Nyt se on rantautunut Suomeen, ensimmäinen itsenäiseen työhön pystyvä robottitraktori. Elokuun alussa AgXeedin robottitraktori-kultivaattoriyhdistelmä teki neitsytmuokkauksensa Hintsan tilalla Raisiossa.
Robotti ja kultivaattori lohkon reunaan illalla, isäntä unten maille ja aamulla pelto on muokattu valmiiksi kylvökuntoon.
– Järjestelmän ydin on pilvipohjainen ohjelmisto, jossa suunnitellaan, seurataan ja analysoidaan peltotöitä. Siihen syötetään peltolohkojen rajat, ja algoritmi suunnittelee robottitraktori-työkoneyhdistelmän ajolinjat, kertoo tuoteryhmä- ja kehityspäällikkö Samu Vuorela Hankkijalta.
Ohjelmisto hallitsee työn aloitus- ja lopetuspisteet, päistekäännökset ja peltokohtaisen optimoinnin. Työn etenemistä ja tunnuslukuja, kuten moottorin kuormitusta, voi seurata reaaliajassa älypuhelimella tai tabletilla.
– Saimme AgBot 5.115T2 -mallin esittelykoneemme heinäkuussa. Seuraavan parin kuukauden aikana Hankkijan Älykäs maatila -tiimimme kokeilee koneen soveltuvuutta suomalaisiin olosuhteisiin ja testaa sen toimivuutta eri työlajeissa. Suurelle yleisölle kone esitellään Helsingin maatalouskonemessuilla lokakuun puolivälissä, Vuorela paljastaa.
Miehenkorkuinen, vetokoukun kanssa 3,6 metriä pitkä ja telaketjuin varustettu robotti painaa etupaino kiinnitettynä ja tankki täynnä noin yhdeksän tonnia. Kaksitelaisena se tarjoaa hyvän pidon ja pienen pintapaineen. Vetokyvyltään se vastaa noin 200 hevosvoiman traktoria.
Diesel-sähkökäyttöisen robottitraktorin työnopeus on enimmillään 13,5 kilometriä tunnissa.
Robotti on liitettävyydeltään täysin traktoria vastaava, ja siinä voidaan käyttää sekä nostolaitekiinnitteisiä että hinattavia työkoneita. Edessä ja takana on kolmipistenostolaitteet, hydrauliikkalohkot ja muun muassa Isobus-liitännät.
– Parhaimmillaan autonominen, ilman ihmisen läsnäoloa toimiva robotti on isoilla lohkoilla muokkaustöissä ja niitossa sekä muissa sellaisissa töissä, joissa siemeniä tai lannoitteita ei tarvitse yhtenään lisätä, Vuorela sanoo.
AgXeedin AgBot-robottitraktoreiden sarjatuotanto alkoi vuonna 2022. Koneet valmistetaan Alankomaissa ja niitä on myyty jo yli 20 maahan. Claas ja Amazone ovat AgXeedin osaomistajia. Yritys on maailman johtava robottitraktoreiden valmistaja.
– Oli viimeinen hetki lähteä kehityksen kelkkaan mukaan ja aloittaa robottitraktoreiden myynti myös Suomessa. Uskon, että jo ensi vuonna pelloillamme häärää muutama robottitraktori, hankintajohtaja Jukka Keltto arvioi.
Hinnasto on vasta valmisteilla, mutta karkean arvion mukaan veroton hinta asettunee reilun 300 000 euron tuntumaan.
AgXeed, Claas ja Amazone muodostavat yhdessä 3A-ryhmän, joka kehittää autonomisia ratkaisuja peltoviljelyyn tavoitteena parantaa peltoviljelyn laatua ja vähentää viljelijöiden työmäärää. Pakettiin kuuluvat automaattiset vetokoneet, älykkäät työkoneratkaisut ja ohjelmistot.
Automatiikkaa hyödynnetään maatiloilla jo monessa muodossa. Esimerkiksi käyvät automaattiohjaus, Isobus-työkoneiden lohkoautomatiikka ja paikkatietoon perustuva määränsäätö.
Teknologia on kehittynyt isoin harppauksin, ja kehitys tulee Kelton mukaan edelleen nopeutumaan. Itsenäisesti työhön pystyvät ratkaisut ovat luonteva jatkumo automaation kehityskaaressa.
Tilakoko kasvaa, mutta jo nyt maatiloilla podetaan työvoimapulaa. Automatiikan ja robotiikan avulla on mahdollista sujuvoittaa kevät- ja syystöitä.
– Osaavaa työvoimaa on vaikea saada etenkin kun työ tiloilla on kausiluonteista. Yksi jo lähitulevaisuudessa yleistyvä ratkaisu voi olla robottitraktori, uskoo toimitusjohtaja Jyrki Lepistö Hankkijalta.
Robottitraktori ei korvaa vaan pikemminkin täydentää perinteistä traktorityötä.
– Itsenäiseen työhön vaikka ympärivuorokautisesti pystyvä kone mahdollistaa työvoiman vapautuksen muihin tilan töihin, paremman polttoainetehokkuuden ja alhaisemmat ylläpitokustannukset verrattuna perinteisiin traktoreihin, Lepistö vertaa.
Kasvinviljelyyn ja broilerinkasvatukseen keskittyneellä Jartun tilalla katsotaan ennakkoluulottomasti tulevaisuuteen. Viime kesänä tehtiin kaksi uutta avausta: siirryttiin sokerijuurikkaan viljelyssä robottiaikaan ja aloitettiin leikkokukkien kasvatus avomaalla.
Droonin avulla saa nopeasti ja helposti hyvän kuvan peltojen tai kasvustojen tilanteesta. Muut kuin kuvantamissovellukset antavat vielä odottaa itseään.
Puhuva avustaja tuo monimutkaisten maatalouskoneiden ominaisuudet vaivattomasti viljelijöiden käyttöön. Se lisää työturvallisuutta.
Ajoautomatiikan käyttö peltoviljelyssä tarkentaa tuotantopanosten käyttöä. Se tuo positiivista ja toivottua kehitystä maatilan talouteen ja ympäristöön sekä ihmistyön määrään ja laatuun. Siihen liittyy myös haasteita.
Metsätilaa hoitava Pekka Kärkäs ihmettelee puheita luonnon tuhoamisesta. Hänen mielestään metsätaloudessa ei olla hävittämässä metsää, vaan pidetään siitä huolta sukupolvelta toiselle. Pelloillaan Kärkäs viljelee ruista ja kauraa. Noin sadan metrin matkalla pellon lähinaapuri on Venäjä.
Maatalouden kirjanpidossa on muun yritystoiminnan kirjanpitokäytäntöihin verrattuna omat erityispiirteensä. Hyvä kirjanpito-ohjelma auttaa tekemään asiat oikein ja mahdollistaa erilaiset työtavat. Tässä kokemuksia kolmesta ohjelmasta.
Kun maatilojen data on hajallaan, jää sen potentiaali käyttämättä. Datapellon uudisraivaajat kehittää tapoja yhdistää tiedot automaattisesti ja tuoda hyötyjä viljelijöille.
Monet maatalousyrittäjät elävät pitkään jatkuvan kivun kanssa. Sen hallinta vaatii useiden hoitomuotojen yhdistämistä, mutta oloa ja arkea helpottaa jo kivun ja siihen vaikuttavien tekijöiden ymmärtäminen.
"Tuottajien neuvotteluvoimaa ja riskienhallintaa tulee vahvistaa." – Tämä on ensimmäisenä mainittu ja mielestäni myös tärkein RUOKAKETJU-tutkimushankkeen toimenpidesuosituksista. Pellervon taloustutkimus, Luonnonvarakeskus ja Reinu econ analysoivat juuri päättyvässä hankkeessaan ruokaketjun toimivuuteen ja arvonmuodostukseen vaikuttavia tekijöitä. Yksi iso syy ruokaketjun arvonmuodostuksen ontumiselle on ollut rahavirran niukka kasvu elintarvikeketjussa. Yksityisestä kulutuksesta ja elintarvikeviennistä ketjuun tuleva reaalinen rahavirta on hintamuutoksista
Peltokasveihin sitoutuvan hiilen määrä pystytään arvioimaan entistä tarkemmin uuden laskentamenetelmän avulla. Sen avulla maatalousyrittäjät voivat tulevaisuudessa saada uuden työkalun viljelytoimiensa ilmastovaikutusten mittaamiseen.
