Kaura on superruokaa, jolle on nouseva kysyntä ulkomailla. Elintarvikekauraa viljelyttävä ja jalostava Raisio Oyj on tunnettu kauratuotteistaan Eurooppaa ja Aasiaa myöten. Kauralle kehitetään myös uusia käyttömahdollisuuksia.
Kauran teollinen käyttö Suomessa on viidessä vuodessa yli kolminkertaistunut. Viime vuonna kauratuotteiden vienti kasvoi peräti 19 prosenttia. Merkittäviä vientimaita ovat Saksa, Italia, Espanja, Puola ja Hollanti, EU:n ulkopuolella Japani, Kiina ja Etelä-Korea.
Kaura on viljoistamme ainut, jota viedään merkittävässä määrin ulkomaille. Muualla Euroopassa kauraa viljellään vielä suuremmaksi osaksi rehuksi, joskin elintarvikekäyttö lisääntyy myös muualla Euroopassa.
– Suomi on hyvällä uralla kaurajalosteiden viejänä, viljelijäyhteistyöstä vastaava hankintapäällikkö Minna Oravuo Raisiolta kertoo.
Satavuotias Elovena-tuotemerkki on kaikille tuttu. Elovena-tuoteperheeseen kuuluu kaurahiutaleiden lisäksi lukuisia aamupala- ja välipalatuotteita, joita viedään kasvavassa määrin myös muualle Eurooppaan. Pääpaino on kuitenkin hiutaleiden ja jauhojen viennissä teollisuuden raaka-aineeksi.
Suomalaiset ovat kaurapuuronsyöjäkansaa. Viime vuosina kaurapuuro on kuidun ja hyvien rasvojen vuoksi saanut tukevamman lautaspaikan terveystietoisten lautasilla eri puolilla Eurooppaa ja Aasiaa. Raisio on profiloitunut terveelliseen, sydänystävälliseen ruokaan.
– Markkinoilla on paljon hyviä tuotteita ja lisää on tulossa. Uusia kaurainnovaatioita ja painonhallintaratkaisuja on parhaillaan työn alla. Ylipäätään yhtiöllä on kova halu löytää uusia tuotteita, jotka edistävät terveellisempiä ruokatottumuksia. Liiketoimintaa pyritään kasvattamaan yritysostoin, Oravuo toteaa.
Raisio on hyvällä etumatkalla etenkin gluteenittomien kauratuotteiden osalta.
– Siinä olemme hyvin kilpailukykyisiä ja kysytty yhteistyökumppani Euroopassa, Oravuo toteaa.
Raisio Oyj:n kauranhankinta perustuu sopimustuotantoon.
– Suuri joukko sopimusviljelijöitä varmistaa laatukauran riittävän saatavuuden myös haastavissa markkinatilanteissa. Se on meille elinehto, Oravuo painottaa.
Tarjolla on useita erilaisia sopimusmalleja erilaisine kannustimineen ja laatulisineen.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä vain 5,90 euroa.
Oletko jo tilaaja?
Suurimokauran viljely on taitolaji, jossa pirkanmaalainen Koivuniemen tila on menestynyt. Tähän mennessä jokainen kaurakuorma on täyttänyt elintarvikekauran laatuvaatimukset. Ville Koivuniemen resepti laatuviljan tuotantoon on hyvä suunnittelu ja oikea ajoitus.
Keinotekoisia raaka-aineita korvaavalle kuituhampulle haetaan nyt markkinoita. Kuituhamppua kolme vuotta viljellyt Jyrki Siira on todennut sen erinomaiseksi maanparannuskasviksi. – Koska viljelykiertoon tarvitaan syväjuurisia kasveja, mieluummin valitsen sellaisen kasvin, josta maksetaan kuin sellaisen, joka murskataan peltoon.
Tansania on yksi Afrikan vakaimmista valtioista ja samalla yksi maanosan nousevista maatalouden kasvumaista. Maatalous on talouden kivijalka ja myös suurin yksittäinen työllistäjä. Epävarmuustekijöitäkin on.
Riistaruualla saa lisätuloja, kunhan laatu on hyvä ja myynti- ja liiketoimintaosaamista löytyy. Alalla on kuitenkin riskinsä ja kasvu vaatii investointeja.
Täsmäviljelyllä pystyttäisiin parantamaan helposti kasvintuotannon kannattavuutta. Kysyimme professori Timo Oksaselta, miksei uutta teknologiaa haluta ottaa käyttöön?
Lajikejalostus on pitkäjänteistä tulevaisuustyötä, jossa on huomioitava muuttuvat kasvuolosuhteet. Nyt työn alla olevat lajikkeet kasvavat pelloillamme vasta vuosikymmenen kuluttua. Boreal tekee yhteistyötä alan eri tahojen kanssa viljelijöistä leipureihin ja kehittää lajikkeita, joissa on lopputuotteiden kannalta erityisiä ominaisuuksia.
Budjetointi on kaikenlaisten rakennushankkeiden helpoin osa. Pistetään vaan erilaisten tarvikkeiden hintoja Hankkijan (nimi muutettu) kuvastosta exceliin ja katsotaan, paljonko pitäisi jostain saada niihin rahaa. "Halpaa on, jos siitä rahalla selviää", on yksi isäni lempisanontoja, jonka muistan usein erilaisten vastoinkäymisten kohdatessa kuulleeni. Pääosin kaikista – joko itse aiheutetuista tai muutoin eteen tulevista – hankkeista ei kuitenkaan
Täsmäviljely sai alkunsa 1980-luvun lopussa, kun GPS-signaali tuli siviilikäyttöön. Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Liisa Pesonen on edistänyt täsmäviljelyä jo 35 vuotta.
Sadan pilottitilan koeasetelmasta liikkeelle lähtenyt Carbon Action on kahdeksan vuoden aikana jalkauttanut hiilensidonnan ja uudistavan viljelyn menetelmät osaksi suomalaista viljelykulttuuria. Koeasetelma oli viljelijälähtöinen: pelto jaettiin kahtia ja viljelijä toteutti valitsemaansa hiilensidontatoimenpidettä koepuolikkaalla viisi kasvukautta.
Ilmajokiset Janne ja Marianne Lehtinen ostivat runsaat kaksi vuotta sitten vanhan vehnämyllyn Ylöjärveltä, jotta saivat jatkaa oman satonsa jalostamista hiutaleiksi, suurimoiksi ja jauhoiksi. Rahtijauhatukselle on edelleen tarvetta Suomessa, mutta sitä tekevät myllyt ovat käyneet vähiin.
