Vesienhallinta auttaa varautumaan sään ääri-ilmiöihin. Oulun yliopisto ja Luonnonvarakeskus (Luke) tutkivat sulamisvesien kokoamista varastoaltaaseen ja niiden johdattamista pelloille automatisoidun säätösalaojituksen avulla.
Salaojat on suunniteltu aikoinaan kuivattamaan peltoja. Luken Ruukin tutkimusaseman pelloilla on viime kesinä testattu, voisiko säätösalaojitus sopia myös altakasteluun ja tarvitaanko siihen varastoallasta.
– Tutkimme, miten järjestelmä voi auttaa viljelijöitä kuivuusjaksoilla, voidaanko sen avulla pitää pohjavedenpinta pelloilla tietyllä korkeudella, vähentääkö altakastelu turvepeltojen kasvihuonekaasupäästöjä sekä miten se vaikuttaa satoon, väitöskirjatutkija Miika Läpikivi kertoo. Hän työskentelee Oulun yliopiston vesienergia- ja ympäristötekniikan tutkimusyksikössä.
Samalla on tutkittu myös automaation hyödyntämistä salaojien vesiensäätelyssä.
Tutkimuskohteena Ruukissa on 26 hehtaarin ohutpohjainen turvepelto, jossa on vuonna 2016 uusittu säätösalaojitus. Pellon viereen, 40 metrin kaistaleelle, rakennettiin talvella 2021–2022 noin 0,7 hehtaarin laajuinen ja 9 000 kuutiometrin kokoinen varastoallas. Salaojasuunnittelija määritti altaan sijainnin sen mukaan, mihin valumavedet luontaisesti virtaavat. Sijainti vaikuttaa myös tarvittaviin lupiin. Ruukissa riitti ilmoitus ely-keskukselle.
– Peltojen ja metsän väliin raivattiin kaivinkoneella 40 metriä leveä allas, jonka ympärille tuli penger sekä kanava ja pato. Niin saatiin ohjattua altaaseen vesi olemassa olevasta ojasta. Pohjustusta allas ei tarvinnut, koska alueen savimaa on vesitiivistä, Läpikivi sanoo.
Tutkimuspelto on jaettu kahdeksaan lohkoon ja salaojastoon. Kullakin on oma kaivonsa.
– Alueen keskelle rakennettiin altaasta alkava kastelulinja, joka kulkee lohkojen läpi.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä vain 4,90 euroa..
Oletko jo tilaaja?
Kuivuutta ei ole perinteisesti pidetty merkittävänä riskinä Suomessa. 2000-luvulla esiintyneet pitkät kuivat kaudet ovat kuitenkin herättäneet viljelijät ja päättäjät suunnittelemaan toimia kuivuusriskien hallitsemiseksi. Ennakoinnissa voi hyödyntää alueellisia kuivuusennusteita, ja yllättävänkin moni pelto sijaitsee mahdollisella etäisyydellä kasteluveden lähteestä. Mutta mitä kastelu maksaa?
Nelivuotinen tutkimushanke osoitti, että säätösalaojitukseen yhdistetty altakastelu kasvattaa kivennäismaalla merkittävästi satoa ja parantaa satovarmuutta. Se osoittautui järkeväksi myös ympäristökuormituksen kannalta.
Kasvinviljelyyn ja broilerinkasvatukseen keskittyneellä Jartun tilalla katsotaan ennakkoluulottomasti tulevaisuuteen. Viime kesänä tehtiin kaksi uutta avausta: siirryttiin sokerijuurikkaan viljelyssä robottiaikaan ja aloitettiin leikkokukkien kasvatus avomaalla.
Pellervo-lehti ja siitä myöhemmin eriytetty Maatilan Pellervo on toiminut keskeisenä julkaisuna ja tiedonlähteenä suomalaisen maatalouden ja osuustoiminnan kehityksessä. Lehden 125-vuotinen historia kietoutuu vahvasti yhteen maatalouden merkittävien vaiheiden kanssa.
Toivon tilalla kello käy eri tahtiin kuin muilla. Esimerkiksi kylvöjä tehdään keväästä syksyyn viljelyriskien tasaamiseksi. Tilan isäntä Olli-Pekka Ruponen on kyseenalaistanut perinteiset viljelytavat ja kehittänyt tilalleen ja nykyolosuhteisiin sopivan oman viljelyjärjestelmän.
Maatilojen kokonaistulovirta oli 7,1 miljardia euroa vuonna 2024. Maatalouden myyntitulot laskivat kolme prosenttia edellisvuodesta, kun taas metsänmyyntitulot nousivat, samoin tulotuet maksatussiirtymien vuoksi. Myös sivuansiotuloissa oli pientä nousua. Kaikkiaan kokonaistulovirta kasvoi prosentin vuodesta 2023.
Poliitikot ja etujärjestöt puhuvat paljon marginaaliverosta. Vaikuttaako marginaalivero maatilayrityksen verosuunnitteluun? Puretaanpa myös muutama marginaaliveroa koskeva myytti.
Raivaussahaostoksilla perehdytään runkoputken pituuteen, tärinänvaimennukseen, moottoritehoon ja kulmavaihteeseen. Iso merkitys työssä jaksamiselle on myös valjailla.
Lähes jokaisella maatilalla on elinkaarensa aikana tarve ulkopuoliselle rahoitukselle. Velka voi olla tehokas työkalu, joka mahdollistaa kasvun ja uudistumisen, kunhan sitä käytetään harkiten ja tavoitteellisesti.
Suomen ensimmäinen tilaviinimyymälä avattiin vuonna 1995 Kuopion Vaajasalon saareen. Hallmanin perhe on kehittänyt marjaviinejä yli 30 vuoden ajan − ja yhtä kauan navigoinut tiukassa alkoholilainsäädännössä.
