Lajikejalostus on pitkäjänteistä tulevaisuustyötä, jossa on huomioitava muuttuvat kasvuolosuhteet. Nyt työn alla olevat lajikkeet kasvavat pelloillamme vasta vuosikymmenen kuluttua. Boreal tekee yhteistyötä alan eri tahojen kanssa viljelijöistä leipureihin ja kehittää lajikkeita, joissa on lopputuotteiden kannalta erityisiä ominaisuuksia.
Jokioisissa toimiva Boreal Kasvinjalostus Oy jalostaa ohraa, kauraa, kevät- ja syysvehnää, ruista, rypsiä, hernettä ja härkäpapua sekä nurmikasveista timoteita, nurmi- ja ruokonataa ja puna-apilaa. Lisäksi se edustaa ulkomaisista lajikkeista kevät- ja syysrapseja sekä hybridiruista. Tuntumaa on otettu myös syysohran, jopa soijan testaukseen.
– Kasvinjalostus on tuotekehitystä asiakkaita varten. Viljelijän tarve on jalostustyömme ytimessä, sanoo Borealin toimitusjohtaja Karri Kunnas.
Lajikejalostus on jatkuvaa kompromissien tekemistä ja tasapainoilua, sillä yhden ominaisuuden painottaminen voi lyödä korville toista. Lajikkeesta voidaan esimerkiksi saada liki sataprosenttisesti taudinkestävä, mutta samalla satoisuus voi kärsiä. Supersatoisa lajike voi taas osoittautua lakoherkäksi.
– Kasvinjalostuksen haaste ja toisaalta viehätys on juuri siinä, miten saada ympättyä lajikkeeseen parhaat ominaisuudet niin viljelijöiden kuin tuotteita jalostavan teollisuudenkin kannalta. Päämäärämme on jalostaa lajikkeita, joita viljelijät haluavat viljellä, siemenkauppa myydä ja teollisuus käyttää, Kunnas kiteyttää.
Kotimaisen kasvinjalostuksen ydintehtävä on tuottaa meillä menestyviä viljelykasveja, jotka soveltuvat saumattomasti lopputuotteiden jalostukseen, oli sitten kyse leipomisesta, oluenpanosta tai terveyttä edistävistä elintarvikkeista.
– Kotimaisen kasvinjalostuksen kova valtti on se, että lajikkeet on kehitetty meidän tarpeisiimme ja testattu huolellisesti olosuhteissamme useiden vuosien ajan. Me emme jätä testausta viljelijöiden asiaksi, jalostuksen kehityspäällikkö Outi Manninen korostaa.
Kasvinjalostus on monivaiheista käsityötä kasvihuoneissa, laboratorioissa ja koekentillä. Siitepölystä erilaistetaan solukkoviljelyssä kasveja, jyviä analysoidaan, mitataan ja punnitaan, ja loppuvaiheessa testataan jopa herneiden keitto-ominaisuuksia tai jauhojen leipoutuvuutta.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä vain 5,90 euroa.
Oletko jo tilaaja?
Avomaankurkku on Vainion perhetilan lippulaivatuote. Suurin osa satojen tonnien sadosta lähtee tuoreena kuluttajille eri puolille Suomea, mutta tilalla valmistetaan myös suolakurkkuja perinteisin menetelmin. Veljesten suolakurkut -tuotemerkki on valloittanut paikkansa kauppojen hyllyillä.
Aspilan veljekset Eino, Lauri ja Aku ovat tyytyväisiä päätökseensä jatkaa sukutilan pitoa yhteisvoimin. Työnjaossa on huomioitu jokaisen vahvuudet, ja kaikki pääsevät vuorollaan vapaalle. Tilan kärkituotteeksi on noussut sipuli.
Pinaatti on ainoa viljelykasvimme, josta saadaan avomaalla kaksi satoa kesässä. Maatalousyhtymä Heikkilä Vampulassa on yksi harvoista sitä viljelevistä tiloista. Pinaatin viljely edellyttää säntillisyyttä. Sen lisäksi tilalla viljellään tuorehernettä ja viljoja.
Keinotekoisia raaka-aineita korvaavalle kuituhampulle haetaan nyt markkinoita. Kuituhamppua kolme vuotta viljellyt Jyrki Siira on todennut sen erinomaiseksi maanparannuskasviksi. – Koska viljelykiertoon tarvitaan syväjuurisia kasveja, mieluummin valitsen sellaisen kasvin, josta maksetaan kuin sellaisen, joka murskataan peltoon.
Budjetointi on kaikenlaisten rakennushankkeiden helpoin osa. Pistetään vaan erilaisten tarvikkeiden hintoja Hankkijan (nimi muutettu) kuvastosta exceliin ja katsotaan, paljonko pitäisi jostain saada niihin rahaa. "Halpaa on, jos siitä rahalla selviää", on yksi isäni lempisanontoja, jonka muistan usein erilaisten vastoinkäymisten kohdatessa kuulleeni. Pääosin kaikista – joko itse aiheutetuista tai muutoin eteen tulevista – hankkeista ei kuitenkaan
Täsmäviljely sai alkunsa 1980-luvun lopussa, kun GPS-signaali tuli siviilikäyttöön. Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Liisa Pesonen on edistänyt täsmäviljelyä jo 35 vuotta.
Sadan pilottitilan koeasetelmasta liikkeelle lähtenyt Carbon Action on kahdeksan vuoden aikana jalkauttanut hiilensidonnan ja uudistavan viljelyn menetelmät osaksi suomalaista viljelykulttuuria. Koeasetelma oli viljelijälähtöinen: pelto jaettiin kahtia ja viljelijä toteutti valitsemaansa hiilensidontatoimenpidettä koepuolikkaalla viisi kasvukautta.
Ilmajokiset Janne ja Marianne Lehtinen ostivat runsaat kaksi vuotta sitten vanhan vehnämyllyn Ylöjärveltä, jotta saivat jatkaa oman satonsa jalostamista hiutaleiksi, suurimoiksi ja jauhoiksi. Rahtijauhatukselle on edelleen tarvetta Suomessa, mutta sitä tekevät myllyt ovat käyneet vähiin.
Mäntsäläläinen maatalousyrittäjä Sari Melart sai Melan työkykyneuvonnasta apua henkiseen jaksamiseensa monin tavoin tiukassa tilanteessa. Maksutonta neuvontaa tarjoavat Melan 14 työkykyneuvojaa ympäri Suomen.
Lopen peruna on tunnettu tuotemerkki muuallakin kuin Helsingin Kauppatorilla. Joonatan ja Juhana Männistö brändäävät perunatilansa tuotteita entistäkin houkuttelevammiksi. Tilan viljelykierrossa tarvitaan muitakin kasveja, mutta ne tuovat liikevaihdosta vain pienen osan.
