Nyt se on rantautunut Suomeen, ensimmäinen itsenäiseen työhön pystyvä robottitraktori. Elokuun alussa AgXeedin robottitraktori-kultivaattoriyhdistelmä teki neitsytmuokkauksensa Hintsan tilalla Raisiossa.
Robotti ja kultivaattori lohkon reunaan illalla, isäntä unten maille ja aamulla pelto on muokattu valmiiksi kylvökuntoon.
– Järjestelmän ydin on pilvipohjainen ohjelmisto, jossa suunnitellaan, seurataan ja analysoidaan peltotöitä. Siihen syötetään peltolohkojen rajat, ja algoritmi suunnittelee robottitraktori-työkoneyhdistelmän ajolinjat, kertoo tuoteryhmä- ja kehityspäällikkö Samu Vuorela Hankkijalta.
Ohjelmisto hallitsee työn aloitus- ja lopetuspisteet, päistekäännökset ja peltokohtaisen optimoinnin. Työn etenemistä ja tunnuslukuja, kuten moottorin kuormitusta, voi seurata reaaliajassa älypuhelimella tai tabletilla.
– Saimme AgBot 5.115T2 -mallin esittelykoneemme heinäkuussa. Seuraavan parin kuukauden aikana Hankkijan Älykäs maatila -tiimimme kokeilee koneen soveltuvuutta suomalaisiin olosuhteisiin ja testaa sen toimivuutta eri työlajeissa. Suurelle yleisölle kone esitellään Helsingin maatalouskonemessuilla lokakuun puolivälissä, Vuorela paljastaa.
Miehenkorkuinen, vetokoukun kanssa 3,6 metriä pitkä ja telaketjuin varustettu robotti painaa etupaino kiinnitettynä ja tankki täynnä noin yhdeksän tonnia. Kaksitelaisena se tarjoaa hyvän pidon ja pienen pintapaineen. Vetokyvyltään se vastaa noin 200 hevosvoiman traktoria.
Diesel-sähkökäyttöisen robottitraktorin työnopeus on enimmillään 13,5 kilometriä tunnissa.
Robotti on liitettävyydeltään täysin traktoria vastaava, ja siinä voidaan käyttää sekä nostolaitekiinnitteisiä että hinattavia työkoneita. Edessä ja takana on kolmipistenostolaitteet, hydrauliikkalohkot ja muun muassa Isobus-liitännät.
– Parhaimmillaan autonominen, ilman ihmisen läsnäoloa toimiva robotti on isoilla lohkoilla muokkaustöissä ja niitossa sekä muissa sellaisissa töissä, joissa siemeniä tai lannoitteita ei tarvitse yhtenään lisätä, Vuorela sanoo.
AgXeedin AgBot-robottitraktoreiden sarjatuotanto alkoi vuonna 2022. Koneet valmistetaan Alankomaissa ja niitä on myyty jo yli 20 maahan. Claas ja Amazone ovat AgXeedin osaomistajia. Yritys on maailman johtava robottitraktoreiden valmistaja.
– Oli viimeinen hetki lähteä kehityksen kelkkaan mukaan ja aloittaa robottitraktoreiden myynti myös Suomessa. Uskon, että jo ensi vuonna pelloillamme häärää muutama robottitraktori, hankintajohtaja Jukka Keltto arvioi.
Hinnasto on vasta valmisteilla, mutta karkean arvion mukaan veroton hinta asettunee reilun 300 000 euron tuntumaan.
AgXeed, Claas ja Amazone muodostavat yhdessä 3A-ryhmän, joka kehittää autonomisia ratkaisuja peltoviljelyyn tavoitteena parantaa peltoviljelyn laatua ja vähentää viljelijöiden työmäärää. Pakettiin kuuluvat automaattiset vetokoneet, älykkäät työkoneratkaisut ja ohjelmistot.
Automatiikkaa hyödynnetään maatiloilla jo monessa muodossa. Esimerkiksi käyvät automaattiohjaus, Isobus-työkoneiden lohkoautomatiikka ja paikkatietoon perustuva määränsäätö.
Teknologia on kehittynyt isoin harppauksin, ja kehitys tulee Kelton mukaan edelleen nopeutumaan. Itsenäisesti työhön pystyvät ratkaisut ovat luonteva jatkumo automaation kehityskaaressa.
Tilakoko kasvaa, mutta jo nyt maatiloilla podetaan työvoimapulaa. Automatiikan ja robotiikan avulla on mahdollista sujuvoittaa kevät- ja syystöitä.
– Osaavaa työvoimaa on vaikea saada etenkin kun työ tiloilla on kausiluonteista. Yksi jo lähitulevaisuudessa yleistyvä ratkaisu voi olla robottitraktori, uskoo toimitusjohtaja Jyrki Lepistö Hankkijalta.
Robottitraktori ei korvaa vaan pikemminkin täydentää perinteistä traktorityötä.
– Itsenäiseen työhön vaikka ympärivuorokautisesti pystyvä kone mahdollistaa työvoiman vapautuksen muihin tilan töihin, paremman polttoainetehokkuuden ja alhaisemmat ylläpitokustannukset verrattuna perinteisiin traktoreihin, Lepistö vertaa.
Kasvinviljelyyn ja broilerinkasvatukseen keskittyneellä Jartun tilalla katsotaan ennakkoluulottomasti tulevaisuuteen. Viime kesänä tehtiin kaksi uutta avausta: siirryttiin sokerijuurikkaan viljelyssä robottiaikaan ja aloitettiin leikkokukkien kasvatus avomaalla.
Kolmen vuoden tilakoe osoitti, että salaojakastelu lisää satoa niin paljon, että veden pumppaaminen sähköllä salaojakaivoihin on kannattavaa. Kokeessa havaittiin myös, että pumppaaminen pitää aloittaa mahdollisimman aikaisin.
Droonin avulla saa nopeasti ja helposti hyvän kuvan peltojen tai kasvustojen tilanteesta. Muut kuin kuvantamissovellukset antavat vielä odottaa itseään.
Isokyröläisen MTY Kartanon nuori isäntä investoi tilan tulevaisuuteen ennakkoluulottomasti. Aurinkopaneeleiden hankinta osui hyvin yhteen kuivuri-investoinnin kanssa.
Kaura on superruokaa, jolle on nouseva kysyntä ulkomailla. Elintarvikekauraa viljelyttävä ja jalostava Raisio Oyj on tunnettu kauratuotteistaan Eurooppaa ja Aasiaa myöten. Kauralle kehitetään myös uusia käyttömahdollisuuksia.
Suurimokauran viljely on taitolaji, jossa pirkanmaalainen Koivuniemen tila on menestynyt. Tähän mennessä jokainen kaurakuorma on täyttänyt elintarvikekauran laatuvaatimukset. Ville Koivuniemen resepti laatuviljan tuotantoon on hyvä suunnittelu ja oikea ajoitus.
Luomutuotteiden kysynnän uskotaan elpyvän kuluttajien luottamuksen kohentuessa. Julkiset keittiöt ja vienti antavat hyvää vetoapua.
Maatilat eivät ole suojassa verkkorikollisten kiristykseltä tai maksuliikenteen vääristelyltä. Maatila voi joutua myös sijaiskärsijäksi, mutta se ei lohduta, jos tuotantoautomatiikka ei toimi kyberhyökkäyksen vuoksi. Kyselystä selvisi yllättäen, että nuoret viljelijät tunnistavat tietoturvan kriittisyyden vanhempia viljelijöitä huonommin.
Perinteisen viljatilan talous on ollut ahtaalla jo usean vuoden ajan. Toki samaa yskää on kaikilla maatiloilla, mutta viljatila on suhteessa kaikkein heikoimmilla. Tilakohtaisten maksuvalmiustarkastelujen vertailun perusteella perustuotantosuunnista maitotilat tekevät parasta tulosta, lihantuottajat keskinkertaista ja viljatilat heikointa. Tyypillisesti viljatilan kokonaistulo on 1 000 euroa peltohehtaaria kohden. Peltoalatukien osuus on siitä puolet ja viljan myyntitulo toinen puoli.
Härkäpavun jalostaminen elintarvikkeiksi on tuplannut Karviaisten tilan liikevaihdon. Katriina ja Martin Klinckowström kuuntelevat härkäpaputuotteita kehittäessään tarkalla korvalla niin asiakkaiden kuin perheenjäsentenkin toiveita – terveellisyydestä tinkimättä.
