Lopen peruna on tunnettu tuotemerkki muuallakin kuin Helsingin Kauppatorilla. Joonatan ja Juhana Männistö brändäävät perunatilansa tuotteita entistäkin houkuttelevammiksi. Tilan viljelykierrossa tarvitaan muitakin kasveja, mutta ne tuovat liikevaihdosta vain pienen osan.
Männistön veljesten omistama Aromäen Tila Oy sijaitsee keskellä korpea mutta silti keskellä markkinoita.
– Täältä on helppoa ja kustannustehokasta jaella perunaa Etelä-Suomen kauppoihin. Helsingin keskustaan on matkaa 90 kilometriä, Lahteen saman verran. Meiltä lähtee jokaisena arkipäivänä kaksi jakeluautoa kierrokselle, Juhana Männistö kertoo.
Perunatilan sijainnissa Lopen Tevännöllä on muitakin hyviä puolia. Tuotannon laajentaminen on mahdollista, sillä naapureita ei ole lähellä ja omaa maata rakentamiseen riittää. Viljelyynkin on löytynyt sopivia vuokrapeltoja.
– Viljelykierron vuoksi peltoa pitää olla noin kaksi kertaa enemmän kuin on peruna-alaa. Mielellämme ulkoistaisimme kokonaan välikasvien, lähinnä viljojen viljelyn, mutta sopivia yhteistyökumppaneita ei ole löytynyt, Joonatan Männistö harmittelee.
Viljan viljely aiheuttaa joka vuosi aikatauluhaasteita etenkin sadonkorjuuaikaan.
– Esimerkiksi viime vuonna viljojen puinti venyi ja sen jälkeen tulikin pitkä sadejakso. Tämän vuoksi perunasadosta jäi kymmenesosa nostamatta. Viljasta tulee vain viisi prosenttia liikevaihdosta, vaikka pinta-alaa on lähes saman verran kuin perunalla, Joonatan havainnollistaa.
Aromäen Tilalla on tähän asti viljelty perunaa keskimäärin 120 hehtaarin alalla. Pakkaamon ja varaston laajennuksen myötä viljelyala hieman kasvaa. Omaa peltoa tilalla on sata hehtaaria ja vuokramaita noin 120 hehtaaria.
Männistön veljekset ostivat maatilan isältään Heikki Männistöltä vuonna 2013, kun hän jäi luopumistuelle. Vuonna 2006 Heikki Männistö oli kysynyt pojiltaan, rakennetaanko palaneen sikalan tilalle uusi. Kaikki olivat yhtä mieltä siitä, että kotieläintuotanto saa riittää ja tilalla keskitytään perunanviljelyyn.
Viimeisten kymmenen vuoden aikana perunanviljelyä on laajennettu määrätietoisesti. Tällä hetkellä tila yltää 4–5 miljoonan kilon vuosituotantoon ja kolmen miljoonan euron liikevaihtoon.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä vain 5,90 euroa.
Oletko jo tilaaja?
Viime kesän säät suosivat kasvinviljelyä suurimmassa osassa Suomea. Sadot olivat määrältään ja laadultaan keskimääräistä parempia. Neljä viljelijää eri puolilta Suomea kertoo, miten kasvukausi omalla tilalla sujui.
Avomaankurkku on Vainion perhetilan lippulaivatuote. Suurin osa satojen tonnien sadosta lähtee tuoreena kuluttajille eri puolille Suomea, mutta tilalla valmistetaan myös suolakurkkuja perinteisin menetelmin. Veljesten suolakurkut -tuotemerkki on valloittanut paikkansa kauppojen hyllyillä.
Keinotekoisia raaka-aineita korvaavalle kuituhampulle haetaan nyt markkinoita. Kuituhamppua kolme vuotta viljellyt Jyrki Siira on todennut sen erinomaiseksi maanparannuskasviksi. – Koska viljelykiertoon tarvitaan syväjuurisia kasveja, mieluummin valitsen sellaisen kasvin, josta maksetaan kuin sellaisen, joka murskataan peltoon.
Korianteri on viljelykierrollisesti ja tuotto-odotustensa vuoksi kiinnostava erikoiskasvivaihtoehto. Korianterille on maailmanlaajuiset markkinat, ja siitä voi Suomessa tulla jopa samankaltainen menestystuote kuin kuminasta. Viljelyala on nyt noin 700 hehtaaria, mutta se voi helposti kolminkertaistua lähivuosina.
Maa- ja metsätalousmaa on pääsääntöisesti kiinteistöverosta vapaata, mutta tuotantorakennukset eivät ole. Joillekin metsänomistajille on tullut tänä vuonna yllätyksenä kiinteistöveromaksu.
Viime vuosien voimakkaat säävaihtelut ovat korostaneet säähavaintojen merkitystä maatilojen arjessa. Tilan oma sääasema tarkentaa viljelytoimia. Paikallisia säähavaintoja voidaan seurata ajantasaisesti lähes mistä tahansa, ja tekniikka mahdollistaa jopa kastelun automatisoinnin.
Kesäkuun alussa osui silmiin Maaseudun Tulevaisuuden lehtiotsikko: "Puuta karttuu metsiin luultua vähemmän". Jahas, nyt ovat menossa tällaiset trendit. Luonnonvarakeskus on korjaamassa arviotaan tulevien vuosikymmenten metsien kasvusta. Tarkkaan ottaen kasvu on laskemassa nykyisillä hakkuumäärillä 103 miljoonasta alle 100 miljoonaan kuutioon. Hiipuva kasvu johtaisi samalla metsien hiilinielun pienenemiseen. Sinänsä asian käsittelyssä ei pitäisi olla mitään erikoista. Luken…
Kuivuus kurittaa kasvinviljelijää, mutta murehduttaa myös metsänomistajaa. Kivennäismaiden vesitalouteen ei juuri voi vaikuttaa. Sen sijaan ojitetuilla turvekankailla vedenpintaa on mahdollista nostaa ja siten turvata puuston kasvu muuttuvassa ilmastossa.
Tiukentuneet torajyvien raja-arvot ovat haaste etenkin hybridirukiille, joka on populaatiolajikkeita alttiimpi torajyvälle. Viljelijän keinoja torjua torajyvää ovat hyvä viljelykierto, terve, peitattu kylvösiemen ja huolelliset viljelytoimet.
Kaksi vuotta sitten Suomessa aloitti uusi rahasto, jonka ajatuksena oli tuoda markkinoille uusi väline lisämaakauppojen rahoittamiselle ja vuokrapeltojen tarjonnalle. Vaikka ajatus oli teoriassa hyvä, se ei toiminut käytännössä, ja nyt rahasto on ilmoittanut toimintansa lopettamisesta.Peltorahasto ajautui omaan mahdottomuuteensa, koska sille ei ole kysyntää. Tavanomaiset pankit kyllä rahoittavat järkevät lisämaakaupat, eikä järjettömiä kauppoja pidä kenenkään rahoittaa.…
