Siirry sisältöön

Suometsissä on monta avointa kysymystä

Kangasmaiden jatkuva­peitteisyyttä on tutkittu jo vuosi­kymmeniä, mutta ojitettujen suo­metsien osalta ollaan vasta ensi­metreillä. Tutkimus­sarkaa riittää kasvatus­malleista ja puuston kasvusta korjuun onnistumiseen.

Jaa
Suometsien jatkuva­peitteistä kasvatusta on tutkittu vasta vähän aikaa.

Ojitettujen soiden eli kuivattujen turvemaametsien tutkimus on vielä alkuvaiheessa, kun puhutaan erirakenteisten metsien kasvusta ja jatkuvapeitteisyyden ydinkysymyksestä eli uusien taimien jatkuvasta syntymisestä ja taimettumisesta.

– Metsän kehitys erirakenteiseksi vie vuosikymmeniä. Mitattuna on vasta ensimmäisen kasvun ja uusien syntyneiden taimien viiden vuoden mittainen seurantajakso, sanoo hiljan Luonnonvarakeskuksesta (Luke) eläköitynyt erikoistutkija Markku Saarinen.

,

Saako olla lisää

  • Tuhat kuormaa Tuntsalta

    Metsäpalo poltti 20 000 hehtaaria tunturiylänköä Pohjois-Sallan Tuntsalla kesällä 1960. Viime talvena Tuntsan nuorta männikköä harvennettiin talvisavotalla.

    Tilaajille

  • Päätehakkuu monimuotoisuutta tukien

    Silmälle sopiva ja virkistyskäyttöä palveleva metsä pääte­hakkuun jälkeenkin. Tämä oli metsän­omistaja Kaisa Vasama-Kakon toive ja tavoite, kun puun­korjuu rakkaasta kotimetsästä kävi ajan­kohtaiseksi.

    Tilaajille

  • Kasvava metsä sitoo hiiltä

    Metsien hiilensidontaa voi parantaa tekemällä taimikonhoitotyöt ajallaan, välttämällä voimakkaita harvennus­hakkuita ja lykkäämällä metsän uudistamista, sanoo Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Jari Hynynen.

    Tilaajille

  • 125 vuotta maatalouden asialla

    Pellervo-lehti ja siitä myöhemmin eriytetty Maatilan Pellervo on toiminut keskeisenä julkaisuna ja tiedonlähteenä suomalaisen maatalouden ja osuustoiminnan kehityksessä. Lehden 125-vuotinen historia kietoutuu vahvasti yhteen maatalouden merkittävien vaiheiden kanssa.

Uusimmat jutut

Kaikki jutut