Rukiin kylvöaika on jo muutaman viikon kuluttua. Nyt on aika kurkata uudistunutta rukiin viljelyopasta ja tutustua sen antiin.
Paras paikka rukiille on laajalla, mieluiten viettävällä peltoaukealla.
– Eritoten hybridirukiin viljelyssä on kiinnitettävä huomiota pellon tuuliolosuhteisiin, jotta pölytys onnistuu, muistuttaa viljelyasiantuntija Lasse Matikainen Pro Ruis -yhdistyksestä.
Viime talvet ovat opettaneet, että on harkittava entistä tarkemmin, millaisille lohkoille ruista kylvää. Pellon tasaus digitaaliohjatulla maantasauslanalla maksaa vaivan, sillä silloin painaumiin ja notkelmiin ei kerry vettä ja jäätä, jotka haittaavat rukiin talvehtimista.
Parhaat esikasvit rukiille ovat kumina, nurmi, herne, syysrypsi sekä aikainen ohra ja kaura. Muokkausmenetelmistä kyntö on paras, kultivointi kahteen kertaan ajamalla on myös toimiva tapa saada oljet maahan ja mahdolliset torajyväpahkat piiloon.
– Jos esikasvina on kumina, riittää pieni matala muokkaus, jotta kuminan maahan synnyttämät vesirei’ät säilyvät. Nämä lohkot sopivat myös suorakylvöön.
Matikainen tähdentää aikaista kylvöä, jotta ruis ehtii pensoa riittävästi. Kylvösyvyyssuositus on 2–3 senttiä.
Hybridilajikkeiden kylvöaika on 10.–30. elokuuta. Jos hybridiruis kylvetään 10.8., siemenmääräsuositus on 50–60 kiloa hehtaarille, 20.8. kylvettäessä 60–70 kg ja 30.8. 80–90 kg/ha.
Populaatiolajikkeiden suositeltu kylvöaika on 20.8.–10.9.
– Aikaisin kylvämällä voi säästää siemenkustannuksissa, Matikainen vinkkaa.
Pian kylvön jälkeen lohkolle viedään kelta-ansaliimapyydykset kahukärpästen seurantaan. Ansoja on hyvä olla 4–5 kappaletta 10 hehtaarin lohkolla ja ne sijoitetaan lohkon eri osiin lähelle reuna-alueita ja maan pintaa.
Torjuntakynnys täyttyy, jos viisi kahukärpästä jää vuorokaudessa puolikkaan A4-arkin kokoista ansaa kohti. Torjunta tehdään pyretroidivalmisteilla rukiin oraiden ollessa 1,5–2-lehtivaiheessa, mieluiten aurinkoisena iltapäivänä. Seurantaa jatketaan vielä ruiskutuksen jälkeen ja tarvittaessa tehdään toinen käsittely.
Kahukärpäsen torjuntaan voi yhdistää rikkatorjunnan Mateno Duo -valmisteella, joka on osoittautunut tehokkaaksi ja toimivaksi. Rikkatorjunnan tehoa voidaan varmistaa Backrow Max -valmisteella, joka on erikoiskiinnite soveltuen seoksiin maavaikutteisten aineiden kanssa. Kun torjunta onnistuu ja kasvusto on hyvä, Matikaisen mukaan rikkatorjunta ei keväällä ole aina välttämätön.
Rukiinviljelijän talvivakuutus on lumihomeen torjunta, joka tehdään lokakuun puolivälin jälkeen. Pahimmillaan lumihome voi tuhota rukiin oraat kokonaan etenkin silloin, jos pysyvä lumi sataa roudattomaan maahan.
Keväällä ensimmäinen lannoituskerta kannattaa tehdä pian lumien sulettua. Lehtilannoitukset puolestaan yhdistetään kasvunsääteiden ja tautiaineiden ruiskutukseen.
– Jos kasvusto on tiheä ja lannoitus on valittu korkealla satotasotavoitteella, kasvunsääteellä on ehdottomasti varmistettava kasvuston pysyminen pystyssä, tähdentää Matikainen.
Populaatiolajikkeet ovat hybridilajikkeita herkemmin lakoontuvia. Jos kasvusto lakoontuu ennen heilimöintiä, laossa olevat tähkät eivät pääse pölyttymään, mistä voi aiheutua merkittäviä satotappioita.
Hybridirukiilla torajyväriski on hieman populaatiolajikkeita isompi. Viljelytekniset toimet ovat ainoita tehokkaita ennaltaehkäisykeinoja. Kukinta-aika on kriittisin, sillä silloin tartunta useimmiten tapahtuu. Lehtilannoitteessa kannattaa olla mukana booria, jotta kukinta olisi mahdollisimman tasainen.
– Kun kasvusto on rehevä, hyväkasvuinen ja tasainen, riski torajyvälle on vähäisempi.
Kunnolliset ruiskutusurat kuuluvat ruispellolle. Jos kasvustoa tallotaan lannoituksen ja kasvinsuojelun yhteydessä, tallotut kohdat ovat herkkiä torajyvän synnylle.
Torajyväriskiä lisäävät kaikki tekijät, jotka viivästyttävät tai pidentävät kukinta-aikaa. Viileissä ja sateisissa olosuhteissa siitepölyn muodostuminen ja leviäminen hidastuu, minkä takia viljan kukinnot pysyvät auki pitkään. Pölyttynyttä kukkaa torajyvä ei pysty enää tartuttamaan.
Rukiin viljely vaatii viljelijältä jatkuvaa kasvustojen seurantaa ja huolellisuutta kaikissa työvaiheissa kylvöstä oikea-aikaisen puinnin ajoittamiseen.
– Rukiin satotasot ovat nousseet huimasti viime vuosina, joten myös viljelyn kannattavuus on aiempaa parempi, Matikainen alleviivaa.
Erityisesti lajikekehitys on viime vuosina ollut vauhdikasta.
– Päivitetyssä rukiinviljelyoppaassa on aiempaa enemmän asiaa hybridilajikkeiden viljelystä. Oppaassa on terästetty myös torajyvän torjuntaa ja koko viljelytekninen osuus rukiin esikasveista puintiin on kirjoitettu uudelleen, kertoo asiantuntija Hanna Helkkula Vilja-alan yhteistyöryhmästä (VYR).
Opas löytyy vyr.fi-sivustolta.
Riistaruualla saa lisätuloja, kunhan laatu on hyvä ja myynti- ja liiketoimintaosaamista löytyy. Alalla on kuitenkin riskinsä ja kasvu vaatii investointeja.
Keinotekoisia raaka-aineita korvaavalle kuituhampulle haetaan nyt markkinoita. Kuituhamppua kolme vuotta viljellyt Jyrki Siira on todennut sen erinomaiseksi maanparannuskasviksi. – Koska viljelykiertoon tarvitaan syväjuurisia kasveja, mieluummin valitsen sellaisen kasvin, josta maksetaan kuin sellaisen, joka murskataan peltoon.
Tansania on yksi Afrikan vakaimmista valtioista ja samalla yksi maanosan nousevista maatalouden kasvumaista. Maatalous on talouden kivijalka ja myös suurin yksittäinen työllistäjä. Epävarmuustekijöitäkin on.
Vanhoja pyöränjälkiä ei kannata kuluttaa, vaan kulkea kehityksen polulla. Vain siten voi parantaa viljelyn kannattavuutta ja satotasoja. Matias Rönnqvist on löytänyt omaehtoisten kokeilujen kautta omille pelloille parhaat viljelymenetelmät. Hän testaa tilallaan Vaasassa tavallisesta poikkeavaa lannoitusta kuminalle ja korianterin syyskylvöä.
Peltorobotti, robottitraktori ja työdrooni. Näiden tarjoamiin mahdollisuuksiin pureudutaan Sokerijuurikkaan tutkimuskeskuksen (SjT) ja Työtehoseuran PeDro-hankkeessa. Katso SjT:n peltopäivänä kuvattu video täsmäruiskuttavan peltorobotin sekä täydennyslannoituksiin ja kylvöihin pystyvän droonin toiminnasta.
Vastaanpa heti otsikon kysymykseen: Luomusta ja suoramyynnistä ei ole ratkaisuksi maataloutemme kannattavuusongelmaan, mutta yksi osa ratkaisua ne voivat olla. Tämän lehden numeron teemajutut kertovat salolaisten Birkkalan ja Karviaisten tilojen innovatiivisista yrittäjistä. Birkkalan tila on napannut oman siivunsa elintarvikemarkkinoista. Luomuspeltin viljelyyn ja viljatuotteiden jatkojalostukseen keskittynyt tila suuntaa kotimaiden markkinoiden ohella myös vientiin. Karviaisten tilalla on puolestaan
Yrittäjän hyvinvointi ja jaksaminen on tärkeä tuotantotekijä maatilalla. Tämä on tunnistettu laajasti EU:ssa. Suomessa on monia maatalousyrittäjien hyvinvointia ja jaksamista edistäviä palveluja, jotka auttavat työkyvyn ylläpitämisessä.
Maatalousnäyttelyihin ja opintomatkoihin liittyvät kulut ovat maatalousyrittäjälle pääsääntöisesti verovähennyskelpoisia. Kulujen ilmoittamisessa pitää kuitenkin olla tarkka.
Lill-Bredsin marjatilan omistajanvaihdos ei tapahtunut tavanomaiseen tapaan perheen sisäisenä omistajanvaihdoksena. Gustav ja Jenny Hildén ostivat tilan ja jatkoivat viljelyä ja suoramyynnin kehittämistä.
Jalostuksen hyödyt kristallisoituvat eritoten rauduskoivulla, jonka taimi kasvaa noin 30 prosenttia luonnontainta nopeammin ja voi hyvissä olosuhteissa järeytyä tukkikokoon jopa reilussa kolmessa vuosikymmenessä. Siten nuori metsänomistaja voi saada istuttamastaan metsästä tukkitilin jo ennen eläkepäiviään.
