Siirry sisältöön

Niemelän luomulammastilalla Laukaassa kainuunharmaskatras nauttii kesäpäivästä vehreällä laitumella. Lampaiden ulkoruokintakausi alkaa heti keväällä, kun ruoho on venähtänyt yli viisisenttiseksi ja jatkuu pitkälle syksyyn.

”Laiduntaminen on olennainen osa lammastaloutta. Se edistää eläinten kaikinpuolista hyvinvointia. Samalla se lisää maatilaympäristön monimuotoisuutta sekä peltomaan pieneliöstöä”, lammastilan emäntä Pia Niemeläinen korostaa.

Kasvuunsa ja hyvinvointiinsa imettävät uuhet ja karitsat tarvitsevat tiheää, lehtevää ruohoa.

Lohkoja ei syötetä loppuun, vaan kasvuston pitäisi jäädä vähintään viisitoistasenttiseksi, jotta yhteyttäviä lehtiä on riittävästi.

Lohkonvaihdon yhteydessä tehdään puhdistusniitto. Laidunnus edellyttää yli kasvukauden ulottuvaa suunnittelua, jotta karitsat voidaan laskea aina puhtaalle laitumelle. Se on parasta loisten ennaltaehkäisyä.

Niemeläinen muistuttaa, että tuottaakseen lammas tarvitsee täysipainoista, ravinnontarpeen tyydyttävää rehua. Vain siten tuotetaan taloudellisesti laadukkaita lihakiloja sekä hyvää villaa.

”Tasapainoista ruokaa eläin tarvitsee myös villan kasvattamiseen. Jos ruokinta ja olosuhteet ovat kohdallaan, villa on tiheää, kiiltävää ja pehmeää.”

Niemelän lammastila haluaa olla mukana säilyttämässä kainuunharmakseen geeniperimää.

Lehmistä lampaisiin

Pia ja Pekka Niemeläisen luotsaamalla laukaalaistilalla lypsylehmät vaihtuivat vuonna 2010 ensin emolehmiin ja pieneen lammaskatraaseen. Alkuun määkiviä oli vain pieni joukko, sillä uudessa tuotantosuunnassa oli paljon opiskeltavaa. Vanha navetta muunneltiin lampolaksi ja pikkuhiljaa emolehmät saivat väistyä, kun isäntäpari päätti keskittyä täysillä lampaisiin. Nyt uuhia on noin 80 ja pässejä kymmenkunta.

Kainuunharmas on suomalainen alkuperäisrotu ja sitä on olemassa koko maailmassa alle 2 000 yksilöä. Niemeläisiä viehättävät rodun harvinaisuus ja alkukantaisuus.

”Yhtään pässilinjaa ei ole hukattavaksi, sillä geneettinen pohja on jo nyt kapea. Siksi haluamme olla mukana säilyttämässä tämän alkuperäisrodun arvokasta geeniperimää”, emäntä toteaa. Kainuunharmaksella ei ole suomenlampaiden tapaan pässilinjaliikennevaloja ja jalostuslampolat ovat viime vuosina harvenneet.

Niemeläinen kokee ensiarvoisen tärkeäksi, että jalostusta tehdään suunnitelmallisesti geneettistä kapeutumista välttäen.

”Minulla on suunnitteluvaiheessa Jyväskylän ammattikorkeakoulussa YAMK-opinnäytetyö liittyen kainuunharmaksen jalostukseen. Työssä on tarkoitus selvittää, miten jäljellä olevaa geenivarantoa käytetään tulevaisuuden kannalta kestävällä tavalla ja mitkä sukulinjat vaativat erityistä huomiota”, hän kertoo.

Rodulla on monta vahvuutta. Se tiinehtyy ympäri vuoden ja tuottaa paljon karitsoita. Keväisin karitsoita syntyy keskimäärin 2,5 uuhta kohti, mutta neloset ja vitosetkaan eivät ole harvinaisia. Uuhet hoitavat jälkikasvuaan yleensä hyvin. Jos ruokinta on kunnossa, maitoa riittää monipäisellekin vuonueelle.

”Kainuunharmaksen villa on pehmeää ja kiiltävää, liha vähärasvaista, mureaa ja miedonmakuista. Rotu ei helposti rasvoitu eikä rasva marmoroidu lihaksiin. Lisäksi harmakset ovat hyviä käsitellä”, lampuri luettelee.

Tavoitteena hyvä sato

Niemelän tila siirtyi luomuviljelyyn vuonna 2016. Lampaat seurasivat kaksi vuotta myöhemmin.

Valintaansa Niemeläiset ovat tyytyväisiä, sillä luomu on tuonut kasvinviljelyyn uutta mielenkiintoa ja palavan halun oppia uutta.

”Ei voi kehittyä, jos ei kouluta itseään”, Pia tähdentää.

Luomutilan väki on osallistunut ahkerasti viljelykoulutuksiin ja heidän tilansa on yksi sadasta Carbon Action -hankkeessa mukana olevasta tilasta. Hankkeessa etsitään tapoja, joilla vauhdittaa hiilen varastoitumista ilmakehästä peltomaahan. Samalla edistetään hiiltä varastoivan viljelyn eli hiiliviljelyn käyttöönottoa suomalaisilla maatiloilla.

Yksi toimiva tiedonjakamisen väylä on luomuviljelijöiden Facebook-ryhmä. Niemeläiset kokevat arvokkaaksi sen, että ryhmässä voidaan jakaa kokemuksia ja pohtia ratkaisuvaihtoehtoja.

”Luomussa yhtä lailla kuin tavanomaisessa tuotannossakin riman täytyy olla korkealla. Tavoittelemme sekä viljasta että nurmesta isoja, laadukkaita satoja. Tuloksellinen viljely edellyttää harkittuja lajikevalintoja ja sopivia viljelytekniikoita.”

Tilapuodissa myydään monenlaisia villatuotteita niin lankoja, karstalevyä, hahtuvaa kuin asusteitakin.

Parasta mahdollista rehua

Korkealaatuinen säilörehu on lammastuotannon peruskivi, sillä huonolaatuista säilörehua ei pysty kompensoimaan väkirehulla. Voimallinen väkirehuruokinta ei ole hyväksi eläinten terveydelle eikä tuottajan kukkarolle, sillä luomurehut ovat kovin hintavia. Pia on tyytyväinen siitä, että parin viime vuoden aikana lampaita on voitu ruokkia myös kotoisella härkäpavulla ja kauralla. Vihantana korjattu härkäpapukauravirnaseos on niin ikään toimiva rehujae.

Pitkän maidontuotantohistorian ansiosta tilalla on osaamista laadukkaan säilörehun tuotannosta ja oikea-aikaisesta korjuusta.

Nurmiviljelyssä suositaan monipuolisia siemenseoksia: timoteita, nurmi-, ruoko- ja punanataa, sekä niittynurmikkaa ja raiheinää. Palkokasveina on alsike-, puna- ja valkoapilaa, keltamaitetta, sini- ja rehumailasta sekä lisukkeena kuminaa ja sikuria.

Yritystoiminnassa on koko ajan haarukoitava, mihin on järkevää sijoittaa, jotta toiminta pysyy taloudellisesti kannattavana.

”Siemenissä ei pidä säästää. Jos niiden hankinnassa säästää, näkyy se teurastilissä”, Pia tähdentää.

Tavoitteena on tiheät, pitkäikäiset nurmikasvustot. Kun joukossa on syväjuurisia kasveja, se pitää yllä myös maan kasvukuntoa.

Viimeiset kaksi vuotta ovat kuitenkin olleet haastavia. Kuivat kesät ovat haitanneet nurmien perustamista ja lumeton talvi edestakaisin sahaavine lämpötiloineen on vaikeuttanut kasvien talvehtimista.

Villan suosio kasvaa

”Villa on todella koukuttava ja inspiroiva materiaali, siitä on vaikka mihin. Erityisesti olen hurahtanut kehräämiseen.”

Tilan lampaiden villasta teetetyistä langoista Pia on neulonut koneella villatakin sekä erilaisia asusteita.

Kotimaisen, ekologisesti tuotetun lampaanvillan suosio on nouseva. Esimerkiksi kehräämöyrityksillä kädet ovat täynnä työtä ja lankoja voi joutua odottamaan kuukausia. Karstalevyä sen sijaan saa melko nopeasti.

Yksi Niemelän tilan tuote-erikoisuus on lampaanmaitosaippua, jota emäntä valmistaa itse.

”Lampaanrasvaakin voisi hyödyntää esimerkiksi kosmetiikan valmistukseen. Käsityönä valmistaen lopputuotteista tulee helposti liian hintavia”, Pia pohtii.

Lammastilalla rakennetaan uusia markkinakanavia ja vireillä on monia tuotekehitysideoita. Lampolan hoito on käsityövaltaista, minkä takia aikaa ei tahdo riittää kaikkiin mielenkiintoisiin projekteihin.

Villatuotteiden ohella lampaan- ja karitsantaljat ovat haluttuja. Kainuunharmaksen taljat ovat moni-ilmeisiä, sillä kahta väritykseltään ja kuvioinniltaan samanlaista ei ole.

Karitsat syntyvät mustina, mutta useimmiten niiden turkki harmaantuu eriasteisesti iän myötä. Taljojen värikirjo on laaja helmenharmaasta ja ruskeasta sinertävän harmaaseen ja mustaan.

Laatuajattelu ykkösenä

Suoramyynnissä laatu on kaiken lähtökohta eikä siitä pidä tinkiä yhdessäkään ketjun vaiheessa.

”Asiakkaat tulevat meille ensiluokkaisten tuotteiden ja ekologisen tuotantotavan vuoksi”, Pia toteaa.

Tilapuodissa ja verkkokaupassa myydään karitsan- ja lampaanlihaa, lihajalosteita, taljoja sekä villaa monessa muodossa.

Koronaviruspandemia sekoitti monet markkinat, mutta tilan lammastuotteiden suoramyyntiin se toi positiivista lisäkierrettä. Syksyn tuotemenekki on vielä arvoitus. Tulevaan on varauduttu niin, että syyskaritsoivia uuhia on tavallista vähemmän. Tila liittyi myös Pohjanmaan lammasosuuskuntaan lihan menekin varmistamiseksi. Vaikka kotimaisen lampaanlihan suosio kasvaa, lihan menekki on kausittaista.

”Tämä asettaa haasteita koko lammasketjulle. Ala tarvitsee koordinointia, kehittämistä ja yhteistyöverkostojen rakentamista sekä ennen kaikkea aktiivista tekemistä positiivisessa hengessä ja uskallusta ajatella isosti”, Niemeläinen kiteyttää.

Niemelän lammastilalla halutaan toimia eettisesti ja ekologisesti kestävällä tavalla.

”Emme haaveile tuotannon kasvattamisesta. Tuotannon pitää olla kannattavaa, mutta määrän sijasta haluamme panostaa laatuun. Se on myös ajan hengen mukaista.”