriskit pienenevät ja luonnon monimuotoisuus kasvaa.
Pirjo Peltonen-Sainio näkee PeltoOptimi-työkalussa mahdollisuuksia myös peruskunnostuksen kannattavuuden pohdinnassa.
”Niillä lohkoilla, joiden pisteytys on siinä rajamailla ja lohko on saamassa laajaperäistämissuosituksen, kannattaa miettiä salaojituksen uusimista ja tehokasta viljelykiertoa, jotta lohko ei suistu ulos kestävän tehostamisen tieltä.”
Ajoautomatiikan käyttö peltoviljelyssä tarkentaa tuotantopanosten käyttöä. Se tuo positiivista ja toivottua kehitystä maatilan talouteen ja ympäristöön sekä ihmistyön määrään ja laatuun. Siihen liittyy myös haasteita.
MaatalousKonemessut Helsingissä tarjosivat jälleen paljon nähtävää. Hehtaarikaupalla koneita sekä työtä helpottavia uutuuksia ja innovaatioita. Uusia oivalluksia, joista varmasti vielä kuullaan.
Puhuva avustaja tuo monimutkaisten maatalouskoneiden ominaisuudet vaivattomasti viljelijöiden käyttöön. Se lisää työturvallisuutta.
Maataloudessa syntyvä monipuolinen data voi olla arvokasta. Sen hyödyntäminen edellyttää kuitenkin hajallaan olevan tiedon keräämistä helppokäyttöiseksi kokonaisuudeksi yhteen paikkaan.
Maa- ja metsätalousmaa on pääsääntöisesti kiinteistöverosta vapaata, mutta tuotantorakennukset eivät ole. Joillekin metsänomistajille on tullut tänä vuonna yllätyksenä kiinteistöveromaksu.
Viime vuosien voimakkaat säävaihtelut ovat korostaneet säähavaintojen merkitystä maatilojen arjessa. Tilan oma sääasema tarkentaa viljelytoimia. Paikallisia säähavaintoja voidaan seurata ajantasaisesti lähes mistä tahansa, ja tekniikka mahdollistaa jopa kastelun automatisoinnin.
Kesäkuun alussa osui silmiin Maaseudun Tulevaisuuden lehtiotsikko: "Puuta karttuu metsiin luultua vähemmän". Jahas, nyt ovat menossa tällaiset trendit. Luonnonvarakeskus on korjaamassa arviotaan tulevien vuosikymmenten metsien kasvusta. Tarkkaan ottaen kasvu on laskemassa nykyisillä hakkuumäärillä 103 miljoonasta alle 100 miljoonaan kuutioon. Hiipuva kasvu johtaisi samalla metsien hiilinielun pienenemiseen. Sinänsä asian käsittelyssä ei pitäisi olla mitään erikoista. Luken…
Kuivuus kurittaa kasvinviljelijää, mutta murehduttaa myös metsänomistajaa. Kivennäismaiden vesitalouteen ei juuri voi vaikuttaa. Sen sijaan ojitetuilla turvekankailla vedenpintaa on mahdollista nostaa ja siten turvata puuston kasvu muuttuvassa ilmastossa.
Tiukentuneet torajyvien raja-arvot ovat haaste etenkin hybridirukiille, joka on populaatiolajikkeita alttiimpi torajyvälle. Viljelijän keinoja torjua torajyvää ovat hyvä viljelykierto, terve, peitattu kylvösiemen ja huolelliset viljelytoimet.
Kaksi vuotta sitten Suomessa aloitti uusi rahasto, jonka ajatuksena oli tuoda markkinoille uusi väline lisämaakauppojen rahoittamiselle ja vuokrapeltojen tarjonnalle. Vaikka ajatus oli teoriassa hyvä, se ei toiminut käytännössä, ja nyt rahasto on ilmoittanut toimintansa lopettamisesta.Peltorahasto ajautui omaan mahdottomuuteensa, koska sille ei ole kysyntää. Tavanomaiset pankit kyllä rahoittavat järkevät lisämaakaupat, eikä järjettömiä kauppoja pidä kenenkään rahoittaa.…
