Kuusamolaisella Ahon tilalla sukupolvenvaihdos aloitettiin vuokraamalla tila nuoren isännän vanhemmilta. Suomessa koko tilan vuokraaminen on melko harvinaista.
Elämä voi saada yllätyskäänteen yhdestä tapaamisesta. Sen sai kokea myös Henri Kantola seitsemisen vuotta sitten viettäessään iltaa paikallisessa. Hän ei tainnut arvata, mitä seuraisi, kun hän tapasi Annika-nimisen tytön ja jatkoi tämän kanssa pitseriaan iltapalalle.
Sitten Henri esitti Annikalle kysymyksen: ”Mitä teet työksesi?” Annikan “lypsän lehmiä” -vastaus teki suuren vaikutuksen, sillä Henri oli aina pitänyt eläinten kanssa työskentelystä, ja kotona oli lypsykarjatila. Annika on koulutukseltaan eläintenhoitaja ja työskenteli tuolloin maatalouslomittajana.
Siitä alkaen pari on pitänyt yhtä, ja tällä hetkellä he hoitavat vuokraamaansa lypsykarjatilaa Vuotungissa, noin kolmenkymmenen kilometrin päässä Kuusamon keskustasta.
– Sukupolvenvaihdosta on suunniteltu jo muutamia vuosia, mutta marraskuussa 2020 päätettiin tehdä asialle jotain. Näin aluksi päädyimme vuokraamaan kotitilani, ja siitä on enää lyhyt matka sukupolvenvaihdokseen, Henri Kantola kertoo.
Vuokrasopimukseen kuuluvat pellot, koneet ja tuotantotilat. Eläimet on ostettu. Vakuutukset ovat vuokralaisten nimissä ja EU-tuet tulevat heille.
– Minulla on kone- ja metallialan koulutus, jota voin myös hyödyntää tässä työssä. Maatila on iso kokonaisuus, ja juuri työn monipuolisuus kiinnosti.
Kantola oli työskennellyt kotitilallaan vuodesta 2014. Vanhemmat toivoivat hänen valitsevan jonkin muun ammatin, mutta niin ei kuitenkaan käynyt. Äidin terveyden heikentyessä Henri hoiti lypsyn ja isä ruokinnan.
Annikan mukaan tulo toi paljon uutta tietoa ja monipuolisempaa kokemusta karjanhoidosta.
Nuorenparin astuessa ruoriin lehmiä oli 16 plus nuorkarja. Sen jälkeen lypsykarja on tuplaantunut ja koko eläinmäärä melkein kolminkertaistunut. Vasikkakasvattamossa kasvavat sekä omat että lähitilan vasikat puolivuotiaaksi tai teuraaksi asti.
Peltoa on vuokrapeltoineen noin 50 hehtaaria. Metsät ovat vanhempien nimissä.
– Lehmät ovat pääsääntöisesti holsteineja ja ayrshireja. Meillä on parsinavetta, jossa on viisi lypsy-yksikköä. Kiskot, lypsy- ja pesulaitteisto on ostettu 2018 käytettynä Keminmaasta. Ilmanvaihtoa parantamaan tehtiin säädettävät kennoikkunat. Vanha navetta on kunnostettu pikkuvasikoille ja vanhasta laakasiilosta tehtiin nuorkarjalle ryhmäpihatto, Henri Kantola listaa.
Astutusiässä olevien hiehojen kanssa asustelee oma sonni. Se on osoittautunut hyväksi ja toimivaksi ratkaisuksi.
Myös konekantaa on päivitetty.
– Alusta alkaen on ollut selvää, että tuotantoa kehitetään. Uudistuksia tehdään, mutta tarkkaan harkiten.
Vuotungin kylä on Kuusamon vanhimpia asuinpaikkoja. Alueella on tyypillistä koillismaalaista viljelysmaisemaa ja runsaasti perinteistä rakennuskantaa. Vakituisesti Vuotungissa asuu toista sataa asukasta, ja parhaista päivistä väki on vähentynyt huomattavasti. Suurimmat muuttotappiovuodet osuivat 60- ja 70-luvuille, jolloin monet nuoret suuntasivat töihin Ruotsiin leveämmän leivän toivossa.
Nykyään kylätalossa on vireää toimintaa viidestä kuuteen iltaan viikossa.
Oman leimansa alueelle tuo runsas karhukanta, joka on seurausta runsaasta ravinnosta ja Venäjän rajan läheisyydestä. Useat kyläläiset ovat kohdanneet karhun lähimaastossa tai ainakin nähneet karhun jälkiä. Karjatilalliset ja poromiehet eivät ole lisääntyneestä karhukannasta mielissään. Asia on vain hyväksyttävä, sillä karhujen kuvaus- ja ruokintapaikat tuovat alueelle runsaasti turisteja.
Henri ja Annika Kantola viihtyvät Vuotungissa hyvin, ja harvemmin sieltä tulee edes kirkonkylälle ajeltua, sillä elämä on niin työntäyteistä.
Kantolat ostivat pari vuotta sitten omakotitalon muutaman kilometrin päästä kotitilalta. Se remontoitiin ja sisätilat uudistettiin. Kun nuoripari alkoi isännöidä tilaa, nähtiin parhaaksi vaihtaa taloja. Nyt nuoret asuvat tilan päärakennusta ja vanhempi pari asuu omakotitalossa.
– Isällä on vielä tilalla omana yritystoimintana klapintekoa ja liuskekivien valmistusta. Isästä on iso apu tilan hoidossa.
Henri ja Annika ovat Ahon tilan kolmas isäntäpari. Tulevaisuus näyttää hyvältä ja nuorena jaksaa tehdä pitkää päivää.
– Tunteja ei lasketa ja 20 000 askelta päivässä tulee ihan helposti. Minulla on kotihallissa myös kuntosalivälineet, jossa voi hoitaa kuntoa, Henri kuittaa.
Omaan viihtyvyyteen on satsattu. Pihalla on grillikatoksen lisäksi poreamme.
– Harrastan puutarhanhoitoa ja tykkään kasvattaa sekä hyöty- että koristekasveja. Toiveissa on vielä berninpaimenkoira Monalle kaveri, joka toisena vahtina ilmoittaisi pihalle tulijoista ja muista kulkijoista. Nyt haukunta alkaa myös silloin, jos lehmät tai nuorkarja pääsevät karkaamaan aitauksesta, Annika lisää.
Ylä-Leskelän tilalla vietettiin uuden pihaton valmistujaisia vuoden 2023 marraskuussa. Täyttö alkoi vauhdikkaasti, ja kaikki lehmäpaikat olivat käytössä jo toukokuussa 2024. Hiekkaparret ja hyvät oltavat kirittivät päivämaidot pienen notkahduksen jälkeen uusiin lukemiin.
Keinotekoisia raaka-aineita korvaavalle kuituhampulle haetaan nyt markkinoita. Kuituhamppua kolme vuotta viljellyt Jyrki Siira on todennut sen erinomaiseksi maanparannuskasviksi. – Koska viljelykiertoon tarvitaan syväjuurisia kasveja, mieluummin valitsen sellaisen kasvin, josta maksetaan kuin sellaisen, joka murskataan peltoon.
Kasvinviljelyyn ja broilerinkasvatukseen keskittyneellä Jartun tilalla katsotaan ennakkoluulottomasti tulevaisuuteen. Viime kesänä tehtiin kaksi uutta avausta: siirryttiin sokerijuurikkaan viljelyssä robottiaikaan ja aloitettiin leikkokukkien kasvatus avomaalla.
Vanhoja pyöränjälkiä ei kannata kuluttaa, vaan kulkea kehityksen polulla. Vain siten voi parantaa viljelyn kannattavuutta ja satotasoja. Matias Rönnqvist on löytänyt omaehtoisten kokeilujen kautta omille pelloille parhaat viljelymenetelmät. Hän testaa tilallaan Vaasassa tavallisesta poikkeavaa lannoitusta kuminalle ja korianterin syyskylvöä.
Juupajokelainen Jimi Sikiö mietti muutama vuosi sitten, miten kerääjäkasvit voisi kylvää tehokkaammin ilman ylimääräisiä ajokertoja. Valmista ratkaisua ei löytynyt, joten Sikiö päätti rakentaa sellaisen itse. Kone on herättänyt kiinnostusta ja tuonut myös uusia asiakkaita urakoitsijalle.
Maatalouskonemessut 2026 tarjosi vankan kattauksen maatilan työtä ja johtamista auttavia uutuuksia, sekä uusia kasvilajikkeita viljelyyn tulevalla kasvukaudella.
Peltoon haudatut langattomat anturit lähettävät väsymättä dataa varsinaissuomalaisen tilan maaperän olosuhteista. Tilan jatkaja Heikki Huhtanen kehittää itsekin teknologiaa, jota hän viljelyssään hyödyntää.
Jossittelu ja jälkiviisaus ovat niitä kaikkein helpoimpia kritiikin lajeja. Silti niitä on joskus hyödyllistä harrastaa, varsinkin omaa toimintaa kohtaan. – Olisinpa kiinnittänyt viljaeräni hinnan alkuvuodesta, kun siitä pitäisi nyt luopua alle tuotantokustannusten. Tai: olisinpa tehnyt sen ison investoinnin muutama vuosi sitten, kun rakennuskustannukset olivat vielä selvästi matalammalla tasolla kuin nyt. Tulevaisuuden ennustaminen on aina vaikeaa…
Kasvinsuojelu on kokonaisuus, joka rakentuu laji- ja lajikevalinnoista, viljelykierrosta, viljelytoimenpiteistä ja ruiskutuksista. Viljelykierron suunnittelussa on huomioitava myös kasvinsuojelukierto: eri kasveilla yleiset kasvintuhoojat sekä resistenssin ehkäisy.
Maatilayrityksissä tapahtuu vuosittain tapaturmia ja jopa kuolemaan johtavia onnettomuuksia. Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen Riskimittari on uusi työkalu, jonka avulla yrittäjä voi tunnistaa riskejä ja tehdä riskien seurantaa.
