Nyt se on rantautunut Suomeen, ensimmäinen itsenäiseen työhön pystyvä robottitraktori. Elokuun alussa AgXeedin robottitraktori-kultivaattoriyhdistelmä teki neitsytmuokkauksensa Hintsan tilalla Raisiossa.
Robotti ja kultivaattori lohkon reunaan illalla, isäntä unten maille ja aamulla pelto on muokattu valmiiksi kylvökuntoon.
– Järjestelmän ydin on pilvipohjainen ohjelmisto, jossa suunnitellaan, seurataan ja analysoidaan peltotöitä. Siihen syötetään peltolohkojen rajat, ja algoritmi suunnittelee robottitraktori-työkoneyhdistelmän ajolinjat, kertoo tuoteryhmä- ja kehityspäällikkö Samu Vuorela Hankkijalta.
Ohjelmisto hallitsee työn aloitus- ja lopetuspisteet, päistekäännökset ja peltokohtaisen optimoinnin. Työn etenemistä ja tunnuslukuja, kuten moottorin kuormitusta, voi seurata reaaliajassa älypuhelimella tai tabletilla.
– Saimme AgBot 5.115T2 -mallin esittelykoneemme heinäkuussa. Seuraavan parin kuukauden aikana Hankkijan Älykäs maatila -tiimimme kokeilee koneen soveltuvuutta suomalaisiin olosuhteisiin ja testaa sen toimivuutta eri työlajeissa. Suurelle yleisölle kone esitellään Helsingin maatalouskonemessuilla lokakuun puolivälissä, Vuorela paljastaa.
Miehenkorkuinen, vetokoukun kanssa 3,6 metriä pitkä ja telaketjuin varustettu robotti painaa etupaino kiinnitettynä ja tankki täynnä noin yhdeksän tonnia. Kaksitelaisena se tarjoaa hyvän pidon ja pienen pintapaineen. Vetokyvyltään se vastaa noin 200 hevosvoiman traktoria.
Diesel-sähkökäyttöisen robottitraktorin työnopeus on enimmillään 13,5 kilometriä tunnissa.
Robotti on liitettävyydeltään täysin traktoria vastaava, ja siinä voidaan käyttää sekä nostolaitekiinnitteisiä että hinattavia työkoneita. Edessä ja takana on kolmipistenostolaitteet, hydrauliikkalohkot ja muun muassa Isobus-liitännät.
– Parhaimmillaan autonominen, ilman ihmisen läsnäoloa toimiva robotti on isoilla lohkoilla muokkaustöissä ja niitossa sekä muissa sellaisissa töissä, joissa siemeniä tai lannoitteita ei tarvitse yhtenään lisätä, Vuorela sanoo.
AgXeedin AgBot-robottitraktoreiden sarjatuotanto alkoi vuonna 2022. Koneet valmistetaan Alankomaissa ja niitä on myyty jo yli 20 maahan. Claas ja Amazone ovat AgXeedin osaomistajia. Yritys on maailman johtava robottitraktoreiden valmistaja.
– Oli viimeinen hetki lähteä kehityksen kelkkaan mukaan ja aloittaa robottitraktoreiden myynti myös Suomessa. Uskon, että jo ensi vuonna pelloillamme häärää muutama robottitraktori, hankintajohtaja Jukka Keltto arvioi.
Hinnasto on vasta valmisteilla, mutta karkean arvion mukaan veroton hinta asettunee reilun 300 000 euron tuntumaan.
AgXeed, Claas ja Amazone muodostavat yhdessä 3A-ryhmän, joka kehittää autonomisia ratkaisuja peltoviljelyyn tavoitteena parantaa peltoviljelyn laatua ja vähentää viljelijöiden työmäärää. Pakettiin kuuluvat automaattiset vetokoneet, älykkäät työkoneratkaisut ja ohjelmistot.
Automatiikkaa hyödynnetään maatiloilla jo monessa muodossa. Esimerkiksi käyvät automaattiohjaus, Isobus-työkoneiden lohkoautomatiikka ja paikkatietoon perustuva määränsäätö.
Teknologia on kehittynyt isoin harppauksin, ja kehitys tulee Kelton mukaan edelleen nopeutumaan. Itsenäisesti työhön pystyvät ratkaisut ovat luonteva jatkumo automaation kehityskaaressa.
Tilakoko kasvaa, mutta jo nyt maatiloilla podetaan työvoimapulaa. Automatiikan ja robotiikan avulla on mahdollista sujuvoittaa kevät- ja syystöitä.
– Osaavaa työvoimaa on vaikea saada etenkin kun työ tiloilla on kausiluonteista. Yksi jo lähitulevaisuudessa yleistyvä ratkaisu voi olla robottitraktori, uskoo toimitusjohtaja Jyrki Lepistö Hankkijalta.
Robottitraktori ei korvaa vaan pikemminkin täydentää perinteistä traktorityötä.
– Itsenäiseen työhön vaikka ympärivuorokautisesti pystyvä kone mahdollistaa työvoiman vapautuksen muihin tilan töihin, paremman polttoainetehokkuuden ja alhaisemmat ylläpitokustannukset verrattuna perinteisiin traktoreihin, Lepistö vertaa.
Kasvinviljelyyn ja broilerinkasvatukseen keskittyneellä Jartun tilalla katsotaan ennakkoluulottomasti tulevaisuuteen. Viime kesänä tehtiin kaksi uutta avausta: siirryttiin sokerijuurikkaan viljelyssä robottiaikaan ja aloitettiin leikkokukkien kasvatus avomaalla.
Droonin avulla saa nopeasti ja helposti hyvän kuvan peltojen tai kasvustojen tilanteesta. Muut kuin kuvantamissovellukset antavat vielä odottaa itseään.
Puhuva avustaja tuo monimutkaisten maatalouskoneiden ominaisuudet vaivattomasti viljelijöiden käyttöön. Se lisää työturvallisuutta.
Ajoautomatiikan käyttö peltoviljelyssä tarkentaa tuotantopanosten käyttöä. Se tuo positiivista ja toivottua kehitystä maatilan talouteen ja ympäristöön sekä ihmistyön määrään ja laatuun. Siihen liittyy myös haasteita.
Viljelyn arki muuttuu teknologian myötä, eikä sen hyödyntämiseen ole yhtä mallia. Joku pärjää tarkoituksella vähällä, toinen nojaa vahvasti innovaatioihin, teknologiaan ja dataan. Suurin joukko asettuu jonnekin näiden välimaastoon ja sovittaa uusia ratkaisuja käyttöön askel kerrallaan. Maatalousalan kehitys tuo jatkuvasti uusia mahdollisuuksia, mutta samalla se pakottaa tekemään valintoja. Jossain vaiheessa jokainen yrittäjä joutuu päättämään, mitä järjestelmiä
Maaseudulle elintärkeän yksityistiestön ja siltojen korjausvelka on kasvanut hirmulukemiin. Valtion säästölinja syventää tienkäyttäjien ahdinkoa. Rahat eivät riitä myöskään yleisen kylätieverkoston tarvitsemiin korjauksiin.
"Kaikella on aikansa, ja aikansa on joka asialla taivaan alla" – Saarn. 3:1. Arvelutti pitkään lainata edellistä lausetta tämän jutun motoksi. Ovathan nämä Nollarajan tarinat kosketelleet sananmukaisesti maallisia aiheita – maa- ja vähemmän metsätaloutta, mutta kuitenkin niihin liittyneitä teemoja. On jäähyväisten ja tunnustuksen aika – kerron, miten kirjoitteluni Maatilan Pellervossa vuonna 1998 alkoi. "Vanhan" Pellervon
Maatiloilta virtaa jatkuvasti tietoa palveluiden toimittajille. Yksittäisten tilojen tuotantotiedot ovat arvokasta raaka-ainetta palveluiden kehittämisessä ja markkinoinnissa. Tiedolla tulisi olla rahallista arvoa myös tiedon tuottajalle.
Kukkiva aluskasviseos lisäsi biodiversiteettitutkimuksessa pölyttäjiä viljapelloille. Aluskasvit vähensivät pilottitiloilla myös viljojen kasvitautien määrä ja rikkakasveja. Satotasoissa ei ollut merkitseviä eroja eri vaihtoehtojen välillä.
Maatalousyrittäjän menestys nojaa tuotannon hallintaan ja vahvaan talousosaamiseen, mutta kaikkein kriittisin tekijä on itsensä johtaminen. Se on yrittäjyyden haastavin ja ratkaisevin osa-alue, joka sitoo kokonaisuuden yhteen.
