Seppo Pikin ruispellot lainehtivat Hausjärvellä. Viime syksynä kovasatoisen rukiin jälkeen kylvetty lohko ei ehkä tuota heti toista huippusatoa. Selvästi parempi on toinen lohko, jossa esikasvina on ollut öljyretikka ja herne. […]
Viimevuotinen ruis oli Seppo Pikin tilalla todella hyvä, kun 40 hehtaarin lohkolta saatiin kahdeksan tonnin keskisato. Tänä vuonna samaan ei päästä, mutta kelpo sato on odotettavissa joka tapauksessa.
”Viime vuonna kylmä tuli syksyllä jo aikaisin. Muina vuosina syyskuun alun kylvöistä on tullut hyviä kasvustoja, mutta tällä kertaa aikaisin kylvetyt rukiit ovat selvästi parempia. Muutaman päivän ero näkyy meilläkin”, Piki sanoo.
Kylvöä edelsi olkien paalaus ja kultivointi 20 sentin syvyyteen. Itse ruis kylvettiin 2. syyskuuta. Lannoitteeksi se sai syksyllä Yaran Hiven Y:tä sekä mangaaniruiskutuksen, keväällä typpeä sekä kesällä ruiskulla Nekon 10 prosenttia typpeä sisältävää mangaanilannoitetta sekä kuparia ja sinkkiä Yara Vita Coptrac ja Zintrac -valmisteina.
”Ruis tuli hyvin pintaan, mutta käytännössä se juroi syyskuusta marraskuuhun ja kasvoi vasta joulukuussa enemmän.”
Erityisen hyödyllisenä rukiille Seppo Piki pitää mangaania. Kahtena viime syksynä ja kesänä hän on ruiskuttanut sitä rukiin oraille. Yllättävää on, että syksyllä tolppia kierrettäessä jääneet pienet ruiskuttamattomat alueet erottuivat puintiin asti.
Tänä vuonna Piki ruiskutti mangaania myös kesällä. Käytössä on ollut Suomen Kasvinsuojelukaupan myymä ja ruotsalaisen Norotecin valmistama mangaaniliuos. Yhdessä sen kanssa hän ruiskutti myös Yara Vita Zintracia ja Coptracia eli sinkkiä ja kuparia.
”Lumihomeruiskutuksia en ole näinä vuosina tehnyt ja talvesta on selvitty hyvin. Mangaani taas vaikuttaa syksyllä niin tärkeältä, että olen ajatellut, voisiko se jopa korvata lumihomeruiskutuksen.”
Pro Rukiin ruispäivässä mukana ollut Luken vanhempi tutkija Marja Jalli ei tyrmännyt ajatusta ja kertoi, että Lukessa on alkanut hanke, jossa selvitetään ravinteiden ja kasvitautien yhteyttä. Kirjallista taustaa on olemassa sille, että viljelykasvin tasapainoinen ravitsemus lisää sen vastustuskykyä kasvitaudeille.
Marja Jallin mukaan rukiilla on juuristonsa takia valtavan hyvä vaikutus maaperään. Juuret menevät jopa metrin syvyyteen. Ruis myös pienentää kasvitautipainetta, koska se ei toimi muiden viljelykasvien kasvitautien isäntänä. Vaikka sekä ohralla että rukiilla on rengaslaikku, ne ovat samasta nimestä huolimatta eri kasvitaudit. Rukiin tärkeimmät kasvitaudit ovat lumihome ja torajyvä.
Jalostuksen ja viljelyn kehittymisen myötä ruiskasvustot ovat rehevöityneet ja korret lyhentyneet. Tällaisissa kasvustoissa kasvitautien on helpompi levitä. Viime vuonna tehtiin havaintoja, joissa rengaslaikku oli pystynyt tuhoamaan rukiin lehdet lippulehteä myöten. Tähän vaikuttaa merkittävästi lajikkeen alttius rengaslaikulle.
Esimerkiksi uusi KWS Livado on Evoloa selvästi kestävämpi lehtilaikkutauteja vastaan. Evololla tautitorjunnalla saatiinkin merkittävä sadonlisä. Kaikilla tähkälletulovaiheessa ruiskutetuilla strobiluriiniseoksilla sekä uusilla SDHI-valmisteilla saatiin sillä 10–13 prosentin sadonlisä.
Käsittelemättömän ruudun sato oli 6 700 kiloa, mutta tautitorjunnalla se saatiin nostettua yli 8 000 kiloon. Apuja siis löytyy, mutta päätös tautien torjunnasta on tehtävä hyvissä ajoin kasvuston rehevyyden ja satopotentiaalin perusteella. Siinä vaiheessa merkkejä rengaslaikusta ei vielä näy.
Myös ruosteet ovat lisääntyneet ja ne tulevat aiempia vuosia aikaisemmin, jo jyvän täyttymisvaiheessa.
Euroopassa rikkakasvien torjunta tehdään aina jo syksyllä. Suomessa ei tähän asti ole juuri ollut syyskäyttöön rekisteröityjä herbisidejä. Tänä vuonna myyntiin tulleelle Buctrilille on kuitenkin haettu rekisteröinti myös syyskäyttöön.
Viljelijän Bernerin Lasse Matikainen suosittelee ruiskuttamaan Buctrilia rukiin 2–3-lehtiasteella. Se tehoaa hyvin juuri syksyllä itäviin rikkakasveihin eli saunakukkaan ja mataraan. Buctril-ruiskutuksen voi yhdistää mangaaniruiskutukseen. Lumihomeen torjunnan aika on vasta myöhemmin. Jos ruis talvehtii hyvin, ei keväällä enää tarvitse tehdä rikkakasvien torjuntaa.
Keinotekoisia raaka-aineita korvaavalle kuituhampulle haetaan nyt markkinoita. Kuituhamppua kolme vuotta viljellyt Jyrki Siira on todennut sen erinomaiseksi maanparannuskasviksi. – Koska viljelykiertoon tarvitaan syväjuurisia kasveja, mieluummin valitsen sellaisen kasvin, josta maksetaan kuin sellaisen, joka murskataan peltoon.
Vanhoja pyöränjälkiä ei kannata kuluttaa, vaan kulkea kehityksen polulla. Vain siten voi parantaa viljelyn kannattavuutta ja satotasoja. Matias Rönnqvist on löytänyt omaehtoisten kokeilujen kautta omille pelloille parhaat viljelymenetelmät. Hän testaa tilallaan Vaasassa tavallisesta poikkeavaa lannoitusta kuminalle ja korianterin syyskylvöä.
Toivon tilalla kello käy eri tahtiin kuin muilla. Esimerkiksi kylvöjä tehdään keväästä syksyyn viljelyriskien tasaamiseksi. Tilan isäntä Olli-Pekka Ruponen on kyseenalaistanut perinteiset viljelytavat ja kehittänyt tilalleen ja nykyolosuhteisiin sopivan oman viljelyjärjestelmän.
Kaisa Vasama-Kakon ja Juha Kakon luotsaama Talvisillan tähkä ja trekooli tuottaa peltokasvien rinnalla kurkkuja ja luomutomaatteja sekä pyörittää mökkivuokrausta. Toimintaa kehitetään kuluttajien mieltymyksiä kuunnellen.
Peltorobotti, robottitraktori ja työdrooni. Näiden tarjoamiin mahdollisuuksiin pureudutaan Sokerijuurikkaan tutkimuskeskuksen (SjT) ja Työtehoseuran PeDro-hankkeessa. Katso SjT:n peltopäivänä kuvattu video täsmäruiskuttavan peltorobotin sekä täydennyslannoituksiin ja kylvöihin pystyvän droonin toiminnasta.
Vastaanpa heti otsikon kysymykseen: Luomusta ja suoramyynnistä ei ole ratkaisuksi maataloutemme kannattavuusongelmaan, mutta yksi osa ratkaisua ne voivat olla. Tämän lehden numeron teemajutut kertovat salolaisten Birkkalan ja Karviaisten tilojen innovatiivisista yrittäjistä. Birkkalan tila on napannut oman siivunsa elintarvikemarkkinoista. Luomuspeltin viljelyyn ja viljatuotteiden jatkojalostukseen keskittynyt tila suuntaa kotimaiden markkinoiden ohella myös vientiin. Karviaisten tilalla on puolestaan
Yrittäjän hyvinvointi ja jaksaminen on tärkeä tuotantotekijä maatilalla. Tämä on tunnistettu laajasti EU:ssa. Suomessa on monia maatalousyrittäjien hyvinvointia ja jaksamista edistäviä palveluja, jotka auttavat työkyvyn ylläpitämisessä.
Maatalousnäyttelyihin ja opintomatkoihin liittyvät kulut ovat maatalousyrittäjälle pääsääntöisesti verovähennyskelpoisia. Kulujen ilmoittamisessa pitää kuitenkin olla tarkka.
Lill-Bredsin marjatilan omistajanvaihdos ei tapahtunut tavanomaiseen tapaan perheen sisäisenä omistajanvaihdoksena. Gustav ja Jenny Hildén ostivat tilan ja jatkoivat viljelyä ja suoramyynnin kehittämistä.
Jalostuksen hyödyt kristallisoituvat eritoten rauduskoivulla, jonka taimi kasvaa noin 30 prosenttia luonnontainta nopeammin ja voi hyvissä olosuhteissa järeytyä tukkikokoon jopa reilussa kolmessa vuosikymmenessä. Siten nuori metsänomistaja voi saada istuttamastaan metsästä tukkitilin jo ennen eläkepäiviään.
