Kaura on superruokaa, jolle on nouseva kysyntä ulkomailla. Elintarvikekauraa viljelyttävä ja jalostava Raisio Oyj on tunnettu kauratuotteistaan Eurooppaa ja Aasiaa myöten. Kauralle kehitetään myös uusia käyttömahdollisuuksia.
Kauran teollinen käyttö Suomessa on viidessä vuodessa yli kolminkertaistunut. Viime vuonna kauratuotteiden vienti kasvoi peräti 19 prosenttia. Merkittäviä vientimaita ovat Saksa, Italia, Espanja, Puola ja Hollanti, EU:n ulkopuolella Japani, Kiina ja Etelä-Korea.
Kaura on viljoistamme ainut, jota viedään merkittävässä määrin ulkomaille. Muualla Euroopassa kauraa viljellään vielä suuremmaksi osaksi rehuksi, joskin elintarvikekäyttö lisääntyy myös muualla Euroopassa.
– Suomi on hyvällä uralla kaurajalosteiden viejänä, viljelijäyhteistyöstä vastaava hankintapäällikkö Minna Oravuo Raisiolta kertoo.
Satavuotias Elovena-tuotemerkki on kaikille tuttu. Elovena-tuoteperheeseen kuuluu kaurahiutaleiden lisäksi lukuisia aamupala- ja välipalatuotteita, joita viedään kasvavassa määrin myös muualle Eurooppaan. Pääpaino on kuitenkin hiutaleiden ja jauhojen viennissä teollisuuden raaka-aineeksi.
Suomalaiset ovat kaurapuuronsyöjäkansaa. Viime vuosina kaurapuuro on kuidun ja hyvien rasvojen vuoksi saanut tukevamman lautaspaikan terveystietoisten lautasilla eri puolilla Eurooppaa ja Aasiaa. Raisio on profiloitunut terveelliseen, sydänystävälliseen ruokaan.
– Markkinoilla on paljon hyviä tuotteita ja lisää on tulossa. Uusia kaurainnovaatioita ja painonhallintaratkaisuja on parhaillaan työn alla. Ylipäätään yhtiöllä on kova halu löytää uusia tuotteita, jotka edistävät terveellisempiä ruokatottumuksia. Liiketoimintaa pyritään kasvattamaan yritysostoin, Oravuo toteaa.
Raisio on hyvällä etumatkalla etenkin gluteenittomien kauratuotteiden osalta.
– Siinä olemme hyvin kilpailukykyisiä ja kysytty yhteistyökumppani Euroopassa, Oravuo toteaa.
Raisio Oyj:n kauranhankinta perustuu sopimustuotantoon.
– Suuri joukko sopimusviljelijöitä varmistaa laatukauran riittävän saatavuuden myös haastavissa markkinatilanteissa. Se on meille elinehto, Oravuo painottaa.
Tarjolla on useita erilaisia sopimusmalleja erilaisine kannustimineen ja laatulisineen.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä vain 4,90 euroa..
Oletko jo tilaaja?
Suurimokauran viljely on taitolaji, jossa pirkanmaalainen Koivuniemen tila on menestynyt. Tähän mennessä jokainen kaurakuorma on täyttänyt elintarvikekauran laatuvaatimukset. Ville Koivuniemen resepti laatuviljan tuotantoon on hyvä suunnittelu ja oikea ajoitus.
Pellervo-lehti ja siitä myöhemmin eriytetty Maatilan Pellervo on toiminut keskeisenä julkaisuna ja tiedonlähteenä suomalaisen maatalouden ja osuustoiminnan kehityksessä. Lehden 125-vuotinen historia kietoutuu vahvasti yhteen maatalouden merkittävien vaiheiden kanssa.
Maaltamuuton siemen kylvettiin 1970-luvulla, kun ylituotantoa ryhdyttiin purkamaan urakalla ja öljykriisi nostatti polttonesteiden hintoja. Monesta tuvasta sammutettiin valot. 1990-luvulla lama-aika kuritti ja EU-aika lähestyi.
Keinotekoisia raaka-aineita korvaavalle kuituhampulle haetaan nyt markkinoita. Kuituhamppua kolme vuotta viljellyt Jyrki Siira on todennut sen erinomaiseksi maanparannuskasviksi. – Koska viljelykiertoon tarvitaan syväjuurisia kasveja, mieluummin valitsen sellaisen kasvin, josta maksetaan kuin sellaisen, joka murskataan peltoon.
Luomutuotteiden kysynnän uskotaan elpyvän kuluttajien luottamuksen kohentuessa. Julkiset keittiöt ja vienti antavat hyvää vetoapua.
Maatilat eivät ole suojassa verkkorikollisten kiristykseltä tai maksuliikenteen vääristelyltä. Maatila voi joutua myös sijaiskärsijäksi, mutta se ei lohduta, jos tuotantoautomatiikka ei toimi kyberhyökkäyksen vuoksi. Kyselystä selvisi yllättäen, että nuoret viljelijät tunnistavat tietoturvan kriittisyyden vanhempia viljelijöitä huonommin.
Perinteisen viljatilan talous on ollut ahtaalla jo usean vuoden ajan. Toki samaa yskää on kaikilla maatiloilla, mutta viljatila on suhteessa kaikkein heikoimmilla. Tilakohtaisten maksuvalmiustarkastelujen vertailun perusteella perustuotantosuunnista maitotilat tekevät parasta tulosta, lihantuottajat keskinkertaista ja viljatilat heikointa.Tyypillisesti viljatilan kokonaistulo on 1 000 euroa peltohehtaaria kohden. Peltoalatukien osuus on siitä puolet ja viljan myyntitulo toinen puoli. Vuorien
Härkäpavun jalostaminen elintarvikkeiksi on tuplannut Karviaisten tilan liikevaihdon. Katriina ja Martin Klinckowström kuuntelevat härkäpaputuotteita kehittäessään tarkalla korvalla niin asiakkaiden kuin perheenjäsentenkin toiveita – terveellisyydestä tinkimättä.
Tilatuotteen menekkiä parantaa hyvä tarina, joka on totta. Tuotannon vastuullisuus on yhä tärkeämpi osa tarinaa. Birkkalan tilan Simo Larmi on ollut mukana kehittämässä jäljitettävyysjärjestelmää, jolla voidaan todentaa tilojen vastuulliset toimintatavat. Siitä on hyötyä myös viennissä.
Karuimmillaan kaikkinainen inhimillinen hätä näkyy tällä hetkellä Gazassa. Katsoipa tätä aluetta maasta tai ilmasta käsin, kaikkialla on raunioiksi pommitettuja rakennuksia, joiden keskellä asuu pari miljoonaa ihmistä. Ruuan toimitukset ovat avustusrekkojen tai -lentojen varassa. Alueella asuva kansanosa ei pysty millään lailla huolehtimaan ravinnonhankinnastaan. Mutta ei tarvitse katsella paljon kauemmaksi Gazasta, kun ruokaa tarvitsevia ihmisjoukkoja löytyy Lähi-Idästä
