Lopen peruna on tunnettu tuotemerkki muuallakin kuin Helsingin Kauppatorilla. Joonatan ja Juhana Männistö brändäävät perunatilansa tuotteita entistäkin houkuttelevammiksi. Tilan viljelykierrossa tarvitaan muitakin kasveja, mutta ne tuovat liikevaihdosta vain pienen osan.
Männistön veljesten omistama Aromäen Tila Oy sijaitsee keskellä korpea mutta silti keskellä markkinoita.
– Täältä on helppoa ja kustannustehokasta jaella perunaa Etelä-Suomen kauppoihin. Helsingin keskustaan on matkaa 90 kilometriä, Lahteen saman verran. Meiltä lähtee jokaisena arkipäivänä kaksi jakeluautoa kierrokselle, Juhana Männistö kertoo.
Perunatilan sijainnissa Lopen Tevännöllä on muitakin hyviä puolia. Tuotannon laajentaminen on mahdollista, sillä naapureita ei ole lähellä ja omaa maata rakentamiseen riittää. Viljelyynkin on löytynyt sopivia vuokrapeltoja.
– Viljelykierron vuoksi peltoa pitää olla noin kaksi kertaa enemmän kuin on peruna-alaa. Mielellämme ulkoistaisimme kokonaan välikasvien, lähinnä viljojen viljelyn, mutta sopivia yhteistyökumppaneita ei ole löytynyt, Joonatan Männistö harmittelee.
Viljan viljely aiheuttaa joka vuosi aikatauluhaasteita etenkin sadonkorjuuaikaan.
– Esimerkiksi viime vuonna viljojen puinti venyi ja sen jälkeen tulikin pitkä sadejakso. Tämän vuoksi perunasadosta jäi kymmenesosa nostamatta. Viljasta tulee vain viisi prosenttia liikevaihdosta, vaikka pinta-alaa on lähes saman verran kuin perunalla, Joonatan havainnollistaa.
Aromäen Tilalla on tähän asti viljelty perunaa keskimäärin 120 hehtaarin alalla. Pakkaamon ja varaston laajennuksen myötä viljelyala hieman kasvaa. Omaa peltoa tilalla on sata hehtaaria ja vuokramaita noin 120 hehtaaria.
Männistön veljekset ostivat maatilan isältään Heikki Männistöltä vuonna 2013, kun hän jäi luopumistuelle. Vuonna 2006 Heikki Männistö oli kysynyt pojiltaan, rakennetaanko palaneen sikalan tilalle uusi. Kaikki olivat yhtä mieltä siitä, että kotieläintuotanto saa riittää ja tilalla keskitytään perunanviljelyyn.
Viimeisten kymmenen vuoden aikana perunanviljelyä on laajennettu määrätietoisesti. Tällä hetkellä tila yltää 4–5 miljoonan kilon vuosituotantoon ja kolmen miljoonan euron liikevaihtoon.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä vain 5,90 euroa.
Oletko jo tilaaja?
Viime kesän säät suosivat kasvinviljelyä suurimmassa osassa Suomea. Sadot olivat määrältään ja laadultaan keskimääräistä parempia. Neljä viljelijää eri puolilta Suomea kertoo, miten kasvukausi omalla tilalla sujui.
Avomaankurkku on Vainion perhetilan lippulaivatuote. Suurin osa satojen tonnien sadosta lähtee tuoreena kuluttajille eri puolille Suomea, mutta tilalla valmistetaan myös suolakurkkuja perinteisin menetelmin. Veljesten suolakurkut -tuotemerkki on valloittanut paikkansa kauppojen hyllyillä.
Keinotekoisia raaka-aineita korvaavalle kuituhampulle haetaan nyt markkinoita. Kuituhamppua kolme vuotta viljellyt Jyrki Siira on todennut sen erinomaiseksi maanparannuskasviksi. – Koska viljelykiertoon tarvitaan syväjuurisia kasveja, mieluummin valitsen sellaisen kasvin, josta maksetaan kuin sellaisen, joka murskataan peltoon.
Korianteri on viljelykierrollisesti ja tuotto-odotustensa vuoksi kiinnostava erikoiskasvivaihtoehto. Korianterille on maailmanlaajuiset markkinat, ja siitä voi Suomessa tulla jopa samankaltainen menestystuote kuin kuminasta. Viljelyala on nyt noin 700 hehtaaria, mutta se voi helposti kolminkertaistua lähivuosina.
Kasvinsuojelu on kokonaisuus, joka rakentuu laji- ja lajikevalinnoista, viljelykierrosta, viljelytoimenpiteistä ja ruiskutuksista. Viljelykierron suunnittelussa on huomioitava myös kasvinsuojelukierto: eri kasveilla yleiset kasvintuhoojat sekä resistenssin ehkäisy.
Maatilayrityksissä tapahtuu vuosittain tapaturmia ja jopa kuolemaan johtavia onnettomuuksia. Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen Riskimittari on uusi työkalu, jonka avulla yrittäjä voi tunnistaa riskejä ja tehdä riskien seurantaa.
Kun aloitin maa- ja metsätalouden opinnot 1960-luvun lopulla, maatilojen keskimääräinen peltopinta-ala oli kahdeksan hehtaaria. Lypsylehmiäkin oli suurin piirtein kahdeksan taloutta kohden. Tilojen toimintaa tuettiin valtiollisilla tuloratkaisuilla, ja metsät toimivat tuotannon investointipankkina. Yliopiston opetusohjelmaan tuli vahvasti mukaan koneiden tekniikka ja käyttö, koska se kehityssuunta nähtiin välttämättömänä. Hitaasta muutoksesta huolimatta Suomi ajautui 1960-luvulla ylituotanto-ongelmiin. Syntyi voi- ja…
Metsäojituksella on yli kolminkertaistettu suopuustojen kasvu. Nyt suometsät käsittävät noin neljänneksen Suomen puuvarannosta ja metsien vuosittaisesta kokonaiskasvusta. Suomen puustoisia soita on ojitettu lähes sata vuotta. Ojitusta on kokeiltu ja tutkittu jo pitkään ennen sitä.
Muutos on riski, mutta niin on paikalleen jääminenkin. Kaikkea epävarmuutta ei voi yritystoiminnassa välttää. Olennaista on tunnistaa, mikä on hallittua riskinottoa ja mikä passiivisuudesta syntyvää riskiä.
Valkuaiskasvien viljelyn lisääminen niin ruuaksi kuin rehuksi vahvistaisi ruuantuotannon omavaraisuutta koko Euroopassa. Suomessa kokeillaan esimerkiksi härkäpapua ja kikhernettä.
